Lunastetut unelmatEsimerkki

Pettymyksillä ja kivulla on tapana tehdä meidät alttiiksi kiusauksille. Ne jättävät meidät alttiiksi omille heikkouksillemme. Oli se sitten eristäytyminen, ylensyönti, yhden illan jutut tai liian monen viinilasin nauttiminen, meidän tarpeemme puuduttaa tai paeta kipua ajaa meidät kompromisseihin. Vakuutamme itsellemme ansaitsevamme helpotusta.

Kun meihin sattuu, olemme taipuvaisempia uhraamaan unelman jonkin väliaikaisen takia. Lohtu, jota paheet tuovat, on katoavaa ja pinnallista parhaimmillaan, säälimättömän tuhoista pahimmillaan.

Tunnetussa oopperassa La Bohème, on kohtaus, jossa kaksi miestä kärsivät armottoman talven keskellä Pariisissa. Toinen heistä, kirjailija, on kuluttanut lukemattomia tunteja työhönsä. Hänellä on niin kylmä, että voi tuskin keskittyä kirjoittamiseen enää.

Ilman rahaa hiileen tai puuhun, jota voisi polttaa lämmikkeeksi, yhdessä epätoivon hetkessä kirjailija heittää koko käsikirjoituksensa uuniin. Sekunneissa paperinippu kaikkine kirjoituksineen palaa tuhkaksi.

Tämä kirjailija uhraa unelmansa, kaiken minkä eteen hän oli tehnyt työtä, vain hetkellisen ja ohimenevän mukavuuden vuoksi. Hän luovuttaa. 

Huomaamme saman kaavan Esaun tarinassa 1. Mooseksen kirjassa (25. luku). Uupuneena ja nälkäisenä hän palaa kotiinsa ja haistaa kuuman linssikeiton tuoksun. Epätoivoisena, saadakseen ravintoa Esau luopuu synnyinoikeudestaan kaikkine etuoikeuksineen – vaikutusvallasta ja perinnöstä, jotka hänelle esikoisena kuuluivat – keiton vuoksi. Hän uhrasi tulevaisuutensa hetkellisen täyden vatsan tyydytyksen vuoksi. 

Kuule, ymmärrän kyllä. 

Minun kiusaukseni on tunnesyöminen silloin kun suren (monesti annan sille periksi!).  Avioeroni jälkeen yksinäisyys houkutteli minua laskemaan rimaa ja tekemään kompromisseja seurustelussa. Kiitos Jumalalle en kuitenkaan antanut periksi tälle houkutukselle, mutta vakuutan, että se oli varmasti olemassa. 

Kun olin menettämässä kotini ja konkurssin partaalla, naapurini tarjosi minulle 6-numeroista palkkaa maksavaa työtä farmaseuttisesta myynnistä. Minua houkutteli ottaa työ vastaan. Mutta näin toimiminen olisi tarkoittanut Treasures-työn siirtämistä tulevaisuuteen. Hetkellisen paremman taloudellisen turvan mukavuus ei ollut sen arvoista, että olisin luopunut Jumalan kutsusta elämälleni.  

Joskus Jumala unelma vaatii uhrauksia. Kuten voimme huomata, Jumala on enemmän huolissaan meidän luonteestamme kuin mukavuustasostamme.

Me voimme antaa vaikeiden asioiden kasvattaa luonnettamme tai pilata sen. Me voimme uhrata unelman jonkin väliaikaisen vuoksi, tai voimme sinnitellä ja antaa periksiantamattomuuden vahvistaa luonnettamme ja tehdä meistä kypsempiä.  

Älä luovu unelmasta jonkin väliaikaisen vuoksi. Älä anna kivun ja pettymyksen johtaa sinua luopumaan unelmistasi pikaisen korjaamisen ja hetkellisten nautintojen toivossa. Älä luovuta. Panokset ovat liian suuret.

Uskollisuutesi toisessa päässä on vapaus.  Sekä sinulle henkilökohtaisesti että myös kaikille niille ihmisille, joihin vaikutat elämälläsi, kun elät täysillä todeksi tarkoitustasi!