Maatteeo 8

Aaꞌnyĩk Yeesu eet ꞌcĩ adak helleggeri hũbũna

(Tigiil Maarko 1:40-45; ꞌLuuka 5:12-16)

1Ma baa ulluuccia Yeesu muura hujjieen, ikia ũnũ lothippiti cobbi gẽrrẽẽt ĩnõõnnõ. 2Ma nĩngaata, uppwaannak ĩnõõnnõ eet umwaa ꞌcĩ adak helleggeri#8:2 Helleggeri: Baa aduha nyattalĩ cĩ Mũũꞌtha aĩ, ẽẽtĩ ꞌcĩ adak helleggeri ĩĩn ꞌriiring nẽ aꞌngirannii ngaatĩ arũmẽẽnĩ hĩ eet cĩg ꞌJudeei. Má ikia ũbũna ẽẽtĩ cieeni, aꞌnyĩĩk heteretheek ẽlẽ paadĩr nẽ hatĩ uduha paadĩrĩ ĩĩ ũbũna nẽẽ ĩĩ tẽlla. Tigiil ꞌBuuk cĩ Levitiko 14:1-32. nẽ ikia akat huruꞌnyia muumaa cĩnnĩ nẽ ĩĩnnĩk, “Makayyioohit, má adiimi, aꞌnyaa hũbũna.”

3Nĩngĩtĩ ataadĩkĩ Yeesu aꞌthiit cĩnnĩ ẽllaa cĩ eet nicci nẽ ĩĩnnĩk, “Hadiimmii naa nganiit bũna.” Nĩngĩtĩ aꞌnginõõꞌthĩ helleggeri noho matadaꞌnyak. 4Ma ho, ĩĩnnĩk Yeesu ĩnõõnnõ, “Ma haduhaahi eet umwa thõõth icci. Deceek bĩĩt teretheek paadĩr#8:4 Paadĩr: Eetinii cĩg Ĩꞌthĩraẽlĩ, ĩĩn paadĩrĩ eet ꞌcĩ aku habuccieetaa cĩ ꞌLeevi nẽ ĩnõõnnõ ꞌcĩ ĩbbõõr ꞌgaarrieenit halaangatõõ cĩ ꞌCieeth cĩ Nyekuci. ẽlẽ cunni nẽ aaꞌnyĩhuu ĩnõõnnõ ꞌbaaninit baa aduha Mũũꞌtha,#8:4 Mũũꞌtha: Urutaa cĩ daahĩth cĩ Yothebo, iita ĩĩtõ lohollia cĩg Ĩꞌthĩraẽlĩ appahacaaꞌnya Ijjiba irkiꞌnyia ꞌmiiaꞌnya ꞌwec. Baa adticaniini Nyekuci Mũũꞌtha hõõgaĩ eet cĩg Ĩꞌthĩraẽlĩ appahacẽẽꞌthĩta. Baa aaꞌnyĩk Nyekuci lõhõlĩ cĩg Ĩꞌthĩraẽlĩ nyattal, hĩnĩngĩtĩ Mũũꞌtha. Ĩnõõ ꞌcĩ haĩnnĩ nyattal icci nyattal cĩ Mũũꞌtha ho. Baa arũgĩ Mũũꞌtha irkiꞌnyia aalib hõdẽĩ hĩ ꞌmiiaꞌnya ꞌwec, baa nga hittirria Yeesu. Tigiil thõõth cĩnnĩ ꞌBuuhaa cĩ Luugithõõ 2-24. hátĩ hagaacõ eeta ngaatĩ ũbũnaĩĩ nii dĩdĩ.”

Lemiinit cĩ ꞌgaalac cĩ ũũrũta

(Tigiil ꞌLuuka 7:1-10; Yõaannẽ 4:43-54)

5Ma baa õdõlan Yeesu Kapernaum, ũꞌthũkũcoothĩk ꞌgaalacĩ cĩ ũũrũta#8:5 ꞌGaalac cĩ ũũrũta: Ĩĩn ciee ꞌgaalac ꞌcĩ aggam ũũrũta ꞌmiia hõdẽĩ. ĩnõõnnõ adiim eliinit. 6Baa aduhaak nẽẽ Yeesu anneek, “Makayyioohit, appĩĩrna dticciannioohiti caannĩ umwaa õlõ gẽrrẽẽt halallia ẽlẽ.”

7Nĩngĩtĩ annẽẽkĩ Yeesu ĩnõõnnõ, “Hakuu hatĩ hẽẽla ĩnõõnnõ hũbũna.”

8Anneek hinnia ꞌgaalacĩ Yeesu, “Makayyioohit, hõllõngaa hũũppani naa ngaatĩ occa haꞌnyahaanni nganiit õlõõ caannĩ. Duha nẽẽ nii thõõth haaga, hátĩ hũbũna dticciannioohiti caannẽẽnĩ. 9Hĩĩnĩ naa buúk ꞌgaalac ꞌcĩ haꞌnyahi makayyiook cĩgannĩg nẽ hĩĩnĩ eet ꞌcĩ haggami ũũrũta. Má hanneehi ũũrũtaac umwa, ‘Bĩtõ,’ õkõ ꞌthẽk hĩcĩ haduhaahi naana nẽ má hanneehi umwa, ‘Ijjia,’ aku ꞌthẽk hĩcĩ hanneehi naa ho. Má hanneehi dticciannioohit caannĩ, ‘Dĩman ꞌgiimwa,’ adtican ꞌthẽk ꞌgõõlaa tĩho.”

10Ma baa athĩhĩ Yeesu thõõth icci ho, ukuleek ꞌjieen gẽrrẽẽt, nĩngĩtĩ annẽẽkĩ eet ꞌcĩg baag anũ ĩnõõnnõ, “Haduhaakuung dĩdĩ, nga hũmmũda eet ꞌcĩ aꞌnyak lemiinit ꞌcĩ aaĩ hoti eetinii cĩg Ĩꞌthĩraẽlĩ. 11Nẽ hanneekuung mẽẽlĩg hatĩ eeta ꞌcĩg au loonyinii cĩg uruto hĩ ꞌcĩg au ĩĩcĩ õkõlõõthĩkĩ kõrra, hiita hũrũmtĩ hĩ Abũrahaamõ hĩ Iꞌthaako hĩ Yakobo, ngaatĩ adahĩ karrama habuccieetaa cĩ hẽẽtkujjieen. 12Nẽẽthĩ, eeta ꞌcĩg occa baa aattĩg habuccieetaa cĩ hẽẽtkujjieen, iggiaoothĩk hatĩ battaala muguratõõ hĩccĩnĩt luulu nẽ adahit nyĩgĩt huciitha.”

13Nĩngĩtĩ annẽẽkĩ Yeesu ꞌgaalac cĩ ũũrũta, “Bĩtõ! Adĩmanni ꞌthẽk hatĩ thõõth hĩcĩ elemu nii ho.” Nẽ baa ũbũna dticciannioohiti cĩnnĩ ho ꞌthaa niccia noho.

Aaꞌnyĩk Yeesu eet ꞌcĩg mẽẽlĩg hũbũttaathõ

(Tigiil Maarko 1:29-34; ꞌLuuka 4:38-41)

14Ma baa ikia uduhun Yeesu ꞌcieeth cĩ Pẽẽtũrũ, õkõ hinnia adtuuha inyitti Pẽẽtũrũ oongi loota aĩ ẽlẽ lõbbĩĩ lõbbĩĩ. 15Ma nĩngaata, ikia uhum Yeesu aꞌthiit cĩ inyitti Pẽẽtũrũ ho, nĩngĩtĩ alahanẽẽkĩ abuurꞌthet ĩnõõnnõ hĩtĩnga hidticaneek Yeesu ꞌgẽẽn.

16Ma ꞌjiaatĩn niccia, aꞌnyaktaak eeta Yeesu eet ꞌcĩg aꞌnyak loriẽẽt ꞌcĩg abathĩ. Baa iiggia nẽẽ loriẽẽt ꞌcĩg abathĩ ꞌtirriaanaa cĩ thõõth ꞌcĩ aduha nẽẽnĩ nẽ aaꞌnyĩk eet ꞌcĩg baag õmmõõrĩ vẽlẽk hũbũttaathõ. 17Baa adticanni thõõth ciee hẽdẽcaak thõõth baa aduha põrõvẽtaacĩ Iꞌthaia aĩ,

“Iiggia nẽẽ mooriꞌthiook cĩggaang vẽlẽk

nẽ aaꞌnyeet ngagĩĩt hũbũttayyia.”#Tigiil ꞌBuuk cĩ Iꞌthaia 53:4

Pĩĩrnanĩt ꞌcĩ hanũĩ Yeesu

(Tigiil ꞌLuuka 9:57-62)

18Ma baa adtuuha Yeesu lothippit ngaatĩ irriamanẽẽkĩ ĩnõõnnõ ho, ikia uduhaak nuyyiook cĩgĩnnĩg habaaktĩ hõõt dhoortaa cĩ bũlũc cĩ ꞌGalileea. 19Ma ho, ikia ꞌlimmannioohiti cĩ nyattal cĩ Mũũꞌtha ĩĩnnĩk ĩnõõnnõ, “ꞌLimmannioohit, hanuyyii naa nganiit ꞌgoolliohĩ vẽlẽk ĩcĩg õkõõĩ.”

20Ẽdẽcĩ Yeesu anneek, “Aꞌnyak irrieerrwaana ꞌlõõhĩt nẽ aꞌnyahit hĩbaallĩ ꞌcieethi cĩggĩĩng, nẽẽthĩ aitiõõ Ngeertĩ Eeto#8:20 Ngeertĩ Eeto: Avvĩ Yeesu ẽlẽ cĩnnĩ anneek Ngeertĩ Eeto, hĩnĩngĩtĩ ẽtẽrꞌtha nẽẽ aĩ, ĩĩn nẽẽ Krĩstõ nẽ ĩĩ habu cĩ habuccieet ꞌcĩ aalla ũdũt. Tigiil Danieele 7:13-14. nĩngĩtĩ oongiyyi haaga tõõ.”

21Ma nĩngaata, ĩĩnnĩk nuyyioohiti umwaa tarĩ Yeesu, “Makayyioohit, ĩꞌnya nõõ hũũk hada nyakangaan caannĩ nẽ hikia hunuii nganiita.”

22Ẽdẽcĩ Yeesu ĩnõõnnõ anneek, “Nũaa nganĩĩta, aꞌnyĩĩk daakiak hadaacõ eleeti cĩggĩĩng ẽmmẽn.”#8:22 Aꞌnyĩĩk daakiak hadaacõ eleeti cĩggĩĩng ẽmmẽn: Baa õthõõth Yeesu hoti, hĩnĩngĩtĩ aaddi gẽrrẽẽt ngaatĩ anũĩ ẽẽtĩ ĩnõõnnõ hĩllõõan ngaatĩ occa adaĩ ittioonniohit ꞌcĩ adaaha.

Abĩllĩ Yeesu ngõõt

(Tigiil Maarko 4:35-41; ꞌLuuka 8:22-25)

23Nĩngĩtĩ õtõdĩ Yeesu hĩ nuyyiook cĩgĩnnĩg haahũl. 24Ma nĩngaata, ĩtĩngaayyia ngõõtĩ umwaa hĩdĩĩkoothong ꞌcĩ attiran gẽrrẽẽt ꞌcĩ õmmõõnnĩ bũlũc hiꞌngoꞌthiaak maama haahũlatõõ. Nẽẽthĩ, baa hinnia ammũdeek oongi Yeesu thõng. 25Nĩngĩtĩ õõ attirani nuyyiooha ĩnõõnnõ annẽẽkĩ, “Makayyioohit, eleeta! Hõõt hutududdi naaga!”

26Ẽdẽcĩ Yeesu ĩhõõggõ anneek, “Niig eeta ꞌcĩg aꞌnyaku lemiinit ꞌcĩ hidici haaga ho, itieelinnu inni?” Ma ho, ĩtĩnga Yeesu nẽ eggerenyeek ngõõt hĩ maam hĩbĩlĩt. Nĩngĩtĩ au abĩllĩ dĩdĩ hĩĩ lõõcĩ ꞌthĩĩ.

27Baa abulan nuyyiook thõõth ciee gẽrrẽẽt nẽ ijitto ĩĩtõ, “Eet occa gõõng ꞌcĩ aattĩ aaĩ hutuno ciee athĩhĩ ngõõtĩ hĩ maam ko?”

Eet ꞌramma ꞌcĩg aꞌnyak loriẽẽt ꞌcĩg abathĩ

(Tigiil Maarko 5:1-20; ꞌLuuka 8:26-39)

28Ma urutaa ꞌcĩ abaahõĩ Yeesu bũlũc, ikia õdõlan dẽmẽt ngaatĩ õbõhõõ hĩ looc cĩ ꞌGadarene, nĩngĩtĩ ẽdẽcĩ ꞌgõõla. Ma ho, iita ommottio hĩ eet ũgĩ ꞌramma ꞌcĩg aꞌnyak loriẽẽt ꞌcĩg abathĩ. Baa au eeta cieeg ngaatĩ adaiini daakiaha. Nẽ baa aꞌthĩlan nẽẽg gẽrrẽẽt hiittiõõ eet ꞌcĩ ẽttẽẽd ꞌgõõlaa tĩho tõõ. 29Ma ho, eggerenyit ĩĩtõ, “Adiimi nii hĩ ngagĩĩt neegi Ngeertĩ Nyekuci? Ikia nii uukeet ngagĩĩt nga hũttũbanoothĩk kõrra baa eberriaa ꞌcĩ hatĩ ukẽẽttõ?”

30Baa ẽgĩ tẽẽnyĩ cĩ ꞌngõõhĩꞌnyannu ꞌrẽẽna hĩdĩhĩdĩĩc. 31Nĩngĩtĩ ĩĩlalẽẽkĩ loriẽẽta ꞌcĩg abathĩ ho Yeesu annẽẽkĩ, “Má itiggiaeet ngagĩĩta, ꞌthooĩheet nuun hoottia tẽẽnyaa cĩ ꞌngõõhĩꞌnyannu hata.”

32Ma ho, ĩĩnnĩk Yeesu ĩhõõggõ, “Õõtõ!” Nĩngĩtĩ aduknaanĩ loriẽẽta ꞌcĩg abathĩ ho eleetinii cĩg eet ꞌcĩg ĩĩn ꞌramma ho battaala, nẽ edeccieek tẽẽnyaa cĩ ꞌngõõhĩꞌnyannu, nĩngĩtĩ uumuroothĩkĩ ꞌthilla hedeccieek bũlũcatõõ hutududdi hĩĩ lõõcĩ ꞌthĩĩ. 33Ma nĩngaata, ukulit tũhayyiooha cĩg ꞌngõõhĩꞌnyannu ho, õõt uduktaak eet ꞌtaaũna thõõth icci hĩ thõõth cĩ eet ꞌcĩg ĩĩn ꞌramma ꞌcĩg aꞌnyak loriẽẽt ꞌcĩg abathĩ ho. 34Nĩngĩtĩ allũnganniaanĩ eeta vẽlẽk ꞌtaaũna hõõt hommottio hĩ Yeesu. Ma baa adtuuha nẽẽg ĩnõõnnõ ho, iita ĩĩlallieek ĩnõõnnõ hũtũngeek looc cĩnĩĩng.

Выбрано:

Maatteeo 8: did

Выделить

Копировать