Rohkeampi: Katsaus epätäydellisten ihmisten rohkeaan uskoonEsimerkki

Päivä 6: Parantunut nainen

Matteus, Markus ja Luukas kertovat kaikki tietystä naisesta, joka etsii parantumista Jeesukselta. Nainen on liian peloissaan pyytääkseen Jeesusta parantamaan itsensä, joten hän vain koskettaa Herran viitan reunaa luottaen, että Hänellä on tarpeeksi voimaa parantaa tällä tavalla. Astu hetkeksi naisen sandaaleihin. Hän on ollut sairas kaksitoista vuotta. Ajattele jotakuta tuntemaasi 12-vuotiasta – tai ehkä olet parhaillaan itse kaksitoista. Siinä on hänen (tai sinun) koko elämä! Olitpa minkä ikäinen tahansa, kaksitoista vuotta on pitkä aika sairastaa. Naisen sairaus sai hänet vuotamaan verta. Lääketieteellisesti se tarkoitti, että hän todennäköisesti oli koko ajan väsynyt ja luultavasti useimmiten kyvytön tekemään tavallisia jokapäiväisiä askareita. Uskonnollisesti tämä tarkoitti juutalaiselle, että hän oli ”epäpuhdas” eikä voinut osallistua joihinkin uskonnollisiin aktiviteetteihin – kahteentoista vuoteen. Kuvittele uupumusta ja yksinäisyyttä, jota hänen on täytynyt tuntea. Sen lisäksi yksikään lääkäri ei ollut pystynyt auttamaan häntä eikä hänellä ollut yhtään rahaa jäljellä kokeilla paljon muutakaan. Mitä muuta olisi edes voitu tehdä?

Sitten Jeesus kulkee kaupungin läpi rikkaan, tärkeän miehen pyydettyä Häntä tulemaan taloonsa parantamaan hänen tyttärensä. Nainen oli selvästi kuullut Jeesuksesta ja siitä, mihin Jeesus pystyi, sillä hän toivoi parantuvansa koskettamalla Jeesuksen viittaa. Yrittipä hän sitten olla vaivaamatta Jeesusta tai liian häpeissään pyytääkseen Häneltä apua (tai molempia), hän tarttui tilaisuuteen – ja se toimi! Hämmästynyt nainen vaikutti haluavan yhä pysyä huomaamattomana, mutta Jeesus keskeytti sen, mitä oli tekemässä, puhuakseen hänelle suoraan.

Kuvittele nyt tuota hetkeä. Olet yrittänyt pysyä näkymättömissä, saat mitä tulit hakemaan ja sitten Jeesus pysäyttää väkijoukon ja kysyy: ”Kuka koski minuun?” Karkuun juokseminen voisi olla liian ilmeistä. Jos katselet ympärillesi kuin se et olisi ollut sinä, tietäisikö Hän silti ja tilanne vain pahenisi jäädessäsi kiinni siitä, ettet sanonut mitään? Nainen päättää vain kertoa totuuden ja katse maahan luotuna myöntää olleensa tuo henkilö – kaikkien edessä. Niille meistä, joilla on ollut mahdollisuus lukea Raamattua ja nähdä, miten Jeesus kohtelee ihmisiä, Jeesuksen ystävällinen vastaus ei ole yllätys, mutta tälle naiselle ja ympärillä oleville se luultavasti oli. Jeesus pysähtyy hetkeksi kiirehtiessään auttamaan jotakuta toista ja puhuu naiselle, kehuen häntä hänen uskostaan. Jeesus sanoo hänen uskonsa parantaneen hänet. Hänen uskonsa? Hän yritti olla niin tuntematon, niin piilossa kuin mahdollista. Hän ei halunnut vetää huomiota puoleensa ja oli ehkä epätoivoinen – hän ei varmaankaan tuntenut itseään tarpeeksi arvokkaaksi pyytääkseen apua. Lopulta hän kuitenkin tuli Jeesuksen luo sillä rohkeudella, jonka pystyi kokoamaan, ja se riitti. Jeesus ei pyydä suurta uskoa verrattuna kenenkään muun uskoon. Hän pyytää meitä vain tulemaan hänen luokseen sillä uskolla, joka meillä on. Jo pelkästään se vaatii rohkeutta, mutta voit olla varma, että Hän ottaa sinut vastaan ja auttaa sinua eteenpäin.

Pohdinta-/keskustelukysymyksiä:

1. Onko sinulta puuttunut rohkeutta jollakin elämänalueella, koska koet, ettet ole tarpeeksi hyvä?

2. Oletko koskaan nähnyt Jeesuksen ottavan jotakin, joka sinusta ei ollut hyvää, ja tekevän siitä jotakin ihmeellistä? Selitä tai jaa.

3. Mikä asian sinun pitäisi tuoda Jeesukselle siitä huolimatta, että pelkäät tehdä niin?