Matthew 5
5
NAKATA 5
Jesus ilithauyyiyuk manilgulmiitillugu
1Jesus inungnik amigaitunik tautukami manilgulmun maiyugaktuk. Ingimanlu maligutaita upaktaat. 2Ilihautinahualegamigit tapkua ukaktuk,
Kuviahuktun pitkuhiitigun
(Lk. 6:20-23)
3“Kuviahuktun tapkua ilingayun umatimingni, kilaum atanguvia nanminiginiagamitku.
4Kuviahuktun tapkua ingumayun anuakhuktauniagamik.
5“Kuviahuktun tapkua anangayayuitun kinguvakhakangniagamitigit nunat.
6Kuviahuktun tapkua kaalekpiaktun imekilekhutik ilumugnengmun, ilumektauniagamik.
7Kuviahuktun tapkua nagliktaktun nagligiyauniagmik.
8Kuviahuktun tapkua umatilgit halumayunik, takuniagamitku God.
9Kuviahuktun tapkua ningaktailingnaktun Godim kitungainik taiyauniagamik.
10Kuviahuktun tapkua nangiktitauyun ilumugnek pivlugu, kilaum atanguvia piyutiginiagamitku.
11Kuviahungniaktuhi inuin mamiahutigipahi uvanga pivlunga, ukanilutigiluhi ihuitumik, 12aliahuinakpagluhi, kuviahukpagittilu akiliutikhahi anginmata kilangmi, taima inuin nangiktitpagmatigit nalautaiyit inulaatinahi.
Ilihauyyutikhak tagiukun, kullikunlu
(Mk. 9:50, 4:21; Lk. 14:34-35, 8:16, 11:33)
13“Ilipfi inungni tagiututun-ililektuhi, tagiugli hakuekumi kanuk tagiuktun-iniaka^ Hukhaunginamik igitauyukhan tungmaktaukuvlugit.
14“Ilipfilu kaumaniuyuhi inungnun. Iglukagvik manilgup kaanganiitkumi iiyektaulimaituk. 15Inumlunin kullik ikigumiuk uligunaitaa kullikagvingmun ililugu kihimi, kaumakuvlugu iglu taman. 16Ilipfi kullihi ikumainakhimalit inungnun tapkua havaapfingnik naguyunik tautukuvlugit kuyagilugulu angutikhi kilangmiituk.
Utukhain pitkuyain, Jesusimlu pitkuyain ayyikingitun
17“Tikihimayunga piiyakuvlugit pitkuyain ihumayukhaungituhi ilaa, tikitpaktungali pitkuyain nalautaiyinlu tiitigangit naamakhitiniaktagaluatka kihimi. 18Ilumun ukautigipfi, kilak nunalu nungutitauniagutainun pitkuyainin tiitekhanin tungnek atauhinaklunin tamagunaituk pitkuyain tamangmik naamakhilgaktinagit. 19Kinalika hapka pitkuyain ilanganik maligngitkumi maliktaililugillu inuit allat, tamna kilaum atanguviani ataniukiyaungitumik taiyauhunguyuk. Kinalikalunin hapkuninga maligumi ilithauyyivlunilu allanun, tamna ataniukiyauyumik taiyauhunguyuk kilaum atanguviani. 20Ukautigipfilu ilumugnihi naamakiyaungitpat tiitigaktin Pharisekunlu ilumugningingnin kilaum atanguvianun itegunaituhi.
Ningaktutigun inuaktutigunlu
(Lk. 12:57-59)
21“Tuhaavaktuhi hivullihi ukautigimagit imaatun, 'Inuaktailutin kinalika inuakumi uktugvingmun agitiyauyukhak.' 22Uvangali ukautiyagaluapfi imaa, kinalika katangutiminun ningakumi, tamna kanuiliyuitillugu, uktugvingmun agitiyauyukhauyugaluak. Kinalikalunin katagutiminun ukanilukumi apekhuivingmun agitiyauniagunakhiyuk, kialikalunin katangutini taigumiuk 'Ihumaitumik' aiyukakhunguyuk kapiahugvium ingninganin. 23Taima ilvin tunihivingmun aitugiaktugniaguvin itkaumagaluaktillutin katangutin ihumaluglengman ilingnun, 24aitutin kimaguk tunihivium hangani, aigiaginlu katangutin ihumaluguektikaalugu kaitfaayyavutin aitukuvlutin naguyumik. 25Ilvin imakaagiyin ilannaliuguk paaktauguptik aullautinakhavaatin uktuktimun, tapfuma itektauvigmungaktinakhavaatin. 26Ilumun ukautiyagin tapfumanga aniyunaektutin akilekhimatinatin tuniyauyukhanik tamainik.
Allatuyuktigun
(Mt. 18:8-9; Mk. 9:43-48; Mt. 19:9; Mk. 10:11-12; Lk. 16:18)
27“Tuhaavaktuhi ingilgan ukaktaumata, 'Allatuktailutin.' 28Uvangali ukautiyagaluapfi kinalika angnangmik iyigingnakumi aagiyumavlugu atautikun umamigun pivaktagaluanga tamna. 29Ilvin iyivin talitpium huinekipkakpatin ungavaguk igillugu; timivit ilanga tamakkan nagutkiak timin taman igitaukunagit kapiahugvingmun. 30Algakin talitpiumlunin huinekipkakpatin kipigiaguk igillugu; timivin ilanga tamakkan nagutkiak timin taman kapiahugvingmun igitaukunagit.
31“Ukakhimayuk ingilgan, 'Kinalika nuliyaminik avipkaigumi tuniyakhagiyaa tiitekhanik avitukham naunaikutaanik.' 32Uvangali ukautiyagaluapfi kinalika nuliyaminik avipkaigumi, angnak allatuyuitillugu, allatuktunguktitaa, kinalikalunin avihimayumik nulianikumi allatuktuktauk taima.
Ukagiaklugit ilumuktumik
33“Aahin tuhavaktuhi kangagaaluk ukaktaumata, 'ukagianiluktailutin, Godmunli ukagiagaiguvin ukagiyautin maliglugit kihimi', 34Uvangali ukautiyagaluapfi ukagiaktailutin kilakun, Godim ikhivautagimagu, 35nunakunlunin, Godim itigagvigimagu, Jerusalemkunlunin, Atanekpaum iglukagvigimagu. 36Huli ukagiaktailutin niakuakun ilvin nuyakit ilangatlunin allanguktilimainangni kakuktamun kengnagiktumunlunin. 37Ukagaiguvin 'Ilaa'-inakpaglutin, 'Imanak'-inakpaglutinlunin ukagiakhimaitumik allanik.
Akiniakunagit
(Lk. 6:29-39)
38“Tuhaavaktuhi ukaktaumata 'Iyi iyingmik, kigun kigumik himmeglugit.' 39Ukautiyagaluapfi inuk aanekhiyumainakkan ilingnik tapfumunga kanu-iliyukhaungitkaluaktutin. Inuk tiglukkan uluangnun tamna pipkaklugu igluanun, 40inuglunin tuhuluni pinahualekpagu atigin kulitangniklu tuniguk, 41kialikalu akhugluni aullautitpatin ingilgakuvlutin mailmun atauhengmun, aipagilugu malgunun. 42Inuk tukhiakkan ilingnin tunivigilugu, atukiktilugu kinalika atukiktitauyumayuk.
Naguyumik pikuvluhi
(Lk. 6:27-28, 32-36)
43“Tuhaavaktuhi ukaktaumata kangagaaluk, 'Nuakatin nagugiyakhan akiganli nagugitailugu.' 44Uvangali ukautiyagaluapfi, akigahi nagugihigit, inuillu nangiktitpahi kengautilugit 45kitungaulekuvluhi angutipfingnun kilangmiitumun tapfuma hikeni nuikumagu naguyunun nagungitununlu nipaluggutilugit ilumuktun ilumugngitunlu. 46Nagugiyihi kihimi nagugigupfigit kanuk akiliuhiangnialekihi? Manilekhiyitauk taimaliungilat? 47Katangutihi kihimi hallugupfigit allanin ayyikingituhi, Jewmiungitun taimalingnakngilat? 48Ilipfili ilumuktukhauyuhi Angutikhi kilangmiituk ilumugman.
Àwon tá yàn lọ́wọ́lọ́wọ́ báyìí:
Matthew 5: Sperry
Ìsàmì-sí
Pín
Daako
Ṣé o fẹ́ fi àwọn ohun pàtàkì pamọ́ sórí gbogbo àwọn ẹ̀rọ rẹ? Wọlé pẹ̀lú àkántì tuntun tàbí wọlé pẹ̀lú àkántì tí tẹ́lẹ̀
©1972 Canadian Bible Society
