Joosefin matka

Kirjoittaja: Danny Saavedra

“Kun Joosef ajatteli tätä, hänelle ilmestyi yöllä unessa Herran enkeli, joka sanoi: - - Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa Mariaa vaimoksesi. Se, mikä hänessä on siinnyt, on lähtöisin Pyhästä Hengestä. Hän synnyttää pojan, ja sinun tulee antaa pojalle nimeksi Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa sen synneistä . . . Unesta herättyään Joosef teki niin kuin Herran enkeli oli käskenyt ja otti Marian vaimokseen.”—Matteus 1:20–21, 24 (KR92)

Oletko koskaan sitoutunut johonkin ja huomannut sitten, että se oli muuta kuin luulit? Sellaiseen, joka herättää ostajan katumuksen? Miyä tarkoitan? No oletko koskaan ostanut autoa luullen sen olevan hyvässä kunnossa vain huomataksesi parin kuukauden päästä, että se tarvitsee uuden jäähdyttimen ja auton korjaus maksaa maltaita? Oletko koskaan ottanut vastaan työn, jossa oli tarkka toimenkuva, mutt sinulle annettiin tehtäviä ja vastuita toimenkuvasi ulkopuolelta ilman palkankorotusta, uutta titteliä tai vähennystä muiden tehtävien hoidosta? Näissä hetkissä usein ajattelemme, että en minä tähän ilmoittautunut mukaan!

Miltä mielestäsi Joosefista tuntui, kun häbelle kerrottiin, että hänen morsiamensa, jonka kanssa hän ei vielä ollut jakanut aviovuodetta, oli raskaana? Mitä Joosef mielestäsi ajatteli, kun Maria alkoi esittää kaukaahaettuja, täysin epäuskottavia, ja hieman hulluja väitteitä enkelistä, neitseellisestä sikiämisestä ja Messiaasta? Hän väitti tulleensa Pyhästä Hengestä raskaaksi, mutta sen on täytynyt olla iso pala Joosefille nieltäväksi. Todennäköisesti hän ei uskonut Mariaa. Rehellisesti sanottuna, kuka uskoisi? Voin kuvitella hänellä olleen siinä hetkessä sulhasen katumusta.

Mitä sinä olisit siinä tilanteessa tehnyt? Useimmat meistä, jotka kohtaamme odottamattomia tilanteita, tai kun asiat eivät mene niin kuin oli sovittu (esimerkiksi huoltopalvelut), valitamme asiakaspalveluun, vaadimme puhua johtajalle, ja uhkailemme sopimuksen päättämisellä, kunnes saamme haluamamme. Joosefin tapauksessa, useimmat olisivat julkisesti häpäisseet Marian. Jotkut olisivat saattaneet vedota lain noudattamiseen ja viedä Maria kivitettäväksi. Mutta Joosef ei ollut niinkuin useimmat ihmiset . . .

Vaikka Joosefia ei mainita evankeliumeissa paljoakaan, eikä meillä ole juurikaan tietoa hänen elämästään, tämän me tiedämme: hän oli hurskas mies (Matteus 1:19, KR38). Raamatussa ei ole montaakaan hahmoa, joita kuvaillaan sanoin “hurskas mies” (suom.huom. Englanninkielisessä Phillips-käännöksessä 'hyvä mies'). Tämä asettaa Joosefin todella eliittiseen raamatulliseen seuraan sellaisten miesten kanssa, kuten Nooa, Daniel ja Job. Matteuksen evankeliumissa 1:19 (KR38, painotus lisätty), meille kerrotaan, että “Joosef . . . oli hurskas, ja koska hän ei tahtonut saattaa häntä häpeään, aikoi hän salaisesti hyljätä hänet.” Ei häpeää, ei kuolemaa; hän valitsi hiljaisen, myötätuntoisen ratkaisun.

Mutta sitten enkeli ilmestyi Joosefille unessa ja kehotti häntä ottamaan Marian vaimokseen, koska lapsi hänen kohdussaan oli itse asiassa Pelastaja. Jälleen kerran Joosef olisi voinut sanoa itselleen, että en minä tätä halunnut. Pelastajan kasvattaminen? Minä olen vain puuseppä. En ole varustautunut tähän. Tämä on liikaa minulle. Jään pois kyydistä. Mutta hän ei tehnyt niin. Sen sijaan, herättyään hän teki kaiken niin kuin enkeli käski.

Joosefilla oli vaikea tilanne edessään. Häntä pyydettiin menemään naimisiin naisen kanssa, joka oli raskaana ennen heidän naimisiin menoaan ja kestää kritiikki, juorut ja häpeä, jotka varmasti seurasivat perässä. Et ole lukenut Raamatusta Marian ja Joosefin suurista häistä. On hyvin todennäköistä, että he menivät naimisiin vastoin molempien perheiden tahtoa. Mutta Joosef kesti tämän rohkeasti ja osoitti uskollisuutensa Jumalalle kasvattamalla Jeesuksen omanaan. Hän oli kuuliainen uhkaavan tilanteen edessä.

Me saatamme omissa elämissämme kohdata vaikeita tilanteita, jotka voivat saada meidät sanomaan: tämä on liikaa minulle. Saatamme joutua monenlaisiin koitoksiin, toteuttamaan mahdotonta visiota, tai astua mukavuusalueemme ulkopuolelle. Mutta tässä on se juju: Jumala usein antaa meille enemmän kuin pyysimme. Hän usein laittaa meidät tilanteisiin, joita emme mitenkään voi omassa voimassamme selvittää. Hän tekee näin, jotta voimme pysyä uskollisina, kuuliaisina, ja todella luottaa Hänen voimaansa, viisauteensa ja ohjaukseensa, että selviämme läpi.

Sitoutukaamme Joosefin tavoin kuuliaisuuteen ja uskollisuuteen, hinnasta välittämättä. Ja muistakaamme, mihin ilmoittauduimme — saamaan Jumalan armon antamalla elämämme Hänelle ja seuraamalla Hänen Poikaansa. Ja pitäkäämme tiukasti kiinni lupauksesta, että Hänen armonsa riittää meille; että Hänen voimansa on tehty täydelliseksi heikkoudessamme . . . erityisesti niissä hetkissä, missä saamme enemmän kuin mihin olimme valmistautuneet, enemmän kuin pyatymme käsittelemään.