Vaarallisia rukouksiaEsimerkki

Tapahtukoon sinun tahtosi 

Pitkien, äänekkäiden ja hienosti muotoiltujen rukousten sijaan Jumala on vakuuttunut yksinkertaisista, aidoista ja sydämestä nousevista rukouksista. Mutta yksinkertainen ei ole sama kuin turvallinen. Ja juuri tämän takia minun on pakko kirjoittaa tästä. Suurin virhe, jonka tein omassa rukouselämässäni – syy, miksi rukoukseni olivat niin vaisuja – oli se, että rukoilin liian turvallisesti. Olin Jumalan suhteen omalla mukavuusalueellani. En ollut kuuma enkä kylmä. Rukoukseni olivat laimeita. Mutta turvalliset, haaleat rukoukset eivät vedä meitä lähemmäs Jumalaa tai auta meitä tuomaan ilmi Hänen rakkauttaan tässä maailmassa.

Rukoukset ovat luonnostaan vaarallisia. Tämä ajatus rukouksesta valkeni minulle lukiessani Jeesuksen sanoja Isälleen Getsemanen puutarhassa, vain hetki ennen kuin Hän antoi henkensä ristillä. Tietäen, mikä oli edessä, Jeesus kysyi Jumalalta, olisiko olemassa jokin muu tapa. Sen jälkeen Jeesus, joka ei ollut vain kuka tahansa opetuslapsi tai Raamatun henkilö, vaan J-E-E-S-U-S, Jumalan Poika, rukoili vaarallisen kuuliaisuuden rukouksen: ”Mutta älköön toteutuko minun tahtoni, vaan sinun” (Luuk. 22:42).

Jeesus ei koskaan pyydä meitä tekemään sellaista, mitä Hän ei itse tekisi. Hän kutsuu meitä elämään uskossa, ei mukavaan elämään. Sen sijaan, että tulisimme Hänen luokseen turvallisemman, helpomman, stressivapaan elämäntavan toivossa, Jumalan Poika kannustaa meitä ottamaan riskin ja rakastamaan muita enemmän kuin itseämme. Sen sijaan, että tyydyttäisimme päivittäiset halumme, Hän kutsuu meitä kieltämään ne saadaksemme jotain ikuista. Sen sijaan, että eläisimme omien halujemme mukaan, Hän kehottaa meitä kantamaan päivittäin ristejämme ja seuraamaan Hänen esimerkkiään.

Olen huolissani siitä, että monille ihmisille rukous on kuin lottolipun ostamista, mahdollisuus, että elämä täällä maan päällä olisi vapaata ongelmista, stressistä, kivuista. Toisille rukous on pelkästään tärkeä rutiini, aivan kuten suosikkilaulun sanojen tai rakkaan päiväkodissa opitun lastenlorun toistamista. Ja vielä jotkut rukoilevat, koska he tuntevat entistä enemmän syyllisyyttä, jos he eivät rukoile. 

Mutta mikään näistä rukouksista ei kuvasta sitä elämää, jonka Jeesus tuli antamaan meille. 

Sen sijaan Hän kutsui meidät luopumaan kaikesta ja seuraamaan Häntä.

Jeesus ei ainoastaan kehottanut muita luopumaan omasta tahdostamme. Myös Hän eli todeksi vaarallista uskoa. Hän kosketti spitaalisia. Osoitti armoa prostituoiduille. Ja Hän kohtasi rohkeasti vaaroja. Sitten Hän sanoi meille, että voisimme tehdä samaa kuin Hän – ja enemmänkin.

Tästä syystä emme voi tyytyä vain yksinkertaisesti pyytämään Jumalaa siunaamaan ruokamme tai ”olemaan kanssamme tänään”.

Meille sanotaan Raamatussa, että me voimme astua ”rohkeasti armon valtaistuimen eteen” (Hepr. 4:16). Meidän ei tarvitse lähestyä pelokkaasti tai tuntea oloamme jotenkin kömpelöksi – me voimme tulla hänen eteensä luottavaisesti, varmana ja rohkeasti. Me tulemme Hänen luokseen rukouksessa näin, ”jotta saisimme armoa ja laupeutta, löytäisimme avun silloin kun sitä tarvitsemme” (Hepr. 4:16).

Rukouksillasi on väliä.

Sillä, miten rukoilet, on väliä.

Sillä, mitä rukoilet, on väliä.

Sinun. Rukouksesi. Saavat Jumalan liikkeelle.