Kaikesta uuttaEsimerkki

Muistathan, kuinka Paavali selitti korinttilaisille siirtävänsä matkaansa vilpittömin sydämin.

Vilpittömyys on meidän aikanamme jokseenkin kadonnut ominaisuus, jonka ovat peitonneet manipulointi, totuuden peittely, passiivisaggressiiviset vastaukset, valehtelu ja mielistely. Kuinka paljon rikkaampi voisi Kristuksen ruumis olla, jos olisimme puhtaita ja vilpittömiä toisiamme ja muita maailman asukkaita kohtaan?

Emme saata tarkoituksella sanoa kyllä tarkoittaessamme ei tai sanoa ei tarkoittaessamme kyllä, mutta teemme niin hienovaraisemmin tavoin.

Jos pysähtyisimme tähän, tämä olisi todella hyödyllinen oppitunti rehellisyydestä ja suoruudesta. Mutta Paavalilla on meille muutakin kuin pelkkää rehellisyysmittarin nostatusta.

Kristitylle uskolle erityistä on se, että siinä ei ole kyse ainoastaan moraalistandardien saavuttamisesta tai hyväkäytöksiseltä kristityltä näyttämisestä sen tähden, että olisi tosi hyvä ihminen. Paavali oli tavoitellut sellaista suuren osan elämästään saaden erinomaisen juutalaisen koulutuksen, ollen fariseusten jäsen, ollen huippurabbin kouluttama ja harjoittaen virheetöntä omahyväisyyttä. Mutta hän tajusi kaiken "hyvyytensä" olevan pelkkä kasa roskaa. (Fil. 3:8).

Nyt puolustaessaan tekojaan korinttilaisille, Paavalin pointtina on, että hän olisi selkärangaton heitä kohtaan, ja tämä olisi hänen keskeisiä uskomuksiaan vastaan: Jumala on uskollinen. Hän ei voi valehdella. Hän ei voi perua Sanojaan. Hän teki liittolupauksen lunastaa lapsensa, ja jokainen siihen liittyvä lupaus on "kyllä" Jeesuksessa. Ja Jeesus on Jumalan kyllä tarkoituksen ja toivon täyttämälle elämälle, jota kaipaamme (2. Kor. 1:19-20). Toisin sanoen: "Ovathan Jumalan lupaukset, niin monta kuin niitä on, saaneet [Jeesuksessa] vahvistuksen." Jos Jumala ei ole ailahteleva kyllä- ja ei-vastauksissaan, noh, ei Paavalikaan ollut.

Ehkä yksi syy sille, miksi emme aina ole vilpittömiä ja suorasukaisia ihmissuhteissamme on se, ettemme ole juurtuneita Kristuksen "kyllä"-vastaukseen. Tiedän empineeni, ja toisinaan manipuloineeni, tilanteissa, koska olen halunnut tehdä elämästäni sellaista kuin haluan. Kyllä tai ei-vastauksessa pysyminen on saattanut olla uhka sille tavoitteelle. Mutta pystyessäni luottamaan Jumalan uskollisuuteen, sekä Hänen luontoonsa että valtaansa elämässäni, minun ei tarvitse olla manipuloiva tai epärehellinen.

Päättäessämme tämän suunnitelman, mikä on ollut sinulle kaikkein havahduttavin osuus?