Maluko 9
9
1Neke uYesu avalongelage kangi atigilage, “Ndakyene ndikuvalongela ndiitigila, avangi umwenyo ye mwímile apa, vasilaagedza ifuwa pe vasinaa vawuwona uwutwa wa Nguluvi pe wiikwadza ni ngufu.”
UYesu iihambuka uluhwano
(Matayo 17:1-13; Luka 9:28-36)
2Pe fídzumbile ifigono mutanda (6), uYesu akuvanyamulaga uPetulo, uYakobo nu Yohana, iihelelaga navo kukyanya ku kidunda kitaali. Uko uYesu iihambukaga uluhwano pawutalo apaawo. 3Imyenda gyakwe giingʼalitaga, giivedzaga mivalafu mbandu kye iilemwa ukuvaladza umukandzi-myenda pe naanyi. 4Neke baaho vahumilage pa miiho gaawo avavidzi uEliya nu Mose viilongana nu Yesu. 5UPetulo akumulongelaga uYesu iitigilaga, “Muwulanidzaave, lunofu uneefwe tuvedzage baaha! Lino tudzenge ifitinga fidatu, kimwinga kivedzage kyako, ikingi kya Eliya, ni kingi kya Mose.” 6UPetulo asaadzeeliye alonge kiki, pakuva umwene na vayagwe vaali nu woogofi hiilo. 7Musika guugo likuvagubikaga ilifunde, ilidzwi liipulisaga ukuhuma mu lifunde liitigilaga, “Uyu ye Muswamu-vangu umwende, mumupulikidzage umwene!” 8Baaho avanyigendwa avo viilolaga kuno na kuno, vasamuweene muunu, yu Yesu mwene.
9Pe viisulunuka mu kidunda ikyo, uYesu akuvakaanidzaga valeke ukulonga kwa muunu dze vádziweene, ukufikila uMuswamuve va Muunu pe alaavedza ádzulubwike ukuhuma ku wulungu. 10Ilidzwi ilyo vakuliinatilaga kangi viilonganaga veene viitigilaga, “Ukudzulubuka ukuhuma ku wulungu kye kiki?” 11Avanyigendwa avo vakumuwuudzaga viitigilaga, “Kye kiki avawulanidzi va milagililwe viitigila, uEliya#9:11 UEliya AVayahudi vaahuuvilaga ukutigila, alaadza kangi umuvidzi uEliya, kugelanidza ukwadza kwa Kilisiti, Malaki 3:1; 4:5-6. munya kwadza tandi pe asinaa afika uKilisiti?” 12UYesu iitigilaga, “Luli ewo, uEliya iitala tandi ukwadza mu kugelanidza amadzwi gonda. Kangi kye kiki lúsimbiilwe mu Wusimbe uWiimike ukutigila, uMuswamuve va Muunu alaapumuswa mbandu nu kubenapulwa? 13Neke kangi ndikuvalongela ndiitigila, ndakyene uEliya aadzile, kangi vamulimiye dzonda dze vaasakaga#9:13 Vamulimiye dzonda dze vaasakaga UYesu iisoonela imifwile gya Yohana uMudzabisi, Maluko 6:14-29. ngita kye lúsimbiilwe.”
UYesu iilosa umubepo umuviifu
(Matayo 17:14-21; Luka 9:37-43)
14Avanyigendwa avo avaaheliye ku kidunda pe vaaviye viipiluka ku vanyigendwa vayaawo, vakuliwonaga ililugu likomi lívapiliime. Avawulanidzi va milagililwe avangi viibeedzaga navo. 15Baaho ililugu ilyo pe lyaviye límuweene uYesu, liidzumaga hiilo, likumunyilililaga, likumuhungilaga. 16UYesu akuvawuudzaga iitigilaga, “Mwibeedziige kiki na ava?” 17Umuunu yumwinga mu lilugu ilyo iihigaga iitigilaga, “Muwulanidzaave, ndíkuleetiye umuswamu-vangu ali ni libepo ilisiilonga. 18Pe likumwagula likumugwisa paanyi, apo iivanga ukuhumya ilifulo mu mulomo nu kugeledzula amiino, kangi umuvili gonda gwigangadala. Ndívanyiliike avanyigendwa vaako valilose, válemiilwe.”
19UYesu iitigilaga, “Nye va kivegalo ikingaya lufuuwoanye! Ndiikale naanye figono filinga? Ndiigugumidze ulwa nyeenye uwukitafuuwa weenyo ukufikila ndali? Umuleete apa.” 20Vakumusindikaga umwana uyo kwa Yesu. Ilibepo pe lyaviye likumuwona uYesu, likumugwisaga paanyi umwana uyo. Neke umwana uyo agalagalage paanyi kuno iituta ilifulo mu mulomo. 21UYesu akumuwuudzaga udaadiye iitigilaga, “Uwufumbe uwu wamuvangile ndali?” Udaadiye iitigilaga, “Ukuhuma pa waana waakwe. 22Likumusopa mu mooto mbeepali, apangi mu lulenga, ukuta limukome. Siiwo ngana usiilemwa, utuwonele lusungu ututange!” 23UYesu iihigaga iitigilaga, “ ‘Ngana usiilemwa!’ Dzonda dziilimika hela ngana uli nu lufuuwo.” 24Neke baaho udaadiye va mwana uyo ayooyage atigilage, “Ndiifuuwa! Siiwo uunange, pakuva ulufuuwo lwangu lusiikwila!”
25UYesu pe aliweene ililugu lya vaanu liikwadza lwangupa, iikenyelaga ilibepo iliviifu iitigilaga, “Ve libepo ve muhula uwukitalonga nu wudibafu mwa mwana uyu, ndikukukenyela ndiitigila, uhume mwa mwana uyu! Kitamwingila kangi.” 26Ilibepo liikoolaga mu sawuti ngomi, likumuyudzaga hiilo likumugwisaga paanyi, neke limuhegage. Umwana iiwonekaga ngita áfuwe, lwe lwene avaanu voloofu viitigilaga, “Áfuwe.” 27UYesu akumwibataga iliwoko umwana uyo, akumwimyaga, nave iikwimaga.
28Pe aaviye íingiye mu nyumba, avanyigendwa vaakwe vakumuwuudzaga pe vali veene hela viitigilaga, “Kye kiki uneefwe túlemiilwe ukulosa ilibepo ilyo?” 29UYesu iihigaga iitigilaga, “Ilibepo lya mutangilo ugu liiloswa wugendela wa ndapangilo [nu kwiviikila ngʼaani]#9:29 Amadzwi aga simoogali mu wusimbe uwungi uwa kataali. swe.”
UYesu iilonga kangi ulwa kufuwa nu kudzulubuka kwakwe
(Matayo 17:22-23; Luka 9:43b-45)
30UYesu na vanyigendwa vaakwe viihegaga apo, viigeluungʼasaga mu mugoola gwa Galilaya. UYesu aasakaga avaanu vatane ukudzeela kwe agenda, 31pakuva avawulanidzaga avanyigendwa vaakwe ukutigila, “UMuswamuve va Muunu ahadza iisutulwa ku vatavangwa, navo vahadza vakumukoma, ikigono ikya wudatu ahadza iidzulubuka.” 32Avanyigendwa vaakwe viilemwaga ukuyifika imola iyo, kangi viikoogopaga nambe kumuwuudza.
Uwukomi wa ndakyene
(Matayo 18:1-5; Luka 9:46-48)
33Pe vaaviye váfikile ku Kapelenahumu, viikwingilaga mu nyumba, uYesu akuvawuudzaga iitigilaga, “Mukaananiliige kiki mu ngʼaasi?” 34Avanyigendwa vasaahigile kiinu, pakuva vaakaananilaga ulwa ani umwawo ye mukomi ukulutila.
35Pe aaviye íikalile paanyi, uYesu akuvakemeelaga avanyikyumi na vavili (12), neke avalongelage atigilage, “Ngana umuunu iisaka ukuvedza mulongodzi, iisakulwa iileevedzage avedzage mulimila-vangi va vonda.” 36Neke uYesu amunyamulage umwana umudebe amwimyage pagatinagati apaawo. Pe akumukumbatila umwana uyo, uYesu iitigilaga, 37“Umuunu ye akumwanukila umwana umudebe#9:37 Ye akumwanukila umwana umudebe UYesu iiwulanidza ukutigila, umukomi mu vanyigendwa vaakwe, ye mwene swe, ye akuvalimila avadebe mu kiwungu. ngita uyu mu litaawa lyangu, uyo akuundzanukila uneene. Kangi ye akuundzanukila uneene, asikuundzanukila uneene, nda haamu, akumwanukila uyo ye áanumile.”
Umuunu ye asikumubeedza uYesu ali lubali lwakwe
(Luka 9:49-50)
38UYohana amulongiye uYesu iitigila, “Muwulanidzaave, tukamuweene umuunu yumwinga iilosa imibepo imiviifu mu litaawa lyako, uneefwe tukamukaaniidze, pakuva si yumwinga naafwe.” 39UYesu iitigilaga, “Mutane ukumukaanidza, pakuva sikwali umuunu ye iihuufya ifilole mu litaawa lyangu, neke aandonge fivi. 40Umuunu ye asikutubeedza, uyo ali lubali lwesu. 41Ndakyene ndikuvalongela ndiitigila, ye akuvapeela ikinywelo ikili nu lulenga, pakuva muli vaanu va Mesiya, ndakyene uyo asilaambudza uluhombo lwakwe.
Uluwungo wiimila wa fikuvadzi
(Matayo 18:6-9; Luka 17:1-2)
42“Ngana umuunu akumuhulila yumwinga mu vadebe ava avakuufuuwa ayage, ngali kiba umuunu uyo akali apingwe ulwala lukomi mu singo atoodzwe mu nyandza, sindawuli uluhigo uluhadza lukumwadzila. 43Ngana iliwoko lyako likukuhulila ulime indzanangifu, apo ulidumule.#9:43 Ngana iliwoko lyako likukuhulila ulime indzanangifu, apo ulidumule Mu fihwananidzo ifi, uYesu iiwoneesa uwukomi wa ndzanangifu. Asiitigila avaanu vadumulage amawoko nambe magulu gaawo, iisaka avaanu viiyefyage ukulima indzanangifu. Kiba ukwingila ku wuumi uwa mbeepali uli ni liwoko limwinga, sindawuli ukuvedza na mawoko gavili, neke ukatoodzwe ku mooto ugusiidzima mbeepali.#9:43 Mooto ugusiidzima mbeepali Kwe kutigila, umooto gwa Gehena. Lole Umooto ugusiidzima mbeepali ku Figanulo. [ 44‘Umo moogali amafingili agiiluma, agasiifuwa, kangi nu mooto ugusiidzima mbeepali.’#Isaya 66:24]#9:44 Amadzwi aga simoogali mu wusimbe uwungi uwa kataali. 45Kangi ngana iligulu lyako líkuhuliye ulime indzanangifu, apo ulidumule. Kiba ukwingila ku wuumi uwa mbeepali uli ni ligulu limwinga, sindawuli ukuvedza na magulu gavili, neke ukatoodzwe ku mooto ugusiidzima mbeepali. [ 46‘Umo moogali amafingili agiiluma, agasiifuwa, kangi nu mooto ugusiidzima mbeepali.’#Isaya 66:24]#9:46 Amadzwi aga simoogali mu wusimbe uwungi uwa kataali. 47Ngana iliiho lyako likukuhulila ulime indzanangifu, apo ulikopole. Kiba wiingile ku wutwa wa Nguluvi uli ni liiho limwinga, sindawuli ukuvedza na miiho gonda gavili, neke waali ukatoodzwe ku mooto ugusiidzima mbeepali. 48‘Umo moogali amafingili agiiluma, agasiifuwa, kangi nu mooto ugusiidzima mbeepali.’#Isaya 66:24
49“UNguluvi alavavaladza avaanu nu mooto,#9:49 Mooto UNguluvi alavagela avaanu mu wunyigendwa waawo mu wiigugumidzi wa nalamu, ngita umooto kye gwivaladza ifiinu ukuvedza finofu. ngita umuunyo#9:49 Umuunyo Mu mivedzehedze igya Vayahudi, umuunyo gwali lwiwuko lwa lufingo lwa mbeepali kwa Nguluvi na vaanu vaakwe, Valevi 2:13. Ikiganulo kyakwe, uNguluvi alalugela ulwigugumidzo lwa ye avedzaga, ye akwitawulila ngʼaani wugendela wa mooto gwa mumuko. kye gwivaladza uwusembe. 50Umuunyo munofu pa kukola mu kyakuliya, neke kangi lino umuunyo pe gúhuukile gwisopwa kiki, ukuta gunoge kangi? Na yuunye muvedzage ngita muunyo ugwikola, muvedzage nu lutengamaso yuunye mwa yuunye.”#Matayo 5:12; Luka 14:34-35
Tällä hetkellä valittuna:
Maluko 9: BEZ
Korostus
Jaa
Kopioi
Haluatko, että korostuksesi tallennetaan kaikille laitteillesi? Rekisteröidy tai kirjaudu sisään
© 2022 Wycliffe Bible Translators, Inc. All rights reserved.
