Pyhä aherrus: omaksu työteliäs, levollinen elämäntapaEsimerkki

Olin lukenut Ruutin kertomuksen Raamatusta kymmeniä kertoja aiemminkin, mutta eräänä sunnuntaina huomasin jotain odottamatonta. Ruut ei tyytynyt minimisuoritukseen, tullakseen juuri ja juuri toimeen. Hän ahersi. Hän työskenteli lujasti, kunnioittavasti, lepäsi tarvittaessa ja saattoi loppuun edessään olleen työn. Hän työskenteli iltaan asti, keräten melkein 25 kiloa ohraa elättääkseen perheensä. Ruut tuli työhön, ja Jumala toteutti hänen elämänsä kautta suunnitelman, joka johti hänen avioitumiseensa Boasin kanssa ja paikkaan Jeesuksen sukupuussa.

Tällaista on pyhä aherrus. Ruutin motiivina eivät olleet suosion tai tunnustuksen saaminen. Viljan kerääminen oli kovaa, selkää rasittavaa työtä. Se ei ollut hienoa eikä tunnetuksi tai vaikuksen tekevää. Se oli nöyryyttävää. Ruutin työllä oli merkitys ja päämäärä, ja niin on meidänkin työllämme.

Mitä jos Ruut olisi katsonut ympärilleen pienessä kodissa, jonka hän jakoi Noomin kanssa, ja keskittynyt enemmän siihen, mitä heiltä puuttui, kuin siihen, mitä hän kykeni hankkimaan? Mitä jos Ruut olisi lähtenyt etsimään työtä, joka olisi saanut hänet tuntemaan itsensä tärkeäksi sen sijaan, että teki työtä, jonka vuoksi hän päätyi juuri sinne, missä Jumala halusi hänen olevan? Hän olisi voinut täysin menettää sadon, samoin kuin ne siunaukset, jotka Jumala halusi hänelle antaa lunastaessaan hänen perheensä.

Voi olla vaikeaa mennä tekemään sitä kovaa työtä, jota Jumala on meidät kutsunut tekemään. Ehkä olet saanut kutsun työskennellä paikassa, jossa Jumalaa ei kunnioiteta, ja tunnet olevasi kuin muukalainen vieraassa maassa. Tai kenties Jumala on johdattanut sinut uuteen paikkaan, ja unelmasi tehdä vaikuttavaa työtä, joka toisi tunnustusta ja mainetta, on vaihtunut kutsuun palvella paljon pienemmällä tavalla. Ehkä olet palvellut uskollisesti roolissa, jota rakastat, mutta tunnet turhautuneesi, koska et näe työsi hedelmää.

Kun lakkaamme ponnistelemasta ja ryhdymme palvelemaan, alamme luottaa siihen, että Jumala korjaa satoa siitä, mitä me uskollisesti istutamme. Ystävällisyys, jota tuot työpaikallesi voi olla juuri se tekijä, joka vetää jonkun lähemmäksi Jumalaa. Rakkaus, jota osoitat toisille pienissä, näkymättömissä, uskollisuutta vaativissa paikoissa, voi olla juuri se astinlauta, jota Jumala käyttää tuodakseen ihmisiä lähemmäksi itseään. Ja nuo siemenet, jotka uskossa kylvät, voivat eräänä päivänä sukupolvia sen jälkeen, kun itse olet jättänyt maanpäällisen elämän, olla kimmoke kauniiseen lahjaan, jonka Jumala haluaa jakaa maailman kanssa.