Mateo 5

5
Ikenkitsavagetakera Jeso otishiku
1Impogini ineaigakerira Jeso maganiro patoventaigakaririra itovaigavagetityo kara itonkoanake otishiku ipirinitakera kara, impo yaiñoniigakari irogamereegi inkemisantaigakerira. 2Ovashi yogotagaigakeri ikantaigakerira:
Tyani shinevageigankichane impogini
(Ir 6.20-23)
3“Pairo okametitake pinkantaigakera: ‘Garika itsarogakagana Tasorintsi tyampa nonkantakempa, teranika tatakona nagaveimagete naro tsikyata.’ Antari pinkañoigakemparika maika ario pinkante pishinevageigakempa impegakempatari Tasorintsi Pigoveenkariegite.
4“Pairotari irishinevageigakempa impogini maganiro onkenkisureakagaigakemparira maika tatapagerika oita terira onkametite, irogishineaigaeritari Tasorintsi.
5“Pairotari irishinevageigakempa maganiro tsipereakoigankichanerira magatiro tatarikara oita pokashiigakerine, impoginitari ineaigakero magatiro ikashigakagaigakaririra Tasorintsi.
6“Pairotari irishinevageigakempa maganiro kogasanoigankitsinerira intsatagageigakerora magatiro ikogagetakerira Tasorintsi, iragaveakagaigakeritari irirori inkañoigakerora maika.
7“Pairotari irishinevageigakempa maganiro tsarogakagantaigankichanerira, intsarogakagaigakemparitari Tasorintsi iriroegi aikiro.
8“Pairotari irishinevageigakempa maganiro suretasanoigakemparinerira Tasorintsi impanirotasanoiganakerira, impoginitari iriaigake itimira ineaigakerira.
9“Pairotari irishinevageigakempa maganiro gametiaigaerinerira itovaireegi, impegakagaigakeritari Tasorintsi itomiegi.
10“Pairotari irishinevageigakempa maganiro iratsipereakagaigakenkanirira inkisaviigakenkanira ikematsaigakerira Tasorintsi itsatagageigakerora ikogagetakerira, matakatari pegaka Tasorintsi Igoveenkariegite.
11“Maika atsi shinevageigempa viroegi pineaigakera irovosanteaigakempira pitovaireegi, inkisavintsavageigakempira, aikiro intsoeventavageigakempira ineaigakera pikematsaigakenara naro. 12Ariotari ikañoigunkaniri kamantantaigatsirira pairaninirira yatsipereakagaigunkanira ikisaigunkanira. Antari pineaigakera inkañoigakempira maika, pishinevageigakempatyo kara, pogoigaketari pairotyo irogishineavageigakempi Tasorintsi impogini anta enoku.
Kematsaigatsirira onti ikañoigakaro tivi
(Mr 9.50; Ir 14.34-35)
13“Viroegi onti pikañoigakaro tivi. Pineirotari tivi opochatira pairo okogasanotagani, kantankicha antari omasankatera ganigera opochatai, ¿ario tatatyo onkogavitaenkani? ¿Matsi tyampatyo onkantaenkani kameti ompochatanaera? Ontityo ovuokakenkani parikoti okenapinitaganira agatitinatakenkanira.
14“Aikiro viroegi kañoigamatakavi tenenkakoigiririra maganiro matsigenkaegi. Pineirotari pankotsipage ovetsikagetunkanira otishiku apatotunkanira otovaigavagetityo kara, ¿matsi gara oneagani? Oneakenkanityo, koneataketari. 15Ario ikañotaka aikiro mechero yogimataganira tera ario intatakotenkani kovitiku, ontityo yovitakotunkani enoku kameti irontenenkakoigakeriniri maganiro naigankitsirira pankotsiku. 16Ario pinkañoigakempa viroegi pinegintevageigakempara povetsikaigakerora kametiripage kameti ineaigakempiniri maganiro, ovashi inkantaiganake pairo ikametiti Piri timatsirira enoku.
Jeso ikantake ontsatagakenkanira Itsirinkakagantakerira Tasorintsi
17“Gara pikantaigi: ‘Onti ipokashitake Jeso inkantakera ganigera otsatagaagani itsirinkakotanakerira Moiseshi ontiri aikiro itsirinkakoiganakerira kamantantaigatsirira’, teranika iroro nompokashite, ontityo nopokashitake nontsatagasanotakerora magatiro ikantaigakerira. 18Maika nonkamantasanoigakempi antari gatatara otsonkata inkite ontiri kipatsi ontsatagasanotakenkanityo magatiro ikantagetirira Tasorintsi itsirinkakagaigakeririra pairaninirira. 19Tyanirika gagakerone patiro ikantakerira, aikiro irogotagaigakeri pashini irimaigakempara iriroegi, garatyo ishineventumaigari maganiro pegaigakeririra Tasorintsi Igoveenkariegite. Kantankicha yogari tsatagasanotakeronerira, aikiro irogotagaigakeri pashini irimaigakempara irirori intsatagasanoigakerora, pairotyo irishineventavagetakenkani. 20Nonkantantaigakempirira maika garika pinegintetasanoiga pavisaigakerira gotagantaigirorira itsirinkakotanakerira Moiseshi intiegiri pariseoegi garatyo pitimimoigiri Tasorintsi impogini.
Jeso yogotagantake ganiri okisantagani
(Ir 12.57-59)
21“Pogoigakerotari ikantaigunkanirira pairani yashikiiganakempirira ikantagani: ‘Gara poganti,#Ek 20.13 inkisashitakenkanitari maganiro gantaigankitsinerira.’ 22Kantankicha naro nonkantaigakempi tyanirika kisakerine itovaire irimatakenkanityo irirori impogini inkisashitakenkanira. Aikiro tyanirika kantakerine: ‘Viro tera pogotumate’, iramanakenkanityo itinkamipageku inkisashitakenkanira, kantankicha yogari kantakerinerira: ‘¡Vinti ivegaga!’, intagakempatyo morekariku.
23“Irorotari nonkantantaigakempirira piaigakerika ivankoku Tasorintsi pamanakenerira pipira povetisakagantakenerira impo katsiketyo pisuretanakemparo pinkante: ‘Ariotari aityotari ikisavitakenarira notovaire’, gatatatyo povetisakagantiri. 24Onti poganakeri pimpigapanaate pogametitapanuterira pitovaire. Impogini ario pinkante pimpigashitanaeri pipira povetisakagantakenerira Tasorintsi.
25“Inkisakempirika pitovaire ineakera pipegakotakerira impo inkogavetakempa iramanakempira joeseku kameti inkantakera irirori tyara inkantaitakempi. Kantankicha viro pinianiatanakeri avotsiku pogishineaerira ganiri yamimpi. Antari iramanakempirika joeseku irirokya kaemakerine soraro, irirokya soraro onti iragapanutempi irashitakotakempira. 26Nonkamantasanotakempityo garika pipunatasanotairi kisakempirira magatiro pipegakotakeririra garatyo yapakuaimpi shitakotakempirira.
Jeso yogotagantake ganiri oneavintsatagani tsinane
27“Viroegi pogoigakerotari okantunkanirira pairani okantagani: ‘Gara piatashitiro tsinane.’#Ek 20.14 28Kantankicha naro nonkantaigakempi tyanirika neavintsanatakerone tsinane kañomataka ontinirikatyo iatashitakero, isuretakarotari ineakerora. 29Irorotari nonkantantaigakempirira maika irorora kañovagetagakempine poki pakosanorirakutirira ariometyo pinkitsogitakerome, pairotari okametitake pinegintetasanovagetakempara impo pinkamanakerika piatakera pintimimotakerira Tasorintsi, avisakero pinkañovagetakempara impo pinkamanakerika piatakera morekariku. 30Aikiro pakosanorira irorora kañovagetagakempine ariometyo povatuakerome, pairotari okametitake pinegintetasanovagetakempara impo pinkamanakerika piatakera pintimimotakerira Tasorintsi avisakero pinkañovagetakempara impo pinkamanakerika piatakera morekariku.
Ikantake Jeso gara tyani okumatiro itsinanetsite
(Mt 19.9; Mr 10.1-12; Ir 16.18)
31“Aikiro okantunkani pairani: ‘Tyanirika kogankitsine iokanaerora itsinanetsite kantetyo impakerora sankevanti onkantakera: Maika mataka nokanaimpi.’ 32Kantankicha naro nonkantaigakempi ompanirotakempirika pitsinanetsite garatyo piokiro. Pokanakerorika impo agaerika pashini pimatakero pikañovagetagakaro, agaitari pashini. Ario pinkañotakempa viro pagakerika tsinane okunkanirira matakavi kañovagetakavi.
Jeso ikantake gara tatoita oniakotumatagani
33“Aikiro pogoigakerotari ikantaigunkanirira pairani yashikiiganakempirira ikantagani: ‘Tatarika pinkantake piniakotakeririka Tasorintsi pinkantakera: Ineakena Tasorintsi tera nontsoegumatempa, garatyo pikantatigumatiro impogini, ontityo pintsatagakero.’ 34Kantankicha naro nonkantaigakempi omirinkara pintsatagageigakero magatiro pikantaigakerira ganiri pikogakotumaiga pinkantaigera: ‘Ineakenatari Tasorintsi tera nontsoegumatempa.’ Gara piniakoigiro inkite pinkantaigakera: ‘Nontsoegakemparika kantakarikatyo opitankirika inkite’, intitari shintaro Tasorintsi Igoveenkariegite maganiro. 35Ario okañotaka kipatsi irorori gara piniakoigiro pinkantaigakera: ‘Nontsoegakemparika kantakarikatyo onigirika kipatsi’, ontitari yashintagitearira, aikiro gara piniakotumaigiro Jerosaren pinkantaigakera: ‘Nontsoegakemparika asatyo ompegakempa Jerosaren’, intitari shintaro Koveenkari Gaveavagetatsirira terira intimumate viserinerira. 36Aikiro gara piniakoigiro pigishi pinkantaigakera: ‘Nontsoegakemparika ogatyo nonkenake nonkutyapaetanake’, teranika pagaveaige viroegi pinkutatagaigakerora ontirika pimpotsitatagaigakerora papeatiro pigishi. 37Gara tatoita piniakotumaigi, intagatityo pinkantaigake: ‘Jeeje, arisano’, ontirika pinkantaigake: ‘Teratyo.’ Antari ontirika piniakogeigake tatarika oita kameti inkematsaigakempiniri pashini, intityo suretagaigakempine kamagarini.
Jeso ikantake gara ipugatagani kisantankitsirira
(Ir 6.29-30)
38“Viroegi pogoigakerotari okantunkanirira pairani: ‘Tyanirika tisoreaatantakerone okitsi ariotyo inkañotagakenkani irirori intisoreaatakenkanityo iroki. Aikiro tyanirika tinkaraitantakerone aitsi, ariotyo inkañotagakenkani irirori intinkaraitakenkanityo irai.’ 39Kantankicha naro nonkantaigakempi gara pipugaigari kisaigakempinerira. Kañotari intimera taakempinerira pivoroku garatyo pipugatari.#5.39 Garatyo pipugatari: literalmente, pishonkanakempa irimatakerora apiporotene irorori. 40Ontirika intimake kogankitsinerira iramanakempira joeseku iragutakempirora pogagutakarira savitankitsirira gara pitsaneanakaro#5.40 Gara pitsaneanakaro: literalmente, pimpakerityo. pimanchaki enokutankitsirira. 41Ario onkañotakempa aikiro ariorika intimake ganakempinerira iromperatakempira inkantakempira pogavokitakiterira choenikona anta, piatetyo pavisanakerotyo ikantakempirira pogavagetakiterityo antakona anta. 42Pintsarogakagakemparira nevitakempinerira tatarikara oita, pimpakerityo ikogakotakarira, aikiro tyanirika kogankitsine pampinatakerira tatarikara oita gara pitsaneapitsatari.
Inkavintsajaigakenkanira kisantaigatsirira
(Ir 6.27-28, 32-36)
43“Pogoigakerotari okantunkanirira pairani: ‘Pintakemparira piamigote pinkavintsaakerira. Irirokya kisakempirira pimpugatanakemparityo pinkisakerira.’ 44Kantankicha naro nonkantaigakempi pinkavintsajaigakerityo iriroegi kisashiigakempirira, aikiro piniaventaigakerira maganiro tsipereakagaigimpirira. 45Pintsatagaigakerorika magatiro nokantaigakempirira maika onti pinkañoiganakempari Piri timatsirira enoku. Kañotari irirori iporeakagirira poreatsiri kameti imporeakoigakeriniri maganiro matsigenkaegi, irirorika kametiigatsirira intirika terira inkametiige. Ario okañotaka inkani irorori yogivariginirira maganiro kematsaigiririra intiegiri terira inkematsaigeri. 46Nonkantaigakempi antari intaganirika pinkavintsajaigake kavintsajaigimpirira, ¿matsi tatatyo irishineviigakempi Tasorintsi? Ariotari ikañoigari maika kogantaigaririra itovaireegi koriki irashi koveenkari. 47Ario okañotaka aikiro intaganirika piniaigavake pitovaireegi, ¿matsi ario pineaigake pairo pavisaigake pikematsaigakerira Tasorintsi? Ariotari ikañoigari maika yogaegi terira inkematsaigeri. 48Irorotari nonkantantaigakempirira maika pinkavintsaantavageigakera pinkañoigakemparira Piri timatsirira enoku ikavintsaantavagetira.

Արդեն Ընտրված.

Mateo 5: mcb

Ընդգծել

Կիսվել

Պատճենել

None

Ցանկանու՞մ եք պահպանել ձեր նշումները ձեր բոլոր սարքերում: Գրանցվեք կամ մուտք գործեք