Mark 1

1
Jon Baptis ku takutaku
(Matiu 3.1–12; Luk 3.1–18; Jon 1.19–28)
1Teenei ko te Rono Tauareka i te vahi Jisas Krais te Tamariki TeAtua raa. 2Te Rono Tauareka nei e kaamata te saaita profet Aisaia ni taataa i roto te launiu aia ma,
“TeAtua e tattara ma,
‘Anau e me ki kauna te profet Anau raa ki haere i mua Akoe no tanattana mai te mateara Akoe raa.’
3He tama e tattara iho hakamaroa i te kina se hai tama e tuu mahoa raa ma,
‘Tanattana te mateara TeAriki raa#1.3 TeAriki: Na tattara nei e mmau i roto Aisaia 40.3. I te Old Testament, e meia se isi TeAriki e isi koi Jihova.,
tena ku hakatonu te mateara Aia e me ki hamai vaa aruna raa!’ ”
4Tena Jon e hakahura iho i te kina se hai tama e tuu mahoa raa no hakoukou tapu na tama, tena ki takutaku. Jon e meake te kanohenua raa ma, “Ttike i taha ma na hai sara kootou raa ki hakoukou tapu ria kootou, tena TeAtua e me ki ssoro na hai sara kootou raa i taha.” 5Tammaki na tama i na matakaina Judia laaua ma Jerusalem raa ku oo ake no hakallono iaa Jon. Na tama raa e uiui na hai sara laatou raa, tena Jon ki hakoukou tapu na tama raa i roto te riva Jordan.
6Jon e uru na hekau e pena i na huruhuru na kamel, tena ki taitu te kiri na manu, tena aia e kaikai na lokas ia ma na hani vaa roto. 7Jon e takutaku ake te kanohenua raa ma, “Te Tama e me ki hamai i muri anau raa e hakanaaniu i aruna anau. Anau se tau hoki te huru i raro no ui na taka Aia e uru raa. 8Anau e hakoukou tapu kootou ma te vai, e meia te tama naa e me ki hakoukou tapu kootou ma TeAnana Tapu.”
Jon e hakoukou tapu Jisas, tena Satan ki tatakore Tama raa
(Matiu 3.13—4.11; Luk 3.21–22; 4.1–13)
9Ia se roroa hoki, tena Jisas ku hamai peeraa i Nasaret te matakaina i roto Galili. Tena Jon ki hakoukou tapu Jisas i roto te riva Jordan. 10Te saaita koi Jisas ni mahike no tuu i aruna i roto te riva raa, tena Aia ku kite te vaelani raa ku taaraki iho, tena TeAnana Tapu raa ku llee iho peeraa ma he rupe no toko i aruna Aia. 11Tena te reo TeAtua raa ku tattara iho i te vaelani ma, “Akoe ko Taku Tamariki tera Anau e hihai mahi roo. Anau e hihia roo Akoe.”
12Te saaita naa koi, TeAnana Tapu raa ku hakattaki Jisas i te kina se hai tama e tuu mahoa raa, 13tena Aia ki noho i te kina raa tipu haa na aho, tena Satan ki tatakore Aia. Na manu takavao raa e hahaere vaa raa hoki, e meia na ensel raa e oo ake no tokonaki Tama raa.
Jisas e kanna tokohaa na tama meemee ika ki tauttari Aia
(Matiu 4.12–22; Luk 4.14–15; 5.1–11)
14Jon ku oti te ppono ria i roto te hare karapusi, tena Jisas ki haere no takutaku ake te Rono Tauareka TeAtua raa i Galili. 15Jisas e takutaku ma, “Te saaita hakamaoni raa ku tae mai, tena te Hakamaatua ana i te Vaelani raa ku taapiri! Ttike i taha ma na hai sara kootou raa no hakattina i te Rono Tauareka TeAtua raa.”
16Jisas e hahaere vaa tai te Namo Galili, tena Aia e kite te haanau Saimon laaua ma Andru e puipui te kupena. Tokorua raa ni tama meemee ika. 17Tena Jisas ki meake tokorua raa, “Tauttari mai Anau, tena Anau e me ki akoako koorua ki hahanota na tama.” 18Te saaita naa koi tokorua raa ku tiaki na kupena laaua raa no tauttari Jisas.
19Tena Jisas ki hakanuu atu no kite teeraa haanau hoki, Jems laaua ma Jon, na tama Sebedi raa. Na tama raa e onoono na kupena laatou raa i roto te vaka. 20Jisas e kite tokorua raa, tena Aia ki kanna ake te haanau raa, kito Jems laaua ma Jon ki tiaki Sebedi te tamana laaua raa i roto te vaka raa ma na tama hehekau laatou raa, tena laaua ki tauttari Jisas.
Jisas e hakaise na tipua
(Luk 4.31–37)
21Jisas ma na disaipol Aia raa ku oo no ttae i te matakaina Kaperneam, tena i te aho te Sabat raa Jisas ku haere i te hare lotu na Jiu raa no akoako ake te kanohenua raa. 22Na tama e llono na akoako Jisas raa ku mahharo roo e mee Aia se akoako pera ma na tama poroporo na tuaa raa, e meia Aia e akoako roo ma na mahi Aia.
23Te saaita naa koi he tama e ttau ria te tipua ku haere ake iaa Jisas i roto te hare lotu raa no kanna ake ma, 24“Jisas te Tama i Nasaret, hea Akoe e hihai i maatou? Akoe e hamai ma ki seu maatou? Anau e iroa Akoe: Akoe ko te Tama e Tapu TeAtua raa.”
25Tena Jisas ki hakamataku ake te tipua raa ma, “Auu se vaa, tena akoe ku hamai i taha ma te tama naa!”
26Tena te tipua raa ku ssue roo na mahi aia i roto te tama raa, tena ki kapihi te varo aia raa hakamaroa roo no haere i taha ma te tama raa. 27Na tama raa hakaatoa ku mahharo, tena ki vahihhiri hokolaatou ma, “Teenei he mee peehee? Teenei he akoako vahao nei? Te Tama nei e isi na mahi Aia ki tattara hakamataku ake na tipua raa, tena na tipua raa e hakallono hoki Aia.”
28Tena te rono Jisas raa ku paa vave roo vaa roto Galili.
Jisas e tokonaki tammaki na tama lavvea
(Matiu 8.14–17; Luk 4.38–41)
29Jisas ma na disaipol Aia raa, tena Jems laaua ma Jon ku tiaki te hare lotu raa no oo tahi roo i te hare Saimon laaua ma Andru raa. 30Te hinaona hine Saimon raa e moe i hare i aruna te lomoena aia raa, tena na tama raa ku tattara ake Jisas ma, “Te hine nei e laavea, ia te vvela aia raa e hai mahi roo.”
31Tena Jisas ki haere atu no taohi te rima te hine raa no hakamahike i aruna. Te saaita naa koi te vvela raa ku hopo, tena te hine raa ku mahike no kou ake na kai na tama raa no kkai.
32Te saaita te laa raa ni huru, te kanohenua raa ku hakattaki ake na tama lavvea ia ma na tama e isi na tipua raa iaa Jisas. 33Na tama te matakaina raa hakaatoa ku oo ake no hakkutu i aho te hare Saimon raa. 34Tena Jisas ki ui na maahana na tama lavvea raa, tena ki hakaise na tipua raa i taha. Jisas e ppui ake hoki na tipua raa ki se tattara, e mee na tipua raa ko na illoa roo avare Aia.
Jisas e takutaku i Galili
(Luk 4.42–44)
35Jisas e maahuru te tahata poo roo no haere i te kina se hai tama raa no lotu. 36Tena Saimon laatou ma na tama i roto te hare aia raa ku oo no sesee Jisas. 37Na tama raa e oo no kkite Jisas, tena laatou ki meake ma, “Na tama hakaatoa e sesee Akoe.”
38Kito Jisas ki meake na tama raa, “Taatou ki oo hoki i alaa matakaina e tappiri mai raa no takutaku i roto na matakaina raa, e mee teenei hea Anau e hamai.”
39Tena Jisas ku haere vaa roto Galili no takutaku i roto na hare lotu na matakaina raa, tena ki hakaise na tipua raa i taha.
Jisas e tokonaki te tama e kaina te manumanu haeo
(Matiu 8.1–4; Luk 5.12–16)
40He tama e kaina te manumanu haeo ku haere ake no tuturi i mua Jisas, tena ki kainno ake ma, “Kame Akoe e hihai, Akoe ku mee anau ki matahua i te vahi te lotu.”
41Jisas ku aroha te tama raa, tena Aia ki haaro ake te rima Aia raa no taohi te tama raa, tena ki meake, “Anau e hihai ki tokonaki akoe, tena akoe ku matahua.” 42Te saaita naa koi te maahana raa ku hopo i taha ma te tama raa, tena te tama raa ku tauareka.
43Jisas ku kauna te tama raa ki haere, tena ki tattara hakamataku ake ma, 44“Auu se tattara ake alaa tama hea Anau ni ppena raa. Haere no huri ake te tinotama akoe raa ki mmata te maatua raa, tena akoe ku kou ake te hakamaru akoe raa ki tau ma na tama ku taualleka raa pera ma hea Moses ni mee mai raa, ia ki huri ake hoki ki kkite te kanohenua raa pera ma akoe ku tauareka.”
45Emeia te tama raa e haere no haere tattara koi i na kina roo hakaatoa hea Jisas ni ppena raa. Tena Jisas ku se lavaa te haere i roto na matakaina raa, e mee te tama raa e tattara mahi roo hea Aia ni ppena raa. Tena Jisas ki haere i na kina se hai tama e nnoho raa, tena na tama na matakaina raa hakaatoa ku oo ake i Aia.

Àwon tá yàn lọ́wọ́lọ́wọ́ báyìí:

Mark 1: nuq

Ìsàmì-sí

Pín

Daako

None

Ṣé o fẹ́ fi àwọn ohun pàtàkì pamọ́ sórí gbogbo àwọn ẹ̀rọ rẹ? Wọlé pẹ̀lú àkántì tuntun tàbí wọlé pẹ̀lú àkántì tí tẹ́lẹ̀

Àwọn fídíò fún Mark 1