Luk 11

Jisu Kechado Pethakecü

(Mat 6:9-13; 7:7-11)

1Süsie puo mharapuonu cha ba di chathekewa ki, puoe pethakelieko mia puo sie puo ki, “Niepuu, Johan puo siedziko pethakeshü tuoi kecha kechü do pie hieko pethashücümu.” 2Sitse puo uko ki, “Nieko chakecü ki, hamhie di pulie:

“Hie Puou#11:2 Leshü kewe huo nu Teigei keba hie Puo si., n za bu kemesau chüliecie,

N kedi chü vorliecie.

3Thiethie va kha hie tsücie.

4Siro hie kephoumako vashü hie tsücie,

hie rei mia hie thepesuokeshüko vapie mia tsükewa tuoi.

Siro hie khapie kedokecü nu shü hiecie.”

Mvürümvü di Chakecü

5Sitse puo uko ki, “Nieko donu miapuonie puo khrietho puo nyi di khisoteiluo ze puo ki vo di sie puo ki, ‘A zeu, no niekhrüda se pie a thepu bacie; 6kekreilamonyü a zemia puo a ki vorte, mu a mhapuorei pie puo tsüketuo jüte.’ 7Siro puo kinu nu sie, ‘A keyhu hie; kikha rei khaliete, mu a nuonuoko rei hieko thezhü nu zhü phrete; a la sie mhapuorei khapie n tsülie kenjüte,’ si. 8A nieko ki pushütuo, puoe puo zeucü la sier mha pie puo tsü mo rei, puoe cha bei zo thaketa la puo sie di puo kecha kheko khapie puo tsü zotuo.

9“Süla a nieko ki pushütuo: Chacie, siro khapie nie tsütuo, pfhücie, siro nie ngulietuo; ketouya zocie, siro khrüshü nie tsütuo. 10Kekreilamonyü kehoupuorei chayakezhamia ngulieya, mu kehoupuorei pfhüyakezhamia ngulieya, tsiu kikha khrüpie ketouyakezhamia tsüya. 11Nie donu supuonie puo nuo khuo cha ro,#11:11 Leshü kewe kevi nu niekhrüda cha ro, ketsie pie puo tsüya ga? icü sa. khuo sou nu tinyhü pie puo tsüya ga? 12Morei puo thevüdzü cha ro, seba pie puo tsüya ga? 13Siro nie kesuomia zo rei, mha kevi pie nie nuonuo ketsü do si ro, teigei keba Puou Kemesa Ruopfü#11:13 Leshü kewe nu Puoue teigei nu Kemesa Ruopfüu pie tsü si. pie puo ki chayakezhamia tsü phishü motuo me?”

Jisu mu Belzebul

(Mat 12:22-30; Mark 3:20-27)

14Süsie puo keliehuou geinu terhuokesuou whuoshü ru terhuokesuou parta tse, themia süu die pulieta, süla themia krodiu u ngota. 15Derei süko mia huo sie, “Puo terhuokesuoko kekhakezhau Belzebul ze di terhuokesuoko whuo ketuo zowe,” sita. 16Sirei kekreiko puo kedo di puo bu teigei nu zasi puo chüpie uko kienuta. 17Derei puo uko noudoko silie di uko ki, “Kedi kehoupuorei puo thuo puo pfüphrota ro kataya, mu ki-e ketsieyashü ro tetsutaya. 18Mhanuü Satan rei puola kekrei di kepfüphrota ro kikidi puo kedi thalietuo ga? Kekreilamonyü nieko a üse Belzebul ze di terhuokesuoko whuoya üte. 19Sirei tsie a Belzebul ze di terhuokesuoko whuoya ro, nieko nuonuoko supuo ze di süko whuoya ga? Süla uko nie capi chütuo. 20Derei a Ukepenuopfü dziekinuo se terhuokesuoko whuoya liro Ukepenuopfü kedi vor nie tso bate. 21Kekuomia puoe puo rünyie pete kesepfü di puo ki pfhe bakelie ki puo vienyako kru balieya. 22Derei puo ki kuokuokecü mia puo vorcü ki puo penyülie sidi puoe pelekezha rünyieko pete pielie, tsiu puoe vakelieko kezalieya. 23Kehoupuorei a kitsatie kemo-u a ngumvümia zo, mu kehoupuorei a ze mha kenguya kemo-u kezakeziwaya.

Mesa kemo Ruopfü La Kevor

(Mat 12:43-45)

24“Mesa kemo ruopfüe mia puo geinu praketa ki, puo kerülei ba pfhü di dzü kejüko nu voya. Derei ngulie kemo la puo thuo puo rüchü di sie, ‘A tuo la a thuo a ki nu votatuo,’ siya. 25Süla puo la kevor ki, miae ki süu tsho kemesa mu ketsopie keba ngulieya. 26Siro puo tuo la pra puo ki rei suokuokecü ruopfü kekrei thenie zelie di la vor sünu bataya, sidi themia süu rüli thelatsa therietsa ki rei suokuotaya.”

Thejakepfüthomia

27Süsie puo die hako pushüwa tse themia krodiu donunu miapfü puo melie puo rhiechü di sie puo ki, “N penuokeshüpfü mu n nukeshüpfü ki thejakepfü jü.” 28Derei puo sie, “Süu ki rei Ukepenuopfü dieu rünyülie mu süu chüüzekelieko we thejapfükuo zo.”

Zasi Puo Chakecü

(Mat 12:38-42)

29Siro themia krodi vor kra miemielie tse, puo sie, “Tsiedo nuoko ha themia kerüzhü kro puo zo; uko zasi puo chaya, derei Jona geinu chükeshü zasiu zo kemosie zasi kekrei puorei chüpie uko kie salie lho. 30Thiedzü Jona pie Nineviko mhodzü zasi chükeshü tuoi, sütuoi Themia Nuou pie tsiedo nuoko la zasi puo chütuo. 31Siro mia ketsoketuo nhie pekhrotsa kedipfü siethalie di tsiedo nuoko pejotuo, puo kijü vala nunu Solomon mhasi die rünyütuoü vor zocü la, mu harie, Solomon ki zhakuocü puo haki tha. 32Siro mia ketsoketuo nhie Ninevimiako sier tsiedo themia hako ze thalie di uko pejotuo; süko Jona bu vo uko pethakecü ki uko nou kedilieketa la; mu harie, Jona ki zhakuokecü puo haki tha zo.

Themo Mituu

(Mat 5:15; 6:22-23)

33“Miapuorei mibou petupie mia ngu kemora khapie baya mo, morei bie khro baya mo, derei khapie mituba gei baya sidi kinu kelerko bu kezie ngulieya. 34N mhi-e n mo la mituu zo. N mhi vi ba ro n mo peteu ziepoui baya, derei n mhi suota ro n mo rei zeiboui bataya. 35Süla n gei keba kezieu zei bata mo kishi le menuoshülie. 36Süla n mo pete ziepoui di keduoyopuo rei zei moto balie liro, mitue puo kezie kemevau se n va peziekezha tuoi, n mo pete ziepoui balietuo.”

Jisu Farisiko mu Thezhokepethako Pejokecü

(Mat 23:1-36; Mark 12:38-40)

37Jisu die pu ketha nu, Farisimia puoe puo ze hietuo üdi puo kie, süla puoe puo ki nu mhacütuoü ke balie. 38Süki Farisi-ue Jisu mhakecü mhodzü puo dzie metei kemo ngupie puo ngota. 39Süla Niepuu puo ki, “Nieko Farisiko nie khou nie hieko puo mhotsa we chü kemesaya, derei puo nutsa we kerüzhü mu kesuo thuo tshutuoya. 40Harie, kenyako! Chazoutsa chükeshüu puonutsa rei chüshü mo üme? 41Süla mha nie ki nu kebako khapie mia ngumezhiewacie, siliro nie la mha pete rei mesatatuo.

42“Derei Farisiko, nieko we ce, chülietie! Nie ganyagara neiüko, nietso mu niepfhü kemhieko rei ker zau khashüya, derei nie Ukepenuopfü la kethoca mu kekhrie we therhietaya, kekreiko rei khawa mo di nie hako rei chü zhü zo. 43Harie Farisiko, nieko we ce, chülietie! kekreilamonyü sinagogko nu theba keviko nu ba nyü tsiu lhithochüko nu mia bu nie kelucü nie neiya. 44Nieko we ce, chülietie! kekreilamonyü nie mia nguya kemo mekhru mia puo gei tuo vo rei siya kemo mhie zo.”

45Sitse thezhokepethako mia puo la sie puo ki, “Kepethau, no die hau pukeshü ki hieko rei sa kengata zo!” 46Sitse Jisu sie, “Ce, nieko thezhokepethako rei chülietie! Kekreilamonyü nie thepie pfülie kelhoko mia bu pfüya, derei nie thuo zowe nie dziekinuo yopuorei pie phi thepie süko nyüya mo. 47Nieko we ce, chülietie! Nie puonuokoe dukhrikewa siedzekesiko mekhru pfhetuoyakecü la. 48Siüro, nie thuo rei nie puonuokoe chüwaketako nie medo zo ükecü thashüta zo; uko siedzekesiko dukhri, mu nie süko mekhruko chüya. 49Süla Ukepenuopfü Mhasiu rei pucü, ‘A siedzekesiko mu Apostelko ketsepie uko kishütuo; sitse uko süko dukhri mu kekreiko pechüpenyütuo.’ 50Sidi kijü chülie tse nu siedzekesiko zie kepekru khepuu tsiedo nuoko geinu lieketuo ki, 51Abel zie nunu vo ruosuobau mu rüsuokiu donunu dukhrikewa Zakaria zie ketsotuo. U, a nieko ki pushütuo tsiedo nuoko geinu khepuu lie zotuo. 52Thezhokepethako, nieko we ce, chülietie! nie mhasi cabiu pielieketa la; nie thuo zorei leya mo, tsiu kekreimia lekezhüko rei khawaya!” 53Siro puo sünunu prazhü tse, thezhokepethako mu Farisiko puo nou chü kerüpepie puo bu mhaneiü kelaketuo la mha kekra pie puo ketsota, 54Sidi puo mha pu kesie nu mha huo kekrüshü tse puo telieketuo le terütuota.

Currently Selected:

Luk 11: ANBRBSI

Highlight

Copy