Golle Lilaaɓe 7

Etiyen e waajoo dottiiɓe Yahuduuɓe

1Den hooreejo *Limaamiiɓe ƴami: «Ka ɓe bati, nunnun ka laatii na?» 2Etiyen toontii, wi'i: «Banniraaɓe e baabiraaɓe, accee hakku, kettinee! Alla tedduɗo holliti hoore mum Iburahiima no o wonnoo leydi Mesopotamiya, go o yaha o jooɗoo Haran, 3Alla wi'i mo: ‟Eggu leydi maa accaa saareeji maa, jahaa leydi ni kollan maa mi #7.3 Laatanooji 12.1.” 4Den Iburahiima wurti leydi Kaldiya, yahi jooɗoy Haran. Ɓaawo maayde baabiiko, Alla eggini mo diga ɗon, waddi mo e leydi ni tawaɗon e muuɗum jooni. 5Alla hokkay mo jeyde e leydi nin baa yaaɓande koyŋal, amma o haɓɓii alkawal no ni laatoto halal makko, kanko e lenyol makko, baa no o woodaano ɓiɗɗo #7.5 Laatanooji 12.7; 13.15; 17.8. 6Nani ɗo ka Alla wi'i: ‟Taanirakon maa feran hoota leydi jananni, ɓe laatoo maccuɓe, ɓe tooree duuɓi keme naay.” 7Amma lenyol ŋol ɗo laatini ɓe maccuɓe, mi hiitoto ɗum. Ɓaawo majjum ɓe burtoto, ɓe cujidanammi e ley nokkuure nee ɗo #7.6-7 Laatanooji 15.13-14; Wurtaago 3.12. 8Den Alla haɓɓidi e Iburahiima alkawal juulnol. Juulnol laatii maane alkawal ŋal. Hande nun, Iburahiima rimi Isiyaaku, juulni mo nyaanne jeetatawre, Isiyaaku juulni Yaakuubu, Yaakuubu bo juulni ɓiɓɓe muuɗum sappo e ɗiɗo, laatiiɓe lenyi sappo e ɗiɗi.

9Ɗon kaakiraaɓe men ɓen waɗani Yusufu miiraawo mum nawniraagu, ɓe cippi mo Misira. Amma Alla e wondi e makko, 10wurtini mo e tooraaji makko fu, hokki mo moƴƴere e hakkillo yeeso Fiirawna, laamiiɗo Misira. Fiirawna on waɗi mo dawranoowo Misira e saare makko fu. 11Den rafo waɗi der Misira e Kanaana fu. Ɓillaare mawni faa kaakiraaɓe meeɗen dulli nyaamdu. 12No Yaakuubu nani nyaamdu na'on Misira, o lili ton kaakiraaɓe men aran. 13No ɓe jahi ɗiɗawre Yusufu acci rindaaɓe mum anniti ɗum. Diga ɗon nun Fiirawna anniti lenyol Yusufu. 14Den Yusufu lili, baaba mum Yaakuubu waddee kanko e saareeji makko fu. Limgal maɓɓe fu waɗan himɓe lasoy tato e sappo e joyo. 15Yaakuubu yahi Misira, o maayi ton kanko e kaakiraaɓe meeɗen. 16Ɓe kooraa Sikem, ɓe uwaa der saabeere ne Iburahiima soodunoo to ɓiɓɓe Kamor der leydi Sikem.

17No alkawal ŋal Alla haɓɓannoo Iburahiima ɓadii hebbugo, himɓe meeɗen ɗuuɗi, heewi Misira. 18Wakkati mum laamiiɗo goɗɗo mo annaano Yusufu laamii leydi Misira. 19Laamiiɗo on ƴoyri lenyol meeɗen, toori kaakiraaɓe meeɗen, o dooli ɓe ɓe acca sukahon maɓɓe maaya. 20Der wakkati on nun Muusa rimaa, laatii suka booɗuɗo, pottanɗo Alla. O umminaa lebbi tati e wuro baabiiko. 21No o woppaa, ɓii Fiirawna debbo hocci mo, ummini mo hande ɓiyum. 22Nunnun Muusa janŋiri annal Misirankeeɓe fu, o laatii gooduɗo baawɗe der haalaaji e gaɗuuji makko.

23No Muusa waɗi duuɓi lasoy ɗiɗi, miilo warani mo o yaha o daara banniraaɓe makko, ɓiɓɓe Isira'iila no woniri. 24O yi'i Misirankeejo e toora gooto maɓɓe, o jaɓani neɗɗo makko, o fiyi Misirankeejo, o wari. 25Oo miilunoo banniraaɓe makko faaman no Alla yiɗi hisingo ɓe diga e makko, amma ɓe paamay. 26Fini mum o fotti ɗiɗo maɓɓe e haɓa. O yiɗi seennugo ɓe, o wi'i: ‟Igooɓe am, onon, oon banniraaɓe! Ko waɗi oon kaɓa?” 27Amma tooroowo banniraawo muuɗum yeeƴi Muusa, wi'i: ‟Moy waɗu maa ardiiɗo naa bo kiitantooɗo men? 28Naa a yiɗu nun warugo am hande no barirɗaa Misirankeejo keenya #7.27-28 Wurtaago 2.14?” 29No Muusa nani haala kan, feri, yahi leydi Madiyam. O rimi ton ɓiɓɓe worɓe ɗiɗo.

30Duuɓi lasoy ɗiɗi ɓaawo mum, malaykaajo Joomiraawo holliti hoore mum Muusa takkol waanne Sinayi der haro, der nyoomoore jaɓoore yiite der baafirdi. 31No Muusa yi'i ɗum, haaynaare nanŋi ɗum. Oo ɓattoo o daara, den daane Joomiraawo wi'i: 32‟Min woni Alla kaakiraaɓe maa, Alla Iburahiima e Isiyaaku e Yaakuubu.” Muusa darii e diwna, huli daarugo. 33Joomiraawo wi'i mo: ‟Ɓortu paɗe maa, gam to dariɗaa ɗo laati nun nokkuure seniine. 34Gam mi daarii, mi yi'ii toora himɓe am wonɓe Misira, mi nanii bojji maɓɓe, mi jippake rinɗingo ɓe. Jooni, war, mi lilee Misira #7.30-34 Wurtaago 3.1-10.”

35Muusa mo ɓe calinoo ɓe bi'i: ‟Moy waɗu maa ardiiɗo naa kiitotooɗo men?” Kanko Alla lili, waɗi ɗum ardiiɗo e paabotooɗo, diga e malaykaajo birnitaniiɗo mo der nyoomoore. 36Kanko wurtini ɓe, o waɗi haaynaareeji e kaayeefiiji der leydi Misira e der maayo Maliya, e der haro duuɓi lasoy ɗiɗi. 37Muusa on bati ɓiɓɓe Isira'iila wi'i: ‟Alla umminanan on Annabiijo caka banniraaɓe mooɗon hande am #7.37 Tokkitaaki Tawreeta 18.15.” 38Wakkati ɓe kawti der haro, kanko laatii dariiɗo hakkune kaakiraaɓe meeɗen e malaykaajo baddunooɗo mo dow waanne Sinayi. Kanko jaɓi haalaaji gurnam, gam o hokka en ɗi.

39Amma kaakiraaɓe meeɗen yiɗay nanango mo. Ɓe calii mo, hakkillooji maɓɓe witti Misira, 40ɓe bi'i Haruuna: ‟Waɗan men tooruuje ardotooɗe men, Muusa burtinɗo men leydi Misira on, men annaa ko waɗi mo #7.40 Tokkitaaki Tawreeta 32.1, 23.” 41Nyaanne mum, ɓe gaɗi tooruure nandune e ga'el, ɓe caafi ne, ɓe belbelti sabbu golle juuɗe maɓɓe. 42Alla totti ɓe ɓaawo, acci ɓe ɓe caafa naaŋe e lewru, e koode, hande no winnaa e dewtere annabiiɓe:

‟Himɓe Isira'iila!

Duuɓi lasoy ɗiɗi ɗi gaɗuɗon der haro,

min gaɗanɗon sadakaaji kirsaaɗi na?

43On doonake bukaaru tooruure Moloko #7.43 Moloko woni tooruure Amori'en.,

e hoodere tooruure mooɗon Refan #7.43 Refan woni tooruure Finikiyankooɓe,

tooruuje ɗe gaɗuɗon gam caafon ɗe

Kan waɗi mi egginan on mi yaara on gaɗa Babiila #7.42-43 Amos 5.25-27.”

44Kaakiraaɓe meeɗen e woodunoo bukaaru seedaaku der haro. Muusa waɗii nu hande no Alla batiri mo, o waɗa nu hande no o yi'iri nu #7.44 Der bukaaru to Alla fottanno himɓe mum, huune ko seedotoo no Alla haɓɓii alkawal mum e himɓe mum wonoo der mayru hande jon alluwaaje dooka Alla e sawru Haruuna, e maannu daaru Iburaninkeeɓe 9.4.. 45Bukaaru nun kaakiraaɓe meeɗen roni, eggidi e mayru wakkati Yosuwa ardii ɓe, naanni ɓe leydi ni ɓe teeti to lenyi ɗi Alla riiwi. Ton nu woni faa jaamanu Dawda. 46Dawda heɓii moƴƴere Alla, ƴami heɓa laawol mahana Alla mo Yaakuubu suudu. 47Amma Suleymaanu nun mahani mo ŋol.

48E nun fu, Alla mo dow jooɗataako der cuuɗi ɗi himɓe mahi, hande no Annabiijo bati wi'i: «Joomiraawo wi'i:

49‟Kammu laatii gurol laamorde am,

leydi bo jaaɓirɗum koyɗe am.

Suudu ŋole mahanton am?

E nokkuure ney ciwtotoomi? #7.49-50 Esaaya 66.1-2

50Junŋo am bane tagi kujje ɗee fu na?”»

51Onon turtooɓe, ɓe ɓerɗe joorɗe e taaɗuɓe noppi, wakkati fu oon caloo nanango *Ruuhu Ceniiɗo. On laati nun hande kaakiraaɓe mooɗon. 52Annabiijo moy woni mo kaakiraaɓe mooɗon tooray? Ɓe barii artunooɓe batugo haala garki Gooŋaajo, kanko jammiɗon baruɗon ɗum jooni. 53Onon nun heɓi tawreeta Muusa ka malaykaaɓe waddi, go on tokkay ka.

Maayde Etiyen

54No ɓe nani haalaaji ɗin, ɓe kebbi mone Etiyen faa ɓee kirƴontira nyiiƴe. 55Amma Etiyen hebbi *Ruuhu Ceniiɗo, tiggitii dow yi'i tedduŋal Alla, yi'i Yeesu bo e darii nyaamo Alla. 56O wi'i: «Daa! mii yi'a kammu e maɓɓitii, *Ɓii neɗɗo e darii nyaamo Alla.»

57Ɓe fu ɓe kalɓi e semme, ɓe cukki noppi maɓɓe, ɓe mogganii mo, 58ɓe burtini mo siire, go ɓe janti faɗɗugo mo kaaƴe. Seedeeɓe ɓoorti gineeji mum, reenini ɗi gojankeejo gom bi'eteeɗo Sol. 59No Etiyen faɗɗetee kaaƴe, oo du'oo oo wi'a: «Joomiraawo am Yeesu, jaɓu yonki am!» 60Den o jiccii, o halɓi e semme, o wi'i: «Joomiraawo, taa yowan ɓe hakke ɗee ɗo!» No o bati ka, o maayi.

Actualmente seleccionado:

Golle Lilaaɓe 7: BFB

Destacar

Copiar