Ilman ahdistustaEsimerkki

Onko rauha todella mahdollista meidän aikanamme? Cheri alkoi etsiä vastausta tähän kysymykseen 11 vuotta sitten. Näin hän kertoo matkastaan: 

Muistan sen elävästi. Päivän, jolloin päätin, etten voisi enää elää näin.

Siinä minä olin, hurskaana Kristuksen seuraajana, ja elin elämääni hyvin pitkälti niin kuin kaikki muutkin. Elin pelosta ja huolista käsin, ja kuitenkin tiesin, ettei niin kuuluisi olla. Luin järjestään Jumalan Sanasta, että minun ei pitäisi olla peloissani ja huolissani mistään. Mutta se kuulosti mahdottomalta!

Raamatussa Jumalalla on paljon sanottavaa pelosta ja sen vastalääkkeestä: rauhasta. Erään kerran Jeesus oli opetuslapsineen ylittämässä veneellä Genesaretinjärveä, kun raivoisa myrsky uhkasi hukuttaa heidät. Kaikki opetuslapset taistelivat pitääkseen veneen pinnalla, ja mitä Jeesus teki? Hän nukkui sikeästi! Keskellä myrskyä.

Opetuslapset kysyivät: ”Opettaja, etkö näe, me hukumme!” Jeesus nousi ylös, nuhteli tuulta ja käski merta, ja tuli aivan tyven. Sitten hän kysyi opetuslapsilta: ”Miksi te noin pelkäätte? Eikö teillä vieläkään ole uskoa?” (Mark. 4:40, KR92)

Tämä melko pitkälti tiivisti keskusteluni Jumalan kanssa. Tunsin Hänen kysyvän minulta, miksi olin peloissani, ja minä taas vastasin: Eikö se ole päivänselvää? Katso minun tilannettani ja olosuhteitani! Kuka ei pelkäisi?

Etsiessäni rauhaa, monet asiat tulivat kristallinkirkkaiksi.

1. Olosuhteeni saivat määrittää rauhani määrän. Jos elämän olosuhteet olivat hyvät, silloin minulla oli rauha. Jos myrskyt ympäröivät minua, olin stressaantunut, ahdistunut ja väsynyt koko ajan – todella väsynyt tuntemaan tunteitani. Olin aivan kuten opetuslapset mysrkyssä. Pelkäsin myrskyä, ja olin loukkaantunut ja hämmentynyt, koska ajattelin, ettei Jumala välittänyt. Mutta Jeesus sai minut tajuamaan toisen asian. 
2. Jeesus yritti opettaa minulle, että on mahdollista tuntea rauhaa myrskystä huolimatta. Oletko käynyt tätä samaa taistelua, josta puhun? Se ei ole helppoa, vai mitä? Kamppailin edelleen ymmärtääkseni, miten Jeesus saattoi odottaa minun tuntevan rauhaa, ihmetellen samalla välittääkö Hän edes minusta, kun käsitin seuraavan läpimurron tekevän asian. 
3. Myrskyni paljastivat luottamukseni määrän. Rauha ei tarkoita, että elämässäsi kaikki menee hyvin. Se tarkoittaa, että voit olla rauhassa, kun myrskyt ravistelevat elämääsi. En ollut oppinut luottamaan Jumalaan ja löytämään rauhaa noissa myrskyissä. Oletko sinä jo törmännyt tuohon muuriin?

Oli selvää, että minulla oli varaa kasvaa. Mutta opin koko ajan enemmän rauhaan johtavasta polusta, joka löytyy, kun luotamme ja keskitämme ajatuksemme Häneen, jota myrskyt eivät voi horjuttaa. Se ei tapahtunut yhdessä yössä, mutta pikkuhiljaa lisääntyvä rauha ja lepo virkistivät väsynyttä sieluani. 

-Cheri