Valittu: Muistuta itseäsi evankeliumista joka päiväEsimerkki

Yksi tärkeimmistä keinoista harjoittaa sielujamme rakastamaan Jumalaa on julistaa evankeliumia sieluillemme. Mitä enemmän sielusi näkee Jeesuksen ristin, sitä enemmän kiitollisuus ja palvonta täyttävät sisimpäsi. Ihmiset ovat ehdollistettuja reagoimaan siten uhrautumiseen. Ja olisi vaikeaa kuvitella suurempaa uhrausta, kuin mitä Jeesus teki.

Jos matkustelet maailmalla, on yksi tuttu jae, joka saa vastakaikua lähes universaalisti — kaikenlaisten kulttuurien läpi — Psalmien 103:1 “Ylistä Herraa, minun sieluni.”

Jaa tämä jakeen pätkä osiin. Daavid harjoittaa sieluaan julistamalla sille. Daavid kertoi sielulleen, kuinka tuntea ja kuinka vastata evankeliumiin: Sielu, siunaa Jumalaa, haluat tai et. Hän ei vain laulanut kaunista säettä; hän puhui itselleen haastaen sieluaan toimimaan. Raamatun kirjoitukset kuvaavat tätä tapaa sanoen “Daavid haki tukea Herrasta, Jumalastaan” (1. Samuelin kirja 30:6).

Se on todellakin kristinuskossa kadonnut taito, kaunis itsekuri. Sen sijaan, että ottaisit vihjeitä tämänhetkisestä mielialastasi, häilyvästä kulttuurista, ympärillä olevista ihmisistä tai vielä traagisemmin sosiaalisesta mediasta, katso sieluasi silmiin ja käske sitä katsomaan ristiin, ylösnousemukseen. Komenna sieluasi täyttymään Kristuksen hyväntahtoisuudella, jonka mustelmaiset ja pirstaleiset hartiat kantoivat syntiesi painon.

Joskus sinun on kirjaimellisesti pakotettava sielusi katsomaan. Johannes Kastaja huusi maailmankaikkeudelle “katso” tai “sinun on katsottava”! Hän sanoi: “Katsokaa, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!” (Johannes 1:29). Tämä on jokapäiväinen käsky. Meidän on katsottava! Katso ristille, jolla Jeesus kärsi mielettömästi synnin vuoksi, jota Hän ei koskaan tehnyt, jotta sinä voisit iloita suuresti vanhurskaudessa, jota et koskaan ansainnut.

Evankeliumista tulee sieluillemme päivittäistä ruokaa, joka vahvistaa sydämiämme. On paljon vaikeampaa valittaa, sääliä itseämme, tai täyttyä ahdistuksesta, kun sielumme näkevät veren vuotavan piikkien lävistämän Kristuksen kasvoilta. Kiitollisuus nousee luonnollisesti sydämissämme, kun teemme näin pitkin päivää.