Lempeyttä vihamielisessä maailmassa

Autuaita ovat sävyisät, sillä he perivät maan. Matt. 5:5 (RK)

ALOITUS

Vuonna 1095 paavi Urbanus II peräänkuulutti ihmisiä valloittamaan Jerusalemin takaisin muslimeilta huudollaan ”Deus Vult”, eli ”se on Jumalan tahto”. Tämä hyökkäys tuli myöhemmin tunnetuksi ensimmäisenä ristiretkenä. Samassa ristiretki-hengessä monet konkistadorit (Portugalista ja Espanjasta) halusivat levittää kristinuskoa Amerikoissa – jälleen yksi esimerkki väkivallasta Jeesuksen nimissä. Mieleen tulee myös kolmenkymmenen vuoden sota (vuodesta 1618 vuoteen 1648), kun katolilaiset ja protestantit olivat vastakkain taistelukentällä käyttäen julmia aseita, ja sodan tuloksena oli miljoonia kuolleita.

Kaikki tämä johtaa kysymykseen: mikä on voiman ja vallan oikea rooli kristityn elämässä – mitä tarkoitetaan ”voimalla korkeudesta” (Luuk. 24:49), jonka avulla Jumalan valtakunta etenee tässä maailmassa?

HARTAUKSEN YDINAJATUS

Sävyisyyden sydämessä on Jumalan itsensä antava rakkaus, joka nähdään voimallisesti Kristuksen antaessa henkensä. Mutta sävyisyyttä ei pidä sekoittaa heikkouteen. Paradoksaalisesti sävyisyys voidaan kuvata lempeänä voimana, jota Pyhä Henki saa hallita, ja se perii maan.

HUOMIOITA

Autuaaksijulistuksemme sanoo, että ”autuaita ovat sävyisät, sillä he perivät maan” (Matt. 5:5). Verbi ”periä” viittaa vahvaan omistukseen ja lahjaan, jonka Jumala asettaa käsiimme. Mutta mitä tämä tarkoittaa – maan periminen? Psalmissa 37 puhutaan nöyrien perivän maan (Israelin maan). Siunatut nöyrät ovat niitä, jotka luottavat Herraan. He kääntyvät pois vihasta. He odottavat kärsivällisesti, ja Jumala palkitsee heidät Luvatulla maalla.

Mutta tekstissämme ei puhuta jostakin valtiosta, kuten Psalmeissa, vaan Jeesus tarkoittaa sävyisien (nöyrien) perivän koko Maan. Jumalan siunauksesta on tullut universaali. Nyt Jumalan valtakunta kuuluu kaikille jokaisesta heimosta, kielestä ja kansakunnasta. Teologit viittaavat Valtakuntaan sanoilla ”jo nyt ja ei vielä”. Lopullinen perintö saadaan tulevaisuudessa. Mutta siunaukset ovat jo alkaneet, mukaan lukien läheinen yhteys Jumalan kanssa ehtoollisessa, puhdas omatunto, rauha ja Hengen hedelmä.

SOVELLUS

Kristuksen valtakunnassa ei ole läheskään tarpeeksi yksilöitä, jotka olisivat valmiita johtamaan Kristuksen seurakuntaa sävyisyydellä – eli siis lempeällä voimalla, jota Pyhä Henki saa hallita. Sen sijaan monet jäävät istumaan aloilleen ja odottavat muiden johtavan, päättävän ja jatkavan palvelutehtävän tekemistä. Seurakunta veltostuu – ja sielunvihollinen käkättää. Sellaisissa hetkissä unohdamme, että Kristus on leijona, ponnettoman uskonnon piiska, joka kutsuu seuraajiaan mukaan hengelliseen taisteluun.

Nähdäksemme sävyisyyden sanoinkuvaamattoman voiman, meidän ei pidä katsoa itse sävyisyyteen, vaan Herraan Jeesukseen Kristukseen, sävyisyyden Kuninkaaseen, joka nöyrtyi niin, että oli valmis kuolemaan – jopa ristinkuolemaan (Fil. 2). Kun meillä on tällainen kuva edessämme, saamme intoa palvella seurakunnassa ja kotona lempeällä voimalla, jota Pyhä Henki hallitsee. Silloin tämä kärsimyksen kourissa oleva maailma näkee eron, jonka Kristusta kunnioittava sävyisyys saa aikaan.