Koko Raamatun ydinsanoma 40 päivässäEsimerkki

Jumala puhuu Moosekselle

Abrahamin ajoista oli kulunut jo useita vuosisatoja. Abrahamin pojanpojan Jaakobin perhe oli siirtynyt asumaan Egyptiin, jonne Israelin kansa jäikin yli neljäksisadaksi vuodeksi. Alussa heidän asemansa oli hyvä, mutta vähitellen koko kansasta tuli faraon orjia. Israelilaisia alkoi faaraon mielestä olla aivan liikaa, ja niinpä hän määräsi kaikki israelilaisten poikalapset tapettaviksi. Pieni Mooses-vauva pelastui ihmeellisesti ja otettiin Egyptin hoviin faraon tyttären kasvattipojaksi. Siellä hän kasvoikin aikuiseksi saakka, kunnes joutui pakenemaan kauas itään tapettuaan egyptiläisen miehen, joka oli kohdellut huonosti israelilaista orjaa.

Raamatunkohdassa eletään aikaa, jossa tuosta tapauksesta oli kulunut jo kymmeniä vuosia. Mooses oli jo noin 80-vuotias. Neljänkymmenen autiomaassa vietetyn vuoden aikana hän oli mennyt naimisiin ja toiminut paimenena appensa Jetron palveluksessa. Aluksi elämä karulla vuoristoseudulla oli varmasti ollut jännittävää egyptiläisen palatsielämän jälkeen, mutta sitten arki asettui uomaansa ja päivät ja vuodet seurasivat toisiaan… Kunnes yhtäkkiä Jumala ilmestyi Moosekselle ja kutsui hänet aivan toisenlaiseen tehtävään.

Jumala ei ollut unohtanut kansaansa. Hän oli johdattanut Moosesta faraon hovin hienostoelämästä turvattomaan ja yksinäiseen työhön kauaksi kotoa. Kumpaakin kokemusta Mooses tulisi tarvitsemaan tulevassa tehtävässään. Jumala veisi oman kansansa autiomaan läpi luvattuun maahan Mooseksen johdolla.

Kun Jumala kutsuu ihmistä johonkin tehtävään, häneen voi täysin luottaa. Hän ottaa käyttöönsä meille antamansa lahjat ja elämänkokemuksen – usein sellaisiakin asioita, joista emme itse ole tietoisia tai joita olemme pitäneet turhina. Jumala johdattaa meitä joka hetki, ja antaa tehtäviä sen mukaan kuin olemme niihin hänen mielestään valmiita. Omasta mielestämme olemme useinkin keskeneräisiä, ja niin Mooseskin ajatteli kutsun saatuaan! Juuri tällöin ainoa toivomme on luottaa Jumalaan ja hänen mahdollisuuksiinsa.