Kuninkaiden aika - viisautta ja virheitäEsimerkki

Samuel kuuntelee Jumalaa

Samuelin vanhemmat olivat antaneet pienen esikoispoikansa temppeliin kiitokseksi Jumalalle. Poika asui ja eli pappi Eelin kanssa. Samuel nukkui pyhäkössä, lähellä liitonarkkua, joka oli israelilaisille kaikkein pyhin esine. Sitä oli kuljetettu kansan edellä silloinkin, kun saavuttiin luvattuun maahan Jordanin poikki.

Jumala kutsui Samuelia nimeltä. Jumala ei ollut pitkään aikaan puhunut kenellekään, joten Samuelkaan ei osannut heti aavistaa, että kyse oli Jumalan äänestä. Pappi Eelikin ymmärsi sen vasta kolmannella kerralla.

Usein toimimme ja ajattelemme ympäristömme mukaan. Jos elät ympäristössä, jossa on ihan luonnollista käydä sunnuntaina jumalanpalveluksessa, aloittaa työtehtävät rukoilemalla tai lukea päivittäin Raamattua, todennäköisesti teet niin itsekin. Jos taas juuri kukaan ei tee niin, ei se ehkä itsellesikään tule aina ensimmäisenä mieleen. Näin oli käynyt Samuelin ajan ihmisille: Jumalan kuunteleminen oli unohtunut ja lopulta unohdettiin kokonaan, että yhä edelleen elävä Jumala halusi puhua ihmisille.

Rukoillessa mekin voimme kuunnella Jumalaa ja sanoa Samuelin tavoin: ”Puhu, Herra, palvelijasi kuulee.” Aivan erityisesti Raamatun sana on meille Jumalan puhetta.

Keskustelukysymyksiä

1. Millä tavalla vanha Eeli suhtautui nuoreen Samueliin?
2. Millä tavalla Jumala puhui Samuelille? Mitä ajattelet hänen tavastaan kutsua Samuel?
3. Mitä osoittaa Jumalasta se, että hän kutsui Samuelia niin monta kertaa, että tämä ymmärsi mistä on kyse?
4. Jos Jumala kutsuisi sinua nimeltä, millaisista asioista luulisit hänen puhuvan sinun kanssasi?
5. Mitä itse haluaisit sanoa Jumalalle?