Iloa maailmaasi! Lähtölaskenta jouluunEsimerkki
Nautin ihmisten katselemisesta ympäri vuoden, mutta minusta kiehtovinta on silti joulunaika. Kun olen postin jonossa odottamassa, että pääsen postittamaan pakettini ja korttini, tarkkailen keskittyneesti ympärilläni olevia ihmisiä ja salakuuntelen joulun pyhiin liittyviä keskusteluja ja turhautumisia. Ostoskeskuksessa, yrittäessäni olla kärsivällinen, minusta on mukavaa kiinnittää huomioni toisiin, jotka myös ovat niin keskittyneitä lahjojen ostamiseen ja sesonkialeihin.
Haluaisitko liittyä seuraani salakuuntelemaan yhtä historian kaikkein ihmeellisintä joulukeskustelua? Uskon, että tämä keskustelu voi muuttaa sydämesi ainiaaksi!
Sen jälkeen kun vanhempi Elisabet oli siunannut Marian neitseellisessä kohdussa olevan poikavauvan, Maria alkoi ylistää Herraa. Hän vastasi laulamalla voimallisen kiitosvirren, joka oli täynnä syvältä sydämestä kumpuavaa ihailua! Olen usein pohtinut, lankesiko hän polvilleen ja nosti kätensä taivasta kohti julistaessaan Herran suuruutta.
”Minun sieluni ylistää Herran suuruutta!” Ennen tätä yksinkertaista huudahdusta Maria ei ollut vielä sanonut sanaakaan Elisabetin läsnäollessa. Marian sanavalinta on erityisen kaunis, kun tajuaa, että sielu on innon, tunteiden, vastenmielisyyksien ja toiveiden syntysija. Marian sielu ei ollut hämmennyksen tai kieltämisen tilassa – hän julisti sitä, että olosuhteista tai tapahtumista riippumatta hänen tunteensa ja toiveensa veisivät hänet aina palvonnan paikalle.
”Minun henkeni riemuitsee Jumalasta, Vapahtajastani.” Marian sielu ja henki yhdistyivät kauniiseen kiitosduettoon. Henki on se ihmisolemuksen paikka, joka kaipaa Herraa ja kaikkea, mitä Hänellä on. Hengessä vaellamme uskossa, emme näkemisessä. Tämä osa Mariasta, joka oli jatkuvassa yhteydessä Jumalan Henkeen, vastasi samalla tavalla: vilpittömällä riemulla!
Kuinka vastaat olosuhteisiin ja tapahtumiin, joita et ymmärrä tai et ehkä valitsisi? Mihin sielusi käyttää aikaa tänä jouluna? Onko sielusi suunniltaan kuluttamisen, syömisen ja kärsimättömyyden vuoksi? Vai onko sielusi huomioinut Marian esimerkin ja valinnut ylistää Herraa?
Rukoukseni on, että henkesi ja sielusi lankeavat polvilleen ja kohotat kätesi ja äänesi taivasta kohti!
”MInun sieluni ylistää Herran suuruutta, minun henkeni riemuitsee Jumalasta, Vapahtajastani.”
Haluaisitko liittyä seuraani salakuuntelemaan yhtä historian kaikkein ihmeellisintä joulukeskustelua? Uskon, että tämä keskustelu voi muuttaa sydämesi ainiaaksi!
Sen jälkeen kun vanhempi Elisabet oli siunannut Marian neitseellisessä kohdussa olevan poikavauvan, Maria alkoi ylistää Herraa. Hän vastasi laulamalla voimallisen kiitosvirren, joka oli täynnä syvältä sydämestä kumpuavaa ihailua! Olen usein pohtinut, lankesiko hän polvilleen ja nosti kätensä taivasta kohti julistaessaan Herran suuruutta.
”Minun sieluni ylistää Herran suuruutta!” Ennen tätä yksinkertaista huudahdusta Maria ei ollut vielä sanonut sanaakaan Elisabetin läsnäollessa. Marian sanavalinta on erityisen kaunis, kun tajuaa, että sielu on innon, tunteiden, vastenmielisyyksien ja toiveiden syntysija. Marian sielu ei ollut hämmennyksen tai kieltämisen tilassa – hän julisti sitä, että olosuhteista tai tapahtumista riippumatta hänen tunteensa ja toiveensa veisivät hänet aina palvonnan paikalle.
”Minun henkeni riemuitsee Jumalasta, Vapahtajastani.” Marian sielu ja henki yhdistyivät kauniiseen kiitosduettoon. Henki on se ihmisolemuksen paikka, joka kaipaa Herraa ja kaikkea, mitä Hänellä on. Hengessä vaellamme uskossa, emme näkemisessä. Tämä osa Mariasta, joka oli jatkuvassa yhteydessä Jumalan Henkeen, vastasi samalla tavalla: vilpittömällä riemulla!
Kuinka vastaat olosuhteisiin ja tapahtumiin, joita et ymmärrä tai et ehkä valitsisi? Mihin sielusi käyttää aikaa tänä jouluna? Onko sielusi suunniltaan kuluttamisen, syömisen ja kärsimättömyyden vuoksi? Vai onko sielusi huomioinut Marian esimerkin ja valinnut ylistää Herraa?
Rukoukseni on, että henkesi ja sielusi lankeavat polvilleen ja kohotat kätesi ja äänesi taivasta kohti!
”MInun sieluni ylistää Herran suuruutta, minun henkeni riemuitsee Jumalasta, Vapahtajastani.”
Tietoa tästä suunnitelmasta
Joulu on aikaa, jolloin meidän kaikkien tulisi odottaa Taivaan väliintuloa pölyiseen ja likaiseen elämäämme. Joulu on aikaa, joka muistuttaa meitä siitä, että ihmeitä todella tapahtuu, rukouksiin oikeasti vastataan, ja että Taivas on vain yhden vastauksen päässä. Marian, Joosefin, Sakariaan ja Elisabetin sekä paimenten ja idän tietäjien kokemusten kautta tässä lukusuunnitelmassa tutkitaan ensimmäisen joulun merkitystä sekä sitä, miten se nivoutuu meidän elämäämme tänään.
More
Haluamme kiittää Carol McLeodia ja Just Joy Ministriesia tämän hartauden tarjoamisesta. Lisätietoja: www.justjoyministries.com