Adventti ja sydämen asenne: JouluhartauksiaEsimerkki

Joinakin vuosina emme vain tunne sitä, eikö niin? Sitä jouluista auvoa, joka meidän ”pitäisi” tuntea tähän aikaan vuodesta. Sitä ihailua ja riemua, joka kuului päivään, jona Pelastajamme tuli lihaksi voidakseen olla kanssamme maan päällä. Joinakin vuosina tunnenne itsemme täysin kuormittuneiksi.

Uutisissa näkemiemme asioiden raskaus hukuttaa alleen kuusipuun olohuoneeseen kantamisesta seuranneen innostuksen.

COVID-19-pandemian aiheuttaman syvän hämmennyksen, menetysten ja kamppailun vuoden jälkimainingeissa murtuneet sydämemme hakkaavat kovempaa kuin joululaulut kaiuttimissamme.

Veljiemme ja sisariemme itku, joka kaikuu maailman epäoikeudenmukaisuuden vuoksi, virtaa syvemmällä suonissamme kuin ylistyslaulumme.

Psalmi 3 olisi voitu hyvin kirjoittaa omana aikanamme.

Huomaa Daavidin psalmin asiayhteys. Daavid huutaa Jumalalle pelkonsa ja murheensa keskellä. Hänen poikansa, Absalom, on lähtenyt johtamaan kapinaa häntä vastaan – yrittäen syrjäyttää hänet. Pystytkö kuvittelemaan, millaista olisi tulla oman lapsensa satuttamaksi sellaisella tavalla? 

Psalmi kokonaisuudessaan on yhtä tuskan ja murheen vuodatusta. Ihmismassat, jotka haluavat hyökätä hänen kimppuunsa, ovat saartaneet hänet. Mutta jopa tämän todellisuuden keskellä hän kieltäytyy horjumasta.

Hengitä syvään ja lue raamatunkohta uudestaan. Tarkkaile Daavidin sydämen asennetta, kun hän huutaa Jumalan puoleen.

Daavidin luottamus Jumalan varjelukseen ja Häneltä tulevaan pelastukseen – jopa silloin kun kaikki muu hänen ympärillään murenee – opettaa meille jotain muistamisen arvoista tänä joulunaikana. 

Pohdittavaksi:

• Mitä voit huomata Daavidin käytöksestä pelon ja sekaannuksen keskellä? 
• Mitkä sanat pistävät silmääsi? 
• Miltä sydämesi ja pääsi nostaminen Jumalan puoleen vaikeina aikoina voisi näyttää sinun kohdallasi?

Nostetaan päämme pystyyn ja katsellaan yhdessä mahtavaa Kuningastamme, joka on syntynyt vapauttamaan meidät niistä kahleista, jotka meitä sitovat.