Matiu 16

16
U katuun i ngilin tarein tu mirakol
(Mak 8:11-13, Luk 12:54-56)
1Na tara pöata ti lama u Parasi na u Sadiusi tere Iesu. Ba nori e rangate rien tegi hatara meraien tu mirakol tego harötein a nitagala tere Sunahan. 2Be Iesu e ranga palis ranen me poeiena, “Pöata te tsirukuna a pitala ba limiou te pemiou, ‘Ara e ka merou a pöata a niga, taraha u kolö e röröna.’ 3Ba tara bongbong, ba limiou te pemiou, ‘A langits e polo nou i romana, taraha u kolö e röröna na e ruruhanana bate tara here nei a langits.’ Alimiou e atei silemiou te mouna uana a mar nitaratara i kolö. Kaba limiou ema atei silemi te mouna uana a man hiharöto tara kapakapana pöata. 4U katuun u omi ti hapolasa hakapa ban e Sunahan e kato siler tegi tara menaien tu mirakol. Kaba lia ema tatei haröto nagi tu töa tu mirakol. A hatöatongo lahas tere Jona a propetina i manasa te hatara ragi lia alimiou.” Be Iesu e la ba ranen.
U is turu Parasi na u Sadiusi
(Mak 8:14-21)
5Ba tara pöata tina tukuia u katunun tsitsilo tere Iesu i hapalana Ramun, ba nori e töan hakats sabe ner ti solopala mena leien ta beret. 6Be Iesu e poeiena i taren, “Alimiou go tarakap hanigaiam bate hanei silemou u is turu Parasi na u Sadiusi.”
7Ba nori e tanian hiararanga pouts ria i taren me poeier, “Nonei e mar ranga uana teka, taraha ara ema lue rimei ta beret.” 8Ba pöata te atei sileia e Iesu a saha ka ti hiararanga naien, ba nonei e poeiena i taren, “A tsi nihamana i tamilimiou e tetenei koruna. E hana ba limiou te hiaraharaha pouts silemiou tema lu mena mumei limiou ta beret? 9Alimiou bema atei noa hasmi? Alimiou go hakats pouts neiam ti posepose mena mei lia a tolima a beret tara 5,000 tara katuun na man kalobaka ti ongo hasaputeiam limiou. 10Na limiou go hakats pouts has naiam a tohit a beret tara 4,000 tara katuun na man kalobaka ti ongo hasaputeiam limiou. 11E ha koruna ba limiou tema atei sile mulei, alia ema ranga silegulei a beret? Kaba hanei sileiam u is turu Parasi na u Sadiusi!”
12Ba u katunun tsitsilo i tanen e töan atei sil taler nonei ema ranga silei u is te katoeri a beret, kaba nonei e ranga sil tegi hanei sil meien u hihatuts u omi turu Parasi na u Sadiusi.
E Pita e ngöei e Iesu e Mesaia
(Mak 8:27-30, Luk 9:18-21)
13Pöata te la uu e Iesu tara han i Sisaria Pilipai, ba nonei e rangata rena u katunun tsitsilo i tanen me poeiena, “U katuun e ngöeri, Alia tu butun Katunuma, esi?” 14Ba nori e ranga palise ren me poeier, “A palai e poeier alö e Jon a Tsonun Baptais, na palai e poeier alö e Ilaitsa na palai e poeier alö e Jeremaia tsi alö a töa turu propet.”
15Be Iesu e poeiena taren, “Ga limiou e pemiou alia esi?” 16Be Saimon Pita e ranga palisenen me poeiena, “Alö e Mesaia te hopö kapiin e Sunahan. Alö a Pien Tson tere Sunahan te töatöa nitöana.”
17Be Iesu e poeiena i tanen, “O Saimon a pien tson tere Jona, e Sunahan e kalale noulö! Taraha a niatei teka ema hatei nelalei ta katuun tuun. Kaba e Tamar te kana i Kolö te hale nameien lö. 18Na lia e hateie goulö, alö e Pita, a hatu. Na ieluna a hatu teka alia e hatakeiegoa a luman lotu i tar i tanen. Na nitagala tara tou mate ema antunan tagala saluhe ba na nouien. 19Alia e hale goi lö a kii na tara Nipepeito tere Sunahan. A saha ka te kitse moalö i puta, e kits hase roa i Kolö. Na saha ka te haniga namoa lö i puta, e haniga has naroa i Kolö.” 20Be Iesu e ranga hatagala merena u katunun tsitsilo i tanen egima tatei hate ii ta katuun nonei e Mesaia.
E Iesu e rangein u kamits na tou mate i tanen
(Mak 8:31–9:1, Luk 9:22-27)
21Tara pöata teka e Iesu e tanian hatei ri u katunun tsitsilo i tanen tega mate uen ba nonei e poeiena, “Alia e la uagou i Jerusalem balia tena sagoho kamits goa i limar u tsunono, na u pris pan, na u tson hihatuts tara Lo. Ba nori tena atung hamate riou lia, ba lia te takei pouts gou turu hatopisana u lan.”
22Be Pita e lu mena neien i harerehi mena ranga hapiou menen me poeiena, “O Tsunono, e Sunahan ega hapioun a ka teka! Ego ma tatei butu koruia i tamölö!” 23Be Iesu e habiritsina me poeiena tere Pita, “Lau i murir o Satan! Alö e hatu kap namou lia. Taraha alö ema hakei mia u hakhakats i tamölö tere Sunahan. Alö e ka lasmem u hakatsin a katuun tuun!”
24Be Iesu e poeiena turu katunun tsitsilo i tanen, “Esi te ngilin kukute nanou lia ega solopali a mamanaka te ka uana i peisanen, bate töan söatena a kuruse i tanen bate kukutie nou lia. 25Esi te pile kap haröto nena a nitöatöa i tanen e tia ba nanouen. Kaba a katuun te mate silena te ngil mena neien lia, nonei ena sabie nou a nitöatöa te ka nitöana. 26Tega lueia ta katuun a mamanaka hobotona i puta, kaba nonei e hatia hakapi a nitöatöa i tanen, ga mamanaka teka e mar taguhu menoien ime? Nonei e hala nanou ta saha ta ka bate lu poutse nou a nitöatöa i tanen? 27Alia lahas tu butun Katunuma te la gono meguma romana u angelo i tar turu ualesala pan tere Tamar, ba lia temi hala palis ragoui u katuun ti kato homi a ka a omi na u katuun ti kato haniga a ka a niga. 28Alia e hatei hamana ragou limiou, a palair u katuun te tuolur teka ema antunan materi, e antunana tegi tara menien Alia tu butun Katunuma ena la here gumei romana a king.”

انتخاب شده:

Matiu 16: HLA 2020

های‌لایت

به اشتراک گذاشتن

کپی

None

می خواهید نکات برجسته خود را در همه دستگاه های خود ذخیره کنید؟ برای ورودثبت نام کنید یا اگر ثبت نام کرده اید وارد شوید