Johtajuuden skaalaaminen Raamatun viisaudellaEsimerkki

Anna elämälle, mitä sinulta jää yli

Oletko joskus löytänyt itsesi rukoilemasta ja toivomasta, että päivässä olisi enemmän aikaa? On vain liikaa tehtäviä ja liian vähän aikaa niiden tekemiseen. Aherrat ja aherrat, mutta voimien loputtua huomaat, ettei mikään, mitä teet, ole koskaan tarpeeksi. Voisin antaa useita esimerkkejä, mutta arvaan sinun jo tietävän, mistä puhun, ja samaistuvan ongelmaan. Tätä ei tapahdu vain sinulle. Kyseessä on tavallinen elämän ja johtajuuden ilmiö. Ilmeisesti koskaan ei ole tarpeeksi aikaa.

Minulla on tiimissäni loistava johtaja, joka tuo tämän esille säännöllisesti. Kutsutaan häntä vaikka Trentiksi. Hän sanoo usein tuovansa projekteihin 120–150 % työpanoksen. Trent sanoo ”antavansa kaikkensa”. Johtajana pidän siitä, että tiimin jäsenet ovat täysin sitoutuneita ja tekevät parhaansa. Toisaalta, meidän täytyy ymmärtää, kuinka tärkeitä sanamme ovat, millaisia tarinoita niistä muodostuu, ja miten ne vaikuttavat asenteisiimme. Sellaista asiaa ei ole olemassa, kuin tuoda yli 100 %. Tämä on käytännössä mahdotonta, joten vältetään tällaista kieltä.

Eräänä päivänä tästä konseptista seurasi ”suorapuheinen” keskustelu. Halusin tuoda selkeyttä tapaan, jolla meidän tulee lähestyä elämää ja työtä, ja kuluttaa voimavaramme ja työpanoksemme. Se, että tiimini jäsen oli antanut kuvailemansa työpanoksen, oli vääristynyttä ja vaati pientä säätöä. Lopulta haastoin Trentin antamaan elämälle, mitä häneltä jää yli. 

Kyllä, luit aivan oikein. Uskon, että johtajuuden skaalautuminen sopivaksi vaatii sitä, että annamme elämälle sen, mitä meiltä jää yli! Tiedän tämän olevan vastoin sitä kulttuuria, joka meille on opetettu, ja vastoin kaikkea, mitä maailma meiltä vaatii, mutta kuuntele minua. Jos elämä saa sen, mitä sinulta jää yli, se on seurausta siitä, että Jumala on saanut sinulta ensimmäisen ja parhaan osan. Mieti tätä rauhassa mielesi ja sydämesi sopukoissa. Meidän ei tulisi antaa parastamme maallisille suhteille, treeniohjelmille, uralle tai taloudellisen tilanteemme parantamiselle. Meidän ensimmäinen ja paras osamme kuuluu jumalasuhteellemme. Piste.

Kaikkialta Raamatusta voimme lukea Jumalan siunauksista ja suosiollisuudesta meitä kohtaan. Mutta unohdamme, että Jumala myös halajaa henkeämme mustasukkaisen kiihkeästi (Jaak. 4:5) ja toivoo syvällistä suhdetta kanssamme. Tämä ajatus oikein hyppäsi silmilleni lukiessani Roomalaiskirjeen 12. lukua. Paavali haastoi roomalaisia antamaan koko elämänsä pyhäksi ja eläväksi, Jumalalle mieluisaksi uhriksi, ja sanoi heidän näin palvelevan Jumalaa järjellisellä tavalla. Jokainen osa meistä on tuotava uhrina Jumalalle. Tämä on Hänen palvontaansa. Jumalan tulisi olla ensimmäisenä elämässämme ja saada meistä se, mikä on parasta. 

Mietiskele tarkasti päivääsi. Heräätkö aikaisin urheillaksesi, mutta sinulla on vain vähän aikaa Jumalalle päiväsi aikana? Saavatko työkiireesi sinut sivuuttamaan Jumalan? Estävätkö ihmissuhteet sinua viettämästä aikaa Jumalan kanssa? Mikä tahansa tuo asia onkin, haastan sinua menemään Jumalan eteen, antaen Hänelle itsestäsi ensimmäisen ja parhaan, jotta Hän voi moninkertaistaa ja jakaa eteenpäin sen, mitä sinulta jää yli. 

Tämän tiedän varmasti: Jos tuot ensimmäisen ja parhaan osan Hänelle, Jumala siunaa sen, mitä sinulta jää yli, käsittämättömällä tavalla. Oravanpyörä, josta niin usein itsemme löydämme, ratkeaa vain sillä, että elämässämme on enemmän Jumalaa, ei meitä itseämme. Tarkastele tänään tärkeysjärjestystäsi uudesta näkökulmasta.

Jumala, kun sukellan tänään Sinun sanaasi, salli minun nähdä suunnitelmani, prioriteettini ja toiveeni, jotka eivät ole Sinun tahtosi mukaisia. Osoita minulle armoasi ja suosiollisuuttasi, Herra, jotta voisin nähdä niin kuin sinä näet, ja jotta sanasi lävistäisi sydämeni ja henkeni.