Aloita tästä | Ensimmäiset askeleet Jeesuksen kanssaEsimerkki

Kolossalaiskirje 2 | Pysy oikealla tiellä

Tervetuloa takaisin ystäväni. Tänään on vuorossa varoitus petoksesta. Olemme nyt Kolossalaiskirjeen 2. luvussa, ja jakeessa neljä sanotaan: 

”Sanon tämän, jottei kukaan pettäisi teitä vakuutteluillaan.” 

Inhoan sitä, että minulle valehdellaan. Silti on olemassa petosta – vääriä opettajia tai harhaanjohdettuja opettajia – ja heidän väittämänsä saattavat kuulostaa oikeilta. Mutta älä anna itseäsi petettävän. Koska petos voi johtaa sinut väärään suuntaan. Oletko koskaan hypännyt väärään suuntaan menevään bussiin? Tai vielä pahempaa: kouluaikoina käännyin väärään suuntaan viiden kilometrin juoksussa ja juoksin poispäin maaliviivasta viimeisellä osuudella. Siinä kohdassa nopeudella ei ole merkitystä – olenhan menossa väärään suuntaan! Ja samoin voi tapahtua myös hengellisesti.

Seuratessamme Jeesusta meidän on pysyttävä polulla – kulkien oikeaan suuntaan. Ja oikea tapa seurata Jeesusta – on seurata Jeesusta. Hän on tie. Se nyt saattaa kuulostaa itsestäänselvältä, mutta joskus keskittymisemme herpaantuu. Tai vielä pahempaa – meidät petetään. Joten pysyäksemme oikealla tiellä aloitamme Sanasta. Kolossalaiskirjeen 2. luku, jae kuusi:

”Kun kerran olette ottaneet omaksenne Herran Kristuksen Jeesuksen, eläkää Hänen yhteydessään.” 

Pidän tästä. Aloita Jeesuksen kanssa – ja pysy Jeesuksen kanssa. Väärät opettajat puskevat uskovia pois Jeesuksen seuraamisen yksinkertaisuudesta. Jatka siis Hänessä , jakeesta seitsemän: 

”Juurtukaa Häneen, rakentakaa elämänne Hänen varaansa...” 

Mieti tätä. Istuttaessasi puun sidot tukikepin taimeen saadaksesi kasvun alkuun. Jotkut kohtelevat Jeesusta niin kuin hän olisi tuo pieni tukikeppi. He kasvavat ja jättävät hänet taakseen. Älä tee niin. Jeesus on juuristomme. Hän on viiniköynnös, me olemme oksat. Juuret antavat ravintoa kasvua varten ja pitävät meidät maassa kiinni myrskyssä. Meidän tulee juurtua ja rakentua Jeesuksessa. Paavali siis jälleen varoittaa meitä: älkää antako houkutella itseänne harhaan ”tyhjillä ja pettävillä viisauden opeilla”, jotka eivät nojaudu Jeesukseen. Jae yhdeksän: 

”Hänessä on jumaluus ruumiillistunut koko täyteydessään...”

Wau. Jumalan täyteys ihmiskehossa. Se on Jeesus. Täyteys – ei vain vähän, vaan sata prosenttia. Ja jae kymmenen: 

”...ja hänen yhteydessään myös te olette tulleet tästä täyteydestä osallisiksi.”

Toisin sanoen Jeesus on täysin Jumala, ja kun olet juurtunut Häneen, sinusta tulee täysin sinä – persoona, jollaiseksi sinut oli tarkoitettu.

Väärät opettajat olivat siis puskemassa kristittyjä pois polulta opettamalla, että Jeesus oli vain osittain Jumala. Ja Jeesuksen seuraamisen sijaan he keskittyivät sääntöjen seuraamiseen. He sanoivat, että sinun on tehtävä nämä ja nuo asiat päästäksesi taivaaseen. Asioita Vanhasta testamentista, kuten ympärileikkaus. 

Noniin, voit lopettaa kikattamisen. Ympärileikkaus oli tarkoitettu fyysiseksi kuvaksi hengellisellä merkityksellä. Lihan poisleikkaaminen kuvasi, kuinka Jumala leikkaa pois meidän lihamme – syntisen luontomme. Mutta fyysinen ympärileikkaus oli juutalaisille, sitä ei koskaan määrätty kristityille. Ja silti väärät opettajat vaativat, että kristittyjen miesten piti mennä ympärileikattavaksi, ja he käänsivät Jeesuksen seuraamisen kasaksi kieltoja ja käskyjä, hyvillä töillä kelvolliseksi tulemiseksi. Kuitenkin Paavali sanoo, että Jeesus teki jo työn – Hän leikkasi lihamme – hengellisesti, ei fyysisesti. 

Ja jae 12 nostaa esiin kasteen. Jos kuulut Jeesukselle, hän kutsuu sinua kasteelle. Kaste ei ole tehtävä, jonka kautta pelastut, vaan teet sen, koska Jeesus pelasti sinut. Kasteessa samaistumme Jeesukseen: vanha elämäni kuoli Jeesuksen kanssa ristillä, ja Hänen ylösnousemuksensa toi minulle uuden elämän. Joten kaste kuvaa hautaamista – veteen upottautuminen ja sieltä ylösnouseminen – pois vedestä. 

Ja tämä uusi elämä on tapa, miten seuraamme nyt Jeesusta. Vanha on poissa. Emme tee työtä maksaaksemme syntivelkaamme pois. Jae 13 sanoo, että Jeesus 

”...antoi meille kaikki rikkomuksemme anteeksi.” 

Hän mitätöi koko velkamme – ei ole enää mitään maksettavaa. Synnilläsi ei ole mitään valtaa sinuun. 

Ja siksi Jeesuksen seuraaminen ei ole vain kasa sääntöjä. Jakeessa 16 sanotaan, että kyse ei ole siitä, ”mitä te syötte tai juotte”, tai miten noudatatte ”juhla-aikoja” tai ”sapatin päiviä”. Ne olivat osa vanhaa liittoa, ja ne olivat tärkeitä, mutta jakeessa 17 selitetään, että ne kaikki...

”...ovat vain sen varjoa, mikä on tulossa.” 

Varjot ovat hyödyllisiä – ne antavat raamin sille, mitä on tulossa. Mutta Paavali sanoo, että ”todellista on Kristuksen ruumis”.

Jeesus on se todellinen juttu. Säännöt ja perinteet olivat vain varjoa. 

Kun jäämme kiinni asioihin, jotka täytyy tehdä – kuten ”sinun täytyy ylistää, sinun täytyy rukoilla” – käännämme ylistyksen syyllistämiseksi. Sitten lisäämme sääntöjä, kuten jakeessa 21: 

”»älä tartu», »älä maista», »älä kosketa»” 

Paavali sanoo, että nuo säännöt ”näyttävät viisailta”, mutta ne eivät toimi. Et voi tehdä itseäsi hyväksi tiukoilla säännöillä ja pakotetulla ylistyksellä. Eikä elämä ole mikään kieltojen rasia. 

Kuuntele. Seuratessamme Jeesusta on paljon asioita, joita ennen teimme, mutta emme tee enää. Mutta ei sääntöjen vuoksi. Me muutumme, koska Jumala tekee meidät uudeksi. Olemme juurtuneita Jeesukseen ja täytettyjä Pyhällä Hengellä, joka auttaa meitä hylkäämään synnin ja elämään vanhurskaasti. Se ei ole varjo – se on todellisuutta.

Sääntöjen seuraaminen on syyllistämistä. Jeesuksen seuraaminen on armoa. Lue Kolossalaiskirjeen 2. luku ja varmista, että bussisi on matkalla oikeaan suuntaan.

Pohdittavaksi ja keskusteluun

• Paavali kehottaa meitä pysymään Jeesuksessa, kuten aloittaessammekin. Millaiset vaarat tai huijausyritykset voisivat harhauttaa sinut seuraamasta Jeesusta? 
• Miten Jeesuksen seuraaminen eroaa sääntöjen noudattamisesta? (Lue 2:16–17)
• Tuntuuko kokemuksesi Jeesuksen seuraamisesta enemmän syyllistämiseltä vai armolta? Jaa tarinasi.