Jumala valitsee

Joulukertomuksemme alkaa enkelin ilmoituksesta Marialle ja päättyy tietäjien vierailuun. Näissä joulukertomuksen pohdinnoissa ja sovelluksissa viittaan pääasiassa Luukkaan evankeliumiin, koska hänen kertomuksensa on evankeliumeista yksityiskohtaisin.

Se on kertomus, joka on yhtä aikaa syvästi henkilökohtainen ja yksityinen, mutta lopulta hyvin julkinen ja yllättäväkin. 

Tarina on täynnä erilaisia hahmoja nuoresta juutalaisesta teinitytöstä kokeneesen enkeli Gabrieliin sekä Joosefista ja paikallisista paimenista idän viisaisiin miehiin. Epätyypillisempää henkilögalleriaa ei ole koskaan, ennen eikä sen jälkeen, koottu yhteen. Tapahtuneella draamalla oli kosmisia – ei pelkästään paikallisia – seurauksia.

Joka vuosi joulukertomus kerrotaan uudelleen tuhansin eri variaatioin, kirjaimellisesti miljoonissa eri paikoissa. Se on vetovoimassaan ja yksinkertaisuudessaan lapsenomainen, teologisilta termeiltään rikas ja kypsä sekä monien rakastama. Kukapa ei olisi joskus ollut mukana esittämässä joko ihmistä tai ainakin eläintä seiminäytelmässä?

Kaikki alkoi nuoresta neitsyestä, Mariasta. Hän asui perheensä kanssa Nasaretissa. Tiedämme, että Nasaret tarkoittaa sanana myös unohdettavaa: ”Voiko Nasaretista tulla mitään hyvää?” Se ei ole lupaava alku, kun valitaan tuntemattomin ja epätodennäköisin henkilö, joka tulee syrjäisestä kaupungista, jota pidetään lähtökohtaisesti ei minkään arvoisena. Mutta tämä on usein merkki Jumalan toiminnasta ihmiskunnan kanssa – ”Näin ei yksikään ihminen voi ylpeillä Jumalan edessä.” 

Kuinka usein erehdymmekään sekoittamaan ihmisten ja Jumalan mieltymykset, vahvuudet ja kekseliäisyyden toisiinsa? Hänen tiensä ovat korkeampia. Tämä tarkoittaa, ettemme voi kuvitella tai ymmärtää niitä. Ne eivät ole versio siitä, mitä me tekisimme, vaan enemmän. Korkeampi, tässä tapauksessa, tarkoittaa tavoittamatonta tai käsittämätöntä. 

Kuka meistä menisi vähäisimmän ihmisen luo syrjäisimpään paikkaan, jolla on huono maine, valitsemaan ihmistä, joka tulisi vaikuttamaan koko maailmaan – ikuisesti? Me menisimme parhaisiin yliopistoihin tai yrityksiin ja valitsisimme jonkun, jolla on vaikuttava ansioluettelo. Jumala ei tee niin. Hän valitsee näkymättömät, nöyrät, vaatimattomat – koska he tietävät, ettei heidän voimallaan tai älykkyydellään saada työtä tehdyksi. He ovat ainoastaan liiankin tietoisia heikkouksistaan, puutteistaan ja inhimillisyydestään. 

Jumala valitsee epätodennäköiset, vähiten pätevät, omista puutteistaan tietoisimmat – syntisistä tulee parhaita pyhimyksiä. Hänen Valtakunnassaan yksinkertainen kuuliaisuus ja ihmetys kumoavat maalliset edut ja prameilun.