1 Kings 8

Akqutem Yaassiiga Taicimauq Agayuvigpagmun

1Tua-llu Angayuqam Solomon-aam taisquurai tamalkuita ciuliqagtait ciuliallgutkelriit ilakuralriit-llu Israel-aami ellminun tailuki Jerusalem-aami taicartuusqelluku Atanrem Akqutiin Yaassiiga Zion-aamek, David-aam Nunarpiinek, Agayuvigpagmun. 2Tamarmeng quyurtut Festival of the Shelter-aami iralut malrunelgatni, iraluani Ethanim-aam. 3Ciuliqagtet tamarmeng quyurcimariata, agayulirtet kevgaat Akqutem Yaassiiga 4ayaulluku-llu Agayuvigpagmun. Levite-at agayulirtet-llu ayausmiat Pelatekaa Atanrem tuanlucian tamalkuita-llu aklui Agayuvigpagmun. 5Angayuqaq Solomon-aaq tamarmeng-llu Israel-aam yui quyurtut ciuqerranun Akqutem Yaassiigan ekuagiluteng-llu amllernek qusnginek, kuluvagnek-llu — amllessiyaagluteng naaqumallerkaat. 6Tua-i-llu agayulirtet itrulluku Akqutem Yaassiiga Agayuvigpagmun elliluku-llu Tanqikapiaralriamun, aciagnun yaqungqellriik ungungssiruak. 7Nengingalriiq yaqukenka patumaluku yaassiik naparyak-llu ayagatsuutek. 8Iqukek naparyak tangerrsugngaak kia ciuqakacagiini nangerngalriim Tanqikapiaralriim, tau͡gaam allami nangerngalriim tangerciiganakek. (Naparyak cali tuantuk unuamek.) 9Cataituq iluak Akqutem Yaassiigan malruk tau͡gaam igarviik teggalquk Moses-aam ellillrek Ingrimi Mount Sinai-ami, Ataneq akqut'lillrani yuinun Israel-aam tainginanratni Egypt-aamek.

10Agayulirtet annginanratni Agayuvigpagmek, alqunaq muiqe'rtuq amirlumek 11ciqinqerluni qitngirnarqellriamek tanqianek Atanrem tuanlucian, ataam-llu uterrluteng iterciiganateng caliarkateng caliaqsarturluki. 12Tua-llu Solomon-aaq piicagtuq:

“Elpet, Ataneq, akerta ellillruan qilagmun,

tau͡gken cucukan uitanaluten amirluni tan'germi-llu.

13Wani-wa pilillruunga ucurnarqellriamek agayuvigmek elpenun,

uitavigkarpenek akwarpak.”

Solomon-aam Qallatellra Yugnun

14Yuut nangengqallratni tuani, Angayuqam Solomon-aaq tuiggluni caugai, kaigatkaa-llu Agayutem atawaqaasqutii ellaitnun. 15Qanertuq, “Nanraumali Ataneq Agayutiit Israel-aat! Piciurtaa akqutkellni atamnun David-aamun, tuani qanrutlermini, 16‘Anuterraanemnek yuunka Egypt-aamek, cucukliqsaitua nunarpiit iliitnek tamalkuan nuniitni Israel-aat natmun agayuvigpak nautellerkaanek piicagvikumalallerkaqa. Tau͡gaam cucukellruamken elpet, David, yuunka ciuliqagcesqelluki.’”

17Solomon-aaq cali qanertu'rtuq, “Ataka David-aaq uptellruuq caliaqnaluku agayuvigpak piicalarvigkaq Atanermun Agayutiitnun Israel-aat, 18tau͡gaam Atanrem qanrutellrua, ‘Elpet alartenrituten agayuviliyugluten wangnun, 19tau͡gaam elpet nausngaitan. Qetunrarpet, elpet nakmiin qetunrarpet, taum nauciiqaa wii agayuvigpaka.’

20“Tua-i-llu wani-wa Atanrem piciurtaa elliin akqutni. Wii enairaqa ataka angayuqaurrlua Israel-aanun, nautaqa-llu Agayuvigpak agayularvigkaq Atanermun Agayutiitnun Israel-aat. 21Cali-llu uitavigkiullruluku Agayuvigpagmi Akqutem Yaassiiga imalek teggalqugnek igarviignek Atanrem taqellran ciuliamten̄un anutellermini Egypt-aamek.”

Solomon-aam Piicautii

22Tua-llu takuatni yuut Solomon-aaq itrartuq nangerrluni-llu ciuqerranun ekuaviim, tuani yagtak qulmun talligni. 23Piicagluni-llu, “Ataneq Agayutiit Israel-aat, allamek agayutetaituq elpetun ayuqellriamek qilagmi pakmani maani-llu nunami! Elpet piciurtelaraten akquteten yugpenun nallunrirtelluki-llu kenkevnek tamalkirrluteng niisngaaqatgen elpet ircaqumegteggun tamalkirrluteng. 24Piciurtan akquten atamnun David-aamun; unuamek tamarmeng qanrutkumalriit piciurcimaut. 25Tua-llu watua, Ataneq Agayutiita Israel-aat, kaigavikamken piciurcesqelluki allat akquteten atamnun qanerluten elliinun kesianek elliin kinguvrin iliit atanirtuutelarciqniluku Israel-aanun, ilumuuluteng mulngakluteng niisngakata elliitun. 26Taumek watua, Agayutiita Israel-aat, cat tamalkuita piciurceski akqutkelten atamnun David-aamun, kevgarpenun.

27“Tau͡gaam-qaa elpet, Agayun, ilumun nunamecugngauten? Tamarmi-llu qiliim tegumiaqsugnganrilkaten, qaillun tua-llu piluni uum Agayuvigpiim nautellma tegumiaqsugngaciqaten? 28Ataneq Agayutmaa, pistekarpenga. Niisgu piicauteka, piciurrluki-llu piyullrenka unuamek elpenun. 29Tarikesqaqa una Agayuvigpak ernerni unugni-llu, una cucukellren elpenun agayularvikesqelluku. Niiskia cauluku una Agayuvigpak piicakuma. 30Niiski piicautenka piicautait-llu yuv'et cauluku una piicakata. Uitavigpenek qilagmi niiskut au͡g'arilluta-llu.

31“Yuk pinarqut'liumakan picurlallra allamun pitekluku taicimaluni-llu ekuavigpenun wani Agayuvigpagmi qaneryarturluni piciulriamek pinarqenriluciminek, 32Ataneq, niicugni qilagmi cuqluki-llu pisteten. Anucimirqecetaarru pinarqelria pinarquciatun, avalitairulluku-llu pinarqutailnguq.

33“Yut'en Israel-aat cirlakumakata inglumeggnek assiilngillrat elpenun pitekluku, tua-i-llu cauluteng elpenun tailuteng-llu uumun Agayuvigpagmun, ellmikutuurrluteng piicagvikluten au͡g'aritmek, 34niicugniki qilagmi. Au͡g'ariski assiilnguit yuv'et ut'rulluki-llu nunamun cikiuteklerpenun ciuliaritnun.

35“Ellalliqsaicetaqavgu-llu yugpet assiilngillrat elpenun pitekluku, umyualinqiggluteng-llu caukatgu una Agayuvigpiin, ellmikutuurrluteng piicagvikluten, 36niiski qilagmek. Au͡g'arisgu assiilnguinek angayuqaq yui-llu Israel-aam, elitnaurluki-llu atullerkaanek elluam. Tua-llu Ataneq, ellalluk taivkarru maavet nunavnun, yugpenun cikiuteklerpenun piksagucesqelluku taqluku.

37“Piitnaqan-llu nunami wall'u cangerlagluteng wall'u naucetaat piunriumakata uuqnarqelriakun anuqekun wall'u ciissitgun, wall'u calluumakata yut'en inglumeggnek wall'u cangerlak, naulluun pikan ellaitni, 38niisgu piicautiit. Iliit yugpet Israel-aat, ircaqumikun angniinani yageskan, piicagluni tungiinun uum Agayuvigpiim, 39niisgu piicautiit. Niicugniki uitavigpenek qilagmi, au͡g'arilluki, ikayurluki-llu. Elpet kiivet nallunritaten umyuarteqellri yuum ircaqruan. Caliaqiki yuut ataucitaarluki pinarqutengqerruciicetun, 40elpet yugpet niisnganiaraatgen kesianek yuullermeggni nunami elpet cikiuteklerpenun ciuliaritnun.

41-42“Ilakumanrilnguum-llu yaaqvani nunalgem, niiskuniu ucurnarqucin, angtuat-llu caliaten elpet yugpenun, tailuni-llu agayuyartuqan elpenun piicagyarturluni-llu uumi Agayuvigpagmi, 43niicugniu elliin piicautii. Qilagmi uitavigpeni niisgu kaigallratun-llu piluten, tua-i tamarmeng yuut ellarpagmi nallunritniaraatgen niisngaluten-llu yugpetun Israel-aacetun. Nutaan nallunrirniaraat una Agayuvigpak wii piliaqelqa agayularvigkaucia elpenun.

44“Tua-llu alerququvki yut'en callugyartuusqelluki ingluitnun piicakata-llu elpenun, nanleng'e'rmeng, caumaluku una nunarpak elpet nakmikellren una-llu Agayuvigpak nautelqa elpenun, 45niicugniki piicautait. Niiski qilagmi qakvautmek-llu cikirluki.

46“Nani yut'en assiilngirqata elpenun—atauciungraan assiilngiyuilngurmek pitailan— qenertellren-llu niilluku ingluitnun cirlakevkarluki teguaruvkarluki-llu allamun nunamun, nuna-llu tauna yaaqsingraan, 47niicugniki yugpet piicautait. Tamaani nunami umyualinqiggluteng piicagvikekatgen, apervikualuteng qaillun assiilngillermeggnek umyuarrliqlermeggnek-llu, niiski piicautait, Ataneq. 48Tamaani-llu nunami piciuluteng cumiggluteng-llu umyuarnayaguciluteng piicakata elpenun cauluku man'a nuna cikiutekellren ciuliamten̄un, una-llu nunarpak elpet nakmikellren, una-llu Agayuvigpak nautelqa elpenun, 49kitaki niicugniki piicautait. Uitavigpenek qilagmi niiski takumcukluki-llu. 50Au͡g'ariski tamalkuitnek assiilnguitnek, inglulicullratnek-llu, ingluitnun-llu naklekevkarluki. 51Yuk'aten nakmiin elpet, anutelten Egypt-aamek, taumek ekualriamek kaminiamek.

52“Quyinrulria Ataneq, kitaki tangvagglainarki ilukegcitekluki yut'en Israel-aat angayuqrat-llu, niilluki-llu piicautait nani qayagaaqatgen ikayungcarluteng. 53Nakmikellruaten tamalkuitnek yugnek elpet nakmiin yuknaluki, qanrutellrucirpetun kevgarpegun Moses-aakun anutellerpeni ciuliaput Egypt-aamek.”

Nangneq Piicaun

54Tuani Solomon-aaq piicanermek taqngami Atanermun, nangertuq manuanun ekuaviim, ciisqumingqallerminek talligni qulmun yagingalukek. 55Qastuluni piyuutekaa Agayutem atawaqaasqutii tamalkuitnun yugnun tuani quyungqalrianun. Qanertuq, 56“Nanraumali Ataneq cikillruaki yun'i uitanqegcitmek, akqellrucimitun piciqniluki. Piciurtellrui tamalkuita qunuvkenani akqutkellni tumekluku kevgani Moses-aaq. 57Kitaki Atanrem Agayutemta nayurlikut ciuliaput pillrucimitun; kitaki elliin unitenrilkilikut wall'u cakaanrilkilikut; 58niisgalriarurrlikut ellminun, yuugurniartukut elliin yuusqumallratun, aturluki tamalkuita alerquutai ellimerrutai-llu cikiutekellri ciuliamten̄un. 59Kitaki Atanrem Agayutemta umyuaqerrlainaqiliu man'a piicaun makut-llu pisqumakeput elliinun. Kitaki kesianek naklekutengqerrlainarli yuinun Israel-aam angayuqratnun-llu, unuaquaqan piyuutait tangerrluki. 60Kitaki elpeci, elliin yuini, ukverrlainaqici Atanermun Agayutemten̄un, niisngaluki tamalkuita alerquutai ellimerrutai-llu ernerpak atuucirpecetun. 61Kitaki elpeci, elliin yuini, kesianek pektayiinaci ukverrlainarci Atanermun Agayutemten̄un, niisngaluki tamalkuita alerquutai pisqutai-llu unuamek pilaucirpecetun.”

Naaqicimallra Agayuvigpiim

62Tua-i-llu Angayuqaq Solomon-aaq tamarmeng-llu yuut tuanelnguut elliigut ekuagiluteng Atanermun. 63Ellii ekuagiuq yuinaq malrugnek cipluku tiissitsaanek (22,000) kuluvagnek, yuinarnek-llu arvinlegnek cipluku tiissitsaanek (120,000) qusnginek ilakuyutmun elliitekait. Tua-i Angayuqam yuut-llu tamarmeng naaqitaat Agayuvigpak. 64Taumi-llu ernermi cali naaqitaa qukaa carr'ilnguum, tauna ciuqerrani Agayuvigpiim, tuani-llu elliiluni ekuagiuq tamalkuuluku, mukaarkat elliitet, uquit-llu ungungssit ilakuyutmun elliitekai. Waten piuq tua-i-wa punerneq ekuavik miksiyaagan makunun tamalkuitnun elliitnun.

65Tuani Agayuvigpagmi, Solomon-aam tamarmeng-llu yuin Israel-aam aturaat Angniuteksaraat Uqisviit malrunlegni ernerni. Tuani yugyapiartut yuut tuaten yaaqsigtalriamek Hamath Pass-amek neglirnermi, Egypt-aam-llu engeliinek, ungalalirnermi. 66Erenret-llu pingayunelgatni Solomon-aam utercetai yuut kingunritnun. Ellaita tamarmeng nanraraat ellii uterrluteng-llu kingunermeggnun angnirluteng tua-i-wa pitekluki atawaqautet cikiutekellri Atanrem kevgaminun David-aamun yuinun-llu Israel-aanun.

Currently Selected:

1 Kings 8: YPK

Highlight

Copy