Aloita tästä | Ensimmäiset askeleet Jeesuksen kanssaEsimerkki

Markus 16 & Luukas 24 | Ylösnoussut

Tervetuloa takaisin ystäväni. Tänään meillä on iso aihe. Me jäimme viimeksi ristille. Jeesuksen ruumis vahvistettiin kuolleeksi, käärittiin pellavaliinoihin ja asetettiin hautaan. Suuri kivi vieritettiin eteen ja roomalainen vartija laitettiin vartioimaan hautaa vielä lisäksi. Päivä vierähti. Ja toinenkin. Juutalaiset pitivät sapattileponsa, ja me aloitamme aikaisesta sunnuntaiaamusta. 

Markuksen evankeliumin 16. luku alkaa heti auringonnousun jälkeen. Useat naiset vievät tuoksuöljyjä haudalle kunnioittaakseen kuollutta. Ja he pohtivat: kuinka he siirtävät kiven? Jakeesta neljä:

”Mutta tultuaan paikalle he huomasivat, että kivi oli vieritetty pois; se oli hyvin suuri kivi. Sisälle hautaan mentyään he näkivät oikealla puolella istumassa nuorukaisen, jolla oli yllään valkoiset vaatteet. He säikähtivät. Mutta nuorukainen sanoi: »Älkää pelästykö. Te etsitte Jeesus Nasaretilaista, joka oli ristiinnaulittu. Hän on noussut kuolleista, ei hän ole täällä. Tuossa on paikka, johon hänet pantiin. Menkää nyt sanomaan hänen opetuslapsilleen, myös Pietarille: ’Hän menee teidän edellänne Galileaan. Siellä te näette hänet, niin kuin hän itse teille sanoi.’»”

Jae kahdeksan kertoo meille, että naiset pakenivat ”järkytyksestä vapisten”. Ihan totta. He odottivat näkevänsä kuolleen ruumiin ja löytävätkin elävän enkelin! Ja heitä käsketään mennä kertomaan opetuslapsille. Mitä tämä kaikki tarkoittaa? 

Entä oliko tämä kaikki yllättävää? Huomaa viimeinen lause jakeessa seitsemän: ”niin kuin hän itse teille sanoi”. Jeesus puhui tästä – hän sanoi opetuslapsilleen, että hänen oli kuoltava ja noustava ylös kuolleista! Mutta joskus emme kuuntele vaikeaa totuutta. Muistatko, miten Pietari yritti puhua Jeesusta pois suunnitelmasta. He eivät ymmärtäneet. Joten miksi Jeesuksen oli pakko kuolla?

Ylösnousemustarina on kerrottu kaikissa neljässä evankeliumissa, ja jokainen kirjoittaja jakaa päivästä eri osia. Joten siirrytään Luukaksen selontekoon asiasta vastataksemme edellä esitettyyn kysymykseen. Luukas 24:13:

”Samana päivänä oli kaksi opetuslasta menossa Emmaus-nimiseen kylään, jonne on Jerusalemista noin kahden tunnin kävelymatka. He keskustelivat kaikesta siitä, mitä oli tapahtunut. Heidän siinä puhellessaan ja pohdiskellessaan Jeesus itse liittyi heidän seuraansa ja kulki heidän kanssaan. He eivät kuitenkaan tunteneet häntä, sillä heidän silmänsä olivat kuin sokaistut. Jeesus kysyi heiltä: »Mistä te oikein keskustelette, matkamiehet?»”

Siitä eteenpäin jatkuva tarina on ilmiömäinen. Kaksi opetuslasta kulkevat yhdessä murtuneina ja murheellisina, koska Jeesus on kuollut. He eivät pysty käsittämään sitä. Muukalainen liittyy heidän seuraansa – kysyen, mistä he keskustelevat. Ja he kertovat hänelle Jeesuksesta, että hän oli ”tosi profeetta, voimallinen sanoissa ja teoissa, sekä Jumalan että kaiken kansan edessä”. Mutta hänet ristiinnaulittiin. Hän kuoli.  Jae 21 on paljonpuhuva: 

”Me kuitenkin olimme eläneet siinä toivossa, että hän olisi se…”

Olimme eläneet toivossa. Mutta he kertovat hänelle myös uutisista, joita he kuulivat haudalla käyneiltä naisilta. Nyt he eivät tiedä, mitä ajatella. Ja tänä koko aikana he eivät tiedä puhuvansa Jeesuksen kanssa! Jakeesta 25:

”Silloin Jeesus sanoi heille: »Voi teitä ymmärtämättömiä! Noinko hitaita te olette uskomaan kaikkea sitä, mitä profeetat ovat puhuneet? Juuri niinhän Messiaan piti kärsiä ja sitten mennä kirkkauteensa.» Ja hän selitti heille Mooseksesta ja kaikista profeetoista alkaen, mitä hänestä oli kaikissa kirjoituksissa sanottu.”

Tämä on kaunista. Jeesus välittää kaikkien aikojen sanoman ja punoo koko Raamatun yhteen osoittaakseen heille, että kaikki tapahtunut oli aina johtamassa ristille ja ylösnousemukseen. Messiaan oli kuoltava. Miksi?

Tuo kysymys vie meidät takaisin asian ytimeen: rakkauteen. Jumala rakastaa meitä. 

”Siitä me olemme oppineet tuntemaan rakkauden, että Jeesus antoi henkensä meidän puolestamme.” (1. Joh. 3:16). 

Jeesuksen oli kuoltava, koska Hän rakastaa meitä. Hän kuoli, jotta me saisimme anteeksi. Roomalaiskirjeessä asia selitetään näin: 

”Synnin palkka on kuolema” (Room. 6:23). 

Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki meidän syntimme Jumalaa vastaan ansaitsevat kuoleman. Hän antoi meille elämän, jonka me turmelimme, ja oikeudenmukainen rangaistus tästä on kuolema. Mutta Jumala rakastaa meitä. Hän rakastaa meitä niin paljon, että Hän antoi ainokaisen Poikansa ottamaan meidän paikkamme. Ristillä Jeesus – joka ei koskaan tehnyt syntiä – otti kaikki syntimme, maksoi täyden hinnan ja kuoli meidän puolestamme.  

Mutta kuolema ei ollut loppu. Jeesus tuli voittamaan kuoleman. Ja Jumala herätti hänet elämään. Ja se voima, joka herätti Jeesuksen kuolleista on sama, joka herättää meidätkin. Jeesus tekee meidät uudeksi. Vanha on poissa, uusi on tullut tilalle. 

Ja mietipä ajoitusta. Jeesus kuoli puolestamme, kun vielä olimme syntisiä (Room. 5:8). Hän ei odottanut, että olisimme hyviä. Hän rakasti meitä huonoimmillamme – kun olimme hänen vihollisiaan. Se on kuulkaa todellista rakkautta.  

Tämä – tämä ilmiömäinen uhraus, käsittämätön rakkaus – se muuttaa kaiken. Tämä on toivoa. Toivoa kenelle tahansa. Tämä rakkaus muuttaa ihmisiä. Ne ihmiset, joista kerroin sinulle – jotka rakastavat uhrautuen – he eivät aina olleet sellaisia. Mutta rakkaus, joka piti Jeesusta ristillä, ja voima, joka herätti hänet kuolleista, ovat eläviä ja aktiivisia tänäänkin. Ja kun ne saavat otteen jonkun elämästä – sitä kannattaa katsoa. 

Kuinka elämme tätä todeksi tänään? Lue Luukkaan evankeliumin luku 24, ja tavataan taas täällä Kolossalaiskirjeen parissa. 

Pohdittavaksi ja keskusteluun

• Miksi Jeesuksen oli kuoltava ristillä?
• Roomalaiskirjeessä 5:8 sanotaan, että Jumala osoitti meille rakkautensa siinä, että Jeesus kuoli puolestamme, kun vielä olimme syntisiä. Mitä tämä rakkaus merkitsee sinulle?
• Room. 8:11 kertoo, että Jumalan Henki, joka herätti Jeesuksen kuolleista, tekee eläviksi myös meidän kuolevaiset ruumiimme. Oletko nähnyt tästä todisteita omassa elämässäsi?