Matiye 13

Masal ta soƴooka ka busino

(Elloŋ Mark 4.1-9, Lik 8.4-8)

1Gaa oko meene taata saa, ga Iisa oomiɗe min giiri, gaa kaatiɗe ga deeɗe nunta biití baharre ta yaata tee ta Galilee. 2Guu giimi asiyyee timma ta til til namma ga kalpiɗe markabati ga nuntiɗe. Giimi ku maani kotti pa paracco nowotte goŋgomni. 3Gaa beneyɗiyo gaari maani ma masalnigee. Gaa beneyyiyyoo gaa: «Giyyoŋ ƴa! Lekka gimu kaƴi aɗe ma oome soƴƴiti busino. 4Gaa maa ga soƴoɗɗo kaaka pa, gu busuntee daare suubiɗe biiti butuuli. Guu ɗiiɗi berriɗe gu teeɗiy. 5Daare pa suube were ma lekka dambee korsom korsom o kiɗaati percem percem ka. Guta kotti omme saa koɗok asan gi kiɗaati maani ɗa. 6Gaa maa gi paato poŋŋiɗe raɗɗa, gii ƴeeriɗiy. Guu aaƴiɗe saa koɗokka ka asan gu carco on̰ee ɗa ɗakko. 7Daare pa suube were ma lekka tetteesigee ma lekka ejjemmi, guu meyyiyiy maaɗiɗe gu siiƴiɗiy. 8Daare payya pa suube kiɗa ta samaane. Guu maaɗiɗe, guu cimmiɗe ganaadalgee. Ganaadalgee daare ƴa weero miici orooruwee orro, daare pa orooruwee bizgiƴi, daare pa orooruwee subba.» 9Gaa Iisa beneyyiɗe payya gaa: «Maa gaa lekka deyya, ga giyyu!»

Ayme ga Iisa beneyɗo ma masalnigee

(Elloŋ Mark 4.10-12, Lik 8.9-10)

10Guu jobookeetee Iisa sappiyyee katta. Guu inniyya goo: «Ayme ki beneyɗiyo oko giimo ma masalnigee?» 11Gaa Iisa tiiliyyoo gaa: «Oko kuŋ ɗee ga Mella gaaritoŋca paaɗe seene ta kiilenta ta gaarti mulunniti. Guta soopa ga Mella berewwiyooga ɗa keeke. 12A gata pa gimu ma ibinya aɗe beneyti Mellayi, ga Mella gayee payya ta ƴiila ibino. A gimu ma lekka ɗa soopa ibino ta beneyti Mellayi ga Mella cemekkeeca ibinti ta paalta taata kulla maa ga lekka. 13Ay ɗakko appe na beneyɗiyo ma masalnigee asan gu guta lekka iɗi guu alɗo ella ɗa, o gu lekka deyya guu alɗo geewa ɗa o gu ebenna ɗa. 14Ay oko guta paaɗe ga beneyti Mellayi maa ga beneyye ma nabiinice Esaya asiɗo butulti. Gata pa Mella beneyye gaa:

“Ku akka giyya beneyyiŋgee ma deytoŋ,

innasoopa ku ebenna ɗa dagganco.

Ku akka ella ma iɗiitoŋ,

innasoopa ku passallaa ɗa,

15asan gu giimi kooko sidiliy galbigeeco,

ku maa gu alɗo ibina ɗa gaari.

Sun̰iy deyco

ku maa gu alɗo geewa ɗa,

o gu timiniy iɗiico

ku maa gu alɗo ella ɗa.

Guta pa leyya keeke

ku maa gu alɗo rebella ɗa oko naa, naa rayyidiɗiy#13.15 Elloŋ Esaya 6.9-10..”

16Kuŋ soopa gu iɗiitoŋ baarikenta asan gu ella, o deytoŋ baarikenta asan gu geewa. 17Na beneyyatoŋca seene, nabiinigee maani o giimi maani ma ɗayaŋ unti Mellayi aŋke gu elliyya maa ku ella, gaa oko wikinnico kaaka gu alɗiya ella ɗa soopa, o gu aŋke gu giyyiyya maa ku geewa, guu alɗiya giyya ɗa.»

Iisa garaayooga butultí masal ta soƴooka ka busino

(Elloŋ Mark 4.13-20, Lik 8.11-15)

18Gaa Iisa gaayiɗe payya gaa: «A kuŋ pa giyyoŋ ƴa, na garaatoŋca masal ta gimu ma oome soƴƴiti busino. 19Guu giimi geewa beneyyi ka mulunniti Mellayi guu alɗiya ebenna ɗa dagganti, gu saabayye aleŋ biiti botol kaaka maa gu busini suubiɗe. Gaa Seetanne, gata ma ay miltí miɗɗati, asiɗe ga asiyya cimma maaƴi beneyyi ma luwenta galbanti. 20A giimi daare pa ma geewaa beneyti Mellayi o gu oyaa saa koɗok ma parhane saabayye aleŋ were ma lekka dambee dambee maa gu busini suubiɗe. 21Innasoopa ga beneyti Mellayi esekkayo ɗa carri. Guta bakamma beneyti Mellayi wikinne paalta ka. Meene maa guu gasse pa gaari ku diiganti o gu giimi laayo miɗɗa asan gu amanne oko beneyti Mellayi gu otokkati oko amannico daana ka. 22A giimi daare payya saabayye aleŋ were ma lekka tetteesigee ma lekka ejjemmi maa gu busini suubiɗe. Guta kotti pa geewaa beneyti Mellayi, guu moyoowi ku lawwi ku dunuune teete o daɓaali ka ayaawuwwi siiƴiyyooga beneyyi kaaka. Gaa beneyyi kaaka pa alɗo waa ɗa ya maatiki. 23A giimi daare soopa saabayye aleŋ kiɗa ta samaane maa gu busini suubiɗe. Giimi kotti pa geewaa beneyti Mellayi, guu ibinniyya dagganti. Guta ay aleŋ busini ma weero miici, daare ƴa orooruwee orro, daare pa orooruwee bizgiƴi, o daare pa orooruwee subba.»

Masal ta bazarriti

24Gaa Iisa itiriyyo payya masal kaƴi gaa: «Na gaaratoŋ ƴa, baŋ gi mulunniti Mellayi saabayye ini me? Gita saabayye aleŋ maa ga gimu ma kaate gaanti ga deeɗe luwa busini ku samaane. 25Gaa maa gu giimi oƴowɗe, ga kasiiminti asiɗe soƴƴa bazarre aatti gaanti, gaa kaatiɗe. 26Gaa maa gi lawiiniti ommiɗe gi maaɗiɗe, gii cimmiɗe ganaadalgee, gii bazarre kulla oomiɗe capay. 27Guu lubaakeetee milti gaani asiɗe gu asiyya inna goo: “Tattuwtini, ay busini ku samaane ɗa aɗe maa ki luwe gaancum e? A gii bazarre pa asawɗo min taŋaa?” 28Gaa gata pa tiiliyyoo gaa: “Ay kasiimintu ma leyya liyaw keeke.” Guu lubaakeetee inniyya payya goo: “A ki aŋka aɗɗe ni deeɗica calma?” 29Gaa tiiliyyoo gaa: “Kaw. Na ɓayakke pe naa kuu calammaca bazarre, ku marawko kulla korƴo. 30Duwaaniyo gu maaɗiɗo sawa namma ya seɗɗiti. Gaa oko wikinne ka seɗɗiti pa na beneyyiyoo oko seɗeekeyyo naa: Caɗɗoŋca ƴa omma bazarre, kuu onnicca kayyee kuu iggicca. A korƴo soopa, ku timmoŋgu urditu.”»

Masal ta busunu ka rootta

(Elloŋ Mark 4.30-32, Lik 13.18-19)

31Gaa Iisa gaayiyyo payya masal kaƴi, gaa: «Mulunniti Mellayi saabayye aleŋ busuntí tappa ta jineeniti maa goo mutar maa ga gimu ecekka, gaa luwiyya jineeniti. 32Busunu kaaka pa rootta ƴiila min oko busini paracco. A gaa omme soopa, ga maɗa ga deeɗo tatta ƴiila min oko tappa ta maani. Deewa aleŋ ettu namma gu ɗiiɗi panaɗɗiy gerraco linƴaƴƴitee.»

Masal ta muɗigi

(Elloŋ Lik 13.20-21)

33Gaa Iisa beneyyiyyoo payya masal kaƴi, gaa: «Mulunniti Mellayi saabayye aleŋ muɗugu ka paalta maa gi daate icce gii eeɗiyya ma bitta maani ma deewa orooruwee seera kooro. Gaa ma paaltuwti kaaka aɗe ga cipilɗiy bitta ku maani kotti paracco.»

Ayme ga Iisa beneyɗo ma masalnigee

(Elloŋ Mark 4.33-34)

34Guu beneyyiŋgeetee kooko paracco ga Iisa garawɗiyoogu oko giimi ku maani ma masalnigee ka. Gata pa, beneyti paratti aɗe ga beneyyayooga ma masal ka. 35Keeke pa ga leyya ku maa ga beneyti nabiinici maa ga beneyye asiɗo butulti. Nabiinice pa gaa: «Na beneyya ma masalnigee. Na tasay gaari ku kiilenta min diilo ta kilgiytí dunuuniti#13.35 Elloŋ Soom 78.2..»

Iisa garaayooga butultí masal ta bazarriti

36Gaa Iisa cappiyyo oko giimi ku maani kotti, gaa kaatiɗe giiri. Guu jobookeetee kaatiyyee saripti. Guu inniyya goo: «Gaaraniiga ɗe butultí masal ta bazarre ma aaye gaani.» 37Gata pa tiiliyoo gaa: «Ma lowakkay busini ku samaane ay Runti Gimi. 38Gaan pa ay dunuune. Busini ku samaane pa ay giimi ku mulunniti Mellayi. A bazarre pa ay giimi ma jobokka ka Seetanni, gata ma ay miltí miɗɗati. 39Gimu ma ɗakattiya ma luwca bazarre pa, ay Seetanne o seɗɗo pa, ay gaamití dunuuniti. Seɗeekee pa ay malaykatnigee. 40Aleŋ ta bazarriti tee aɗe maa gu sokokka gu kallicca okkati, gi gaamití dunuuniti kulla akka dee pe aleŋ taata aɗe. 41Runti Gimi akkiy n̰aama malaykatnigeetee, gu asiɗiy cimma min mulunniti giimi ma esekkay gicco zunubgeyyo o giimi ma leewa miɗɗa. 42Guu ma leewa zunubgee pa, gu asiɗiy dawwa aattí okko ta rigizgiz. Iŋaa pa gu akka erca o gu akkiy ayammo saanco. 43A giimi ku ɗayaŋ unti Mellayi soopa akka ɓeela aattí mulunniti Mella Tacco aleŋ paato. Maa gaa lekka deyya, ga giyyu!»

Masal ta ayaawuwwi o ta ɗooriti

44Gaa Iisa gaayiɗe payya gaa: «Mulunniti Mellayi saabayye aleŋ ayaawi ma saayenta gaani. Gaa gimu kaƴi gassiyya wikirti ayaawi kaaka. Gaa saayiyya payya wikirti kaaka aɗe. Gaa min parhanti ga yookiɗe ga asikko giɗa lawtee paracco, gaa deeɗiya giɗa gaan kaaka. 45Mulunniti Mellayi saabayye payya aleŋ taajirre ma deyekka ɗorra ku horrigeeta. 46Maa ga gassiɗe pa ɗoore ta horrita ta tirta, gaa kaatiɗe ga deeɗiko giɗa lawtee paracco maa ga lekka. Gaa giɗicca asan gi ɗoore taata samaane ta kaw.»

Masal ta sippati

47Gaa Iisa beneyɗo missa gaa: «Mulunniti Mellayi saabayye payya aleŋ sippa maa gu ɗebeekee owokka baharriti. Gii tiiriɗo buusi pay pay. 48Gii sippa une pa, guu ɗebeekee jooticca goŋgomni. Guu nuntiɗo gu apirɗiy. Ku samaane ƴa gu kalay laŋgeyyo o ku miɗɗa pa gu soƴokkay maaƴi. 49A gaamití dunuuniti kulla akka dee pe goŋŋa aɗe. Malaykatnigee akka asa, guu asiɗiy jaga giimi maa gu gaarco miɗɗa min aacco giimi ku ɗayaŋ unti Mellayi. 50Guu maa gu gaarco miɗɗa pa, gu asiɗiy dawwa aattí okko ta rigizgiz. Iŋaa pa gu akka erca o gu akkiy ayammo saanco.»

Ayaawi ka tippa o ka marawta

51Gaa Iisa inniɗiy jobookeetee gaa: «Beneyyi keeke paratti un̰n̰itoŋ aɗɗe kayyeetoŋ?» Guu guta pa tiiliyyee goo: «Haa.» 52Gaa Iisa pa beneyyiyyoo gaa: «Ay ɗakko appe ga kulla aalimne ka Kitamniti Muusa ma deero gimu ma jobokkay gaari ku mulunniti Mellayi saabayɗe aleŋ milti malli ma cemekka min ayaawuwti, lawwi ku marawta o lawwi ku tippa.»

Giimi ku geegar ka Nazaret amanna ɗa oko Iisa

(Elloŋ Mark 6.1-6, Lik 4.16-24)

53Maa ga Iisa gaamiyya beneyti kaaka ma masalnigee, gaa ƴiiliɗe min iŋaakite. 54Gaa kaatiɗe Nazaret geegar maa ga maɗawɗe. Gaa garkayɗiy giimi aatti girco ka giraaniti namma gu ma geewa kotti ajjibiɗe ta tirta. Guu beneyɗo aacco goo: «Ibino ta gaaro teete appe soo ga gassica min taŋaa, o gudirane ta liyaw ta gaari ku ajjibiti ga gassica min taŋaa? 55Ke ibinya aɗe kadar ga ay runti oko gimu ma lobokka ettee. Ay gata ɗa aɗe maa gi yaati gu semeeti goo Mariyam e, o seneetee ay ini Zak ɗa aɗe o Yuusup o Simo o Yud e? 56Seneetee ku daatta paracco aaye ɗa aattine aɗe e? A gaari kooko appe soo paracco ga gassiy min taŋaa?» 57Gaa keeke appe deeɗiyoo botol ku maa gu poociɗe amanno oko gata. Gaa Iisa beneyyiyyoo gaa: «Nabiinice gu cepellay semeetee were paratti, illa ay darriti soo maa ga maaɗiɗe o wikirco gimtee gu cepellay ɗa semeetee.» 58Iisa pa leelo ɗa iŋaa gaari maani ku ajjibiti asan gu dowwiy ɗa galbigeeco oko gata.

Actualmente seleccionado:

Matiye 13: mmy

Destacar

Copiar