Matfei 21
21
IISUSAN RUADO JERUSALIMAS 21-22
Iisus ajau oslal Jerusalimah
(Mark. 11:1-11; Luk. 19:28-40; Iiv. 12:12-19)
1Konzu hyö jo lähettih Jerusalimua da tuldih Betfageih Voipuumäile, Iisus työndi ielpäi kahtu opastujua 2da sanoi heile: «Mengiä vastalpäi olijah kyläh. Sie työ kerras lövvättö emäoslan paččahah sivotunnu da sällyn sen rinnal. Keritäkkiä net da tuogua minule. 3Ku ken sanonou teile midätahto, sanokkua: ‘Ižändäle pidäy net, no Häi terväh työndäy net järilleh.’» 4Nenga rodih, ku stuanittazihes Jumalan iänenkandajan sanotut sanat:
5– Sanokkua Sion-tyttärele#21:5 Sion-tytär on Jerusaliman linnu.:
Kačo, sinun suari tulou sinun luo!
Häi tulou hyväsydämellizenny,
ajau oslal da ruado-oslan sällyl.
6Opastujat lähtiettih da ruattih muga, kui Iisus oli käskenyh. 7Hyö tuodih oslu da sälgy da pandih omua sobua niilöin selgäh, i Iisus istuihes niilöin piäle. 8Rahvastu oli ylen äijy, i hyö leviteltih omua sobua dorogale, erähät katkottih puulois oksii da lykittih niilöi dorogale. 9Hänen iel da jälles astujat rahvas kirruttih:
– Osanna Davidan Poijale!#21:9 Osanna on jevrein kielen sana, meijän kielel se on «avvuta, piästä!». Nenga luajittih tervehys suarile.
Blahoslovittu on Häi,
kudai tulou Ižändän nimes!
Osanna ylimäzes taivahas!
10Konzu Häi tuli Jerusalimah, kai linnu rubei kuohumah i kaikin kyzeltih: «Ken Häi on?» 11Rahvas sanottih: «Häi on Iisus, Jumalan iänenkandai, Galilein Nazarietaspäi.»
Jumalankoin puhtastamine
(Mark. 11:15-19; Luk. 19:45-48; Iiv. 2:13-22)
12Iisus meni jumalankodih da ajoi siepäi kai myöjät da ostajat. Häi kuadoi kai d՚enganvaihtajien stolat da kyyhkölöin myöjien laučat 13i sanoi heile: «Pyhis Kirjutuksis on sanottu: ‘Minun koil pidäy olla molindukoinnu’, a työ luajitto sen rozvoloin pezäkse.» 14Iisusan luo jumalankodih tuldih sogiet da rammat, i Häi piästi heidy. 15No konzu ylimäzet papit da zakonanopastajat nähtih, mittumua kummua Häi luadiu, i kuultih, kui lapset jumalankois kirrutah: «Osanna Davidan Poijale!», hyö suututtih 16da sanottih Hänele: «Kuuletgo, midä nuat sanotah?» «Kuulen», vastai Iisus. «Olettohäi työ lugenuh nämä sanat: ‘Lapsien da n՚änniniekoin suut Sinä panet kiittämäh iččiedäs’?» 17Häi jätti heidy sih, lähti linnaspäi da meni Vifanieh yökse.
Iisus kiruou smokvupuun
(Mark. 11:12-14, 20-24)
18Konzu aijoi huondeksel Iisus astui järilleh linnah, Hänele rodih n՚älgy. 19Häi nägi dorogupieles smokvupuun da meni sen rinnale, no ei löydänyh puus muudu nimidä vai lehtie. Häi sanoi puule: «Anna sinä nikonzu enämbiä et kazvata andimii.» I smokvupuu kerras kuivi. 20Konzu opastujat nähtih tämä, hyö diivuittihes i sanottih: «Kuibo neče smokvupuu nenga terväh kuivi?» 21Iisus vastai heile: «Toven sanon teile: ku teil olis usko da teijän mielet ei levittäs kaksielepäi, sit työ voizitto luadie ei vai sidä, midä rodih smokvupuule, a ku sanozitto tälle mäile: ‘Nouze da hyppiä mereh’, sit muga rodiesgi. 22I kai, midä työ uskonke pakičetto omas malitus, työ suatto.»
Iisusal kyzytäh Hänen valdah näh
(Mark. 11:27-33; Luk. 20:1-8)
23Iisus meni jumalankodih, i konzu Häi opasti sie, ylimäzet papit da rahvahan vahnimat tuldih Hänen luo da sanottih: «Mittumal vallal sinä nämii ruat? I ken sinule andoi sen vallan?» 24Iisus vastai heile: «Minägi tahton kyzyö teil yhty dieluo. Ku työ vastannetto minule, sit minägi sanon teile, mittumal vallal minä nämii luajin. 25Kuspäi tuli Iivanan valdu ristie rahvastu? Taivahaspäi vai rahvahaspäi?»
Hyö paistih keskenäh: «Ku sanonemmo: ‘Taivahaspäi’, sit häi sanou meile: ‘Mindähbo sit etto uskonuh Iivanua?’ 26No ku sanonemmo: ‘Rahvahaspäi’, sit meil pidäy varata rahvastu. Kaikinhäi pietäh Iivanua Jumalan iänenkandajannu.» 27I hyö vastattih Iisusale: «Emmo tiijä.» Sit Häigi sanoi heile: «Ga sit minägi en sano teile, mittumal vallal minä nämii luajin.»
Arbaituspagin kahteh poigah näh
28«Midä työ duumaičetto täh näh? Yhtel miehel oli kaksi poigua. Häi meni enzimäzen luo i sanoi: ‘Poigu, mene rua tänäpäi viinumuarjupellol.’ 29Poigu vastai: ‘En tahto’, no sit jällespäi muutti mielet, da meni. 30Tuatto meni toizen poijan luo i sanoi sežo muga. Poigu vastai: ‘Tuatto, minä menen’, a iče ei mennyh. 31Kudai nämis kahtes kuuli tuatan sanan?»
Hyö sanottih: «Enzimäine.»
Iisus sanoi heile: «Toven sanon teile: maksuloinkeriäjät da oman ičen myöjät naizet enne teidy piästäh Jumalan valdukundah. 32Iivan tuli teijän luo ozuttamah teile oigiedu dorogua, a työ etto uskonuh händy. No maksuloinkeriäjät da oman ičen myöjät naizet uskottih. Työ sen näittö, no etto ni jällespäi muuttanuh mielii da etto uskonuh.»
Arbaituspagin viinumuarjupellon vuogruajih näh
(Mark. 12:1-12; Luk. 20:9-19)
33«Kuulkua vie toine arbaituspagin. Oli yksi ižändy, kudai istutti viinumuarjupellon, luadii aijan sit ymbäri, kaivoi viinupuzerdamon i luadii vardoičuslavan. Häi andoi pellon vuograh viinumuarjan kazvattajile, a iče lähti toizeh muah. 34Konzu tuli viinumuarjan keriändyaigu, työndi ižändy omii käskyläzii vuogruajien luo ottamah hänele kuulujua muarjuvuittii. 35No vuogruajat tavattih hänen käskyläzii; kedägo perrettih, kedägo tapettih, kedägo kivitettih. 36Sit ižändy työndi vie toizii käskyläzii, vie enämbän ku enzi kerral, dai niilöilegi hyö luajittih muga. 37Jälgimäi häi työndi heijän luo oman poijan da sanoi: ‘Minun poigua hyö ei ruohtita koskie.’ 38No konzu vuogruajat nähtih poigu, paistih hyö keskenäh: ‘Tämä on se, kudai suau pellon; davaikkua tapammo händy, sit myö suammo hänen tuatan muat.’ 39Hyö tavattih händy, ribaitettih pellospäi aijan tuakse da tapettih.
40– Konzu tulou viinumuarjupellon ižändy, ga midä häi sit luadiu nämile vuogruajile?» kyzyi Iisus. 41Hyö vastattih: «Häi luadiu niilöile pahoile pahan lopun i andau pellon vuograh toizile viinumuarjan kazvattajile, kudamat annetah hänele kuuluju muarjuvuitti aijoin aijal.» 42Iisus sanoi heile: «Ettogo työ nikonzu lugenuh Pyhis Kirjutuksis:
– Se kivi, kudai koinluadijat hyllättih,
rodih čuppukivekse.
Ižändy on sen muga luadinuh,
i se on kummu meijän silmis.
43Sendäh minä sanon teile: Jumalan valdukundu otetah teil iäre, a annetah niilöile, kudamat eletäh Hänen tahtuo myöte. 44[Ken tälle kivele langieu, se ruhjou omat luut, no kelle piäle se kivi pakkuu, sen lädžöttäy.]» 45Konzu ylimäzet papit da fariseit kuultih nämä Hänen arbaituspaginat, hyö ellendettih, Häi pagizou heih näh. 46I hyö tahtottih ottua Händy kiini, no varattih rahvastu, ku rahvas piettih Händy Jumalan iänenkandajannu.
Nke Ahọpụtara Ugbu A:
Matfei 21: LIVVI
Mee ka ọ bụrụ isi
Kesaa
Mapịa
Ịchọrọ ka echekwaara gị ihe ndị gasị ị mere ka ha pụta ìhè ná ngwaọrụ gị niile? Debanye aha gị ma ọ bụ mee mbanye
(c) Biblienkiännändyinstituuttu, Helsinki 2003