Kun on vaikea uskoa: 10 päivää Jumalan etsimistä epäilyksen varjoistaEsimerkki

Valitusvirsi on särkyneen, aran ja suurilta osin parantumattoman sydämen huuto. Se tuijottaa kärsimykseen, on mustelmilla repaleisten reunojensa takia, horjuu, kyynelehtii ja itkee oikeuden perään. Valitusvirsi vastustaa pinnallisia, valmiiksi paketoituja, yksinkertaisia vastauksia. Se vaatii raivokasta aitoutta, eikä pelkää kysymyksiä, joihin ei ole vastausta. 

Valitusvirsi on epäilevän sielun laulu.

Me elämme ajassa, jossa valitusvirsille ei ole sijaa. Emme tiedä, mitä tehdä surun kanssa. Mieluummin kiellämme kaiken. Olemme kaikkein lääkityin kansa koskaan. Kuvat ja tarinat kärsimyksestä saavat meidät tolaltaan. Olemme viihteen ja digitalisoitujen häiriötekijöiden turruttamia. Olemme mukavuuksien humalluttamia. Ja sitten, kun ahdinko avaa tien rajuille kysymyksille Jumalasta ja elämästä, me painamme ne taka-alalle ja peitämme ne. Mutta se ei auta kauan. Kuin joki, joka kuohuu yli uomistaan, voimme kieltää tai yrittää pitää aisoissa tulevan tulvan, tai oppia elämään syvemmissä vesissä.

Raamattu pursuaa kertomuksia miehistä ja naisista, jotka tekivät juuri niin. He näkivät, mitä heidän ympärillään tapahtui, nimesivät epäoikeuden, ja huusivat Jumalan puoleen saadakseen vastauksia. Daavid huusi: "Kuinka kauan, Herra?" (Psalmi 13:1). Jeremia, kun hän sai tarpeekseen näkemästään sorrosta, pyysi Jumalaa tulemaan apuun. Job oli epätoivoinen. Jaakob paini. Mooses haastoi. Abraham epäili. Maria kyseenalaisti. Jeesus itki.

Valittaminen ei ole uskon vastakohta, se on sitä, miltä usko näyttää, kun se lähestyy surua. Mitä intohimoisemmin uskomme Jumalan hyvyyteen, sitä intohimoisemmin protestoimme, kun emme sitä näe.

Siksi Jeesus itki ystävänsä haudalla.

On okei sanoa, että olemme yksinäisiä. On okei huutaa vastalauseemme. On okei olla vihainen.

On okei, vaikka sinulla ei ole kaikkia vastauksia.

Jumala tulee silti juosten luoksemme, syleilee meitä ja itkee kanssamme. Ja sitten näemme kyyneltemme läpi, että Hänellä, joka itkee kanssamme, on arvet käsissään. Hänen ruumiinsa on murrettu. Hänen kasvonsa runneltu.

Ymmärrämme, että Hän on kärsinyt myös.