Ma̱te̱yo̱ 12
12
Adango olli Varacisi ki Ye̱su̱ I̱i̱te̱ne̱ wa Yu̱bze̱nto̱
(Marko 2:23-28; Lu̱ka̱ 6:1-5)
1Owo da̱ Ye̱su̱ ki nuyak I̱i̱te̱ne̱ wa Yu̱bze̱nto̱#12:1 I̱i̱te̱n wa Yu̱bze̱nto̱: Een i̱i̱te̱ni̱ ci a̱yu̱bze̱ olli Ya̱u̱do̱ kar kalac gon Ta̱mu̱ta̱dde̱n. Okko bo̱do̱k gon i̱i̱te̱ne̱ cu a̱a̱dda̱ nege Ta̱mu̱ta̱dde̱n kize Tehenyait ki Ti̱ri̱zo̱i̱t cinne̱ng. Awu olli Ya̱u̱do̱ i̱i̱te̱n necu kize i̱i̱te̱n ci een turgerem biranoca, ma̱i̱je̱ Tenneti awu i̱i̱te̱n necu kize i̱i̱te̱n ci een torkonom biranoca. IkebLu̱ge̱z 20:8-11 kiDeuteronomy 5:12-16. manatoto, adak da̱ nuyak ciginnek magiz, u̱du̱lta̱ zin labi u̱gge̱, kar zin kurumet. 2Baling icinnet olli Varacisi zoz necu, izektek nonno ne, “Cinno, ogon nuyaha cigunnek kaal cik akaka I̱i̱te̱ne̱ wa Yu̱bze̱nto̱.”
3O̱bo̱de̱k zin Ye̱su̱ nogo, a̱nne̱k ne, “Ngen niga ikebit gi̱i̱ ci ogon Da̱vi̱de̱#12:3 Gi̱i̱ ci ogon Da̱vi̱de̱: Ikeb zoz ci u̱tu̱gu̱ enne Ce̱e̱ze̱ wa Ta̱mu̱ta̱dde̱no̱1 Samwel 21:1-6. ki gonoggi baling adak nogo magiz Warage ci Ta̱mu̱ta̱dde̱no̱ ke̱? 4I̱tto̱ enne Ce̱e̱z wa Ta̱mu̱ta̱dde̱no̱ kar kadak da̱i̱ne̱t cik a̱li̱le̱, iróng een cik ollu do̱o̱k, een cik ol wak wawaco do̱. 5Ngen niga ikebit lo̱ti̱nno̱we̱ balik eher Musesi ke̱, azi ne ol wak wawaco do̱ cik a̱li̱ngli̱ng Ce̱e̱ze̱ wa Ta̱mu̱ta̱dde̱no̱#12:5 Ce̱e̱z wa Ta̱mu̱ta̱dde̱no̱: Anyak Ce̱e̱z wa Ta̱mu̱ta̱dde̱no̱ co̱de̱ ṯok Jerusalema, otodongek ol cik wawaco Ta̱mu̱ta̱dde̱n muci nginati ki bali ming a̱du̱wa̱ lo̱ti̱nno̱wa̱ cik Musesi ke̱. Aave Ta̱mu̱ta̱dde̱n Ce̱e̱ze̱ wa Ta̱mu̱ta̱dde̱no̱ Ngati A̱li̱le̱ Oroot di̱ngdi̱ngo̱nta̱. Alaan ci a̱ddi̱ki̱re̱ wawaco do̱ ci okko Ngati A̱li̱le̱ Oroot Ce̱e̱ze̱ wa Ta̱mu̱ta̱dde̱no̱, okko anyaha bi̱ye̱ cik unye mu̱nye̱n cik ollu ngu̱me̱ ci Ta̱mu̱ta̱dde̱no̱, e̱rki̱ta̱, lak co̱de̱. IkebLeviticus 16; I̱bu̱ru̱ 9:1-7. I̱i̱te̱ne̱ wa Yu̱bze̱nto̱? Iróng e̱e̱ti̱ imma azi ne abaci nege. 6Ka̱nne̱kku̱ng ne e̱e̱t co̱de̱ ci a̱ddi̱ki̱re̱ ommog Ce̱e̱z wa Ta̱mu̱ta̱dde̱no̱,#12:6 E̱e̱t co̱de̱ ci a̱ddi̱ki̱re̱ ommog Ce̱e̱z wa Ta̱mu̱ta̱dde̱no̱: Ye̱su̱ ci een e̱e̱t ci ommog Ce̱e̱z wa Ta̱mu̱ta̱dde̱no̱. aave enne ngatu. 7Ming a̱gga̱c u̱nge̱tti̱ cik zo̱zzo̱k ciko, azi ne, ‘Korongi anna deten, iróng een wawac.’#Hoseyya 6:6 Iróng wo̱ye̱ niga ettedekku lo̱ki̱ko̱ ol wak iróng anyak mu̱nye̱n. 8Eci Ngerrti E̱e̱to̱ ci een Manyi I̱i̱te̱n wa Yu̱bze̱nto̱.”#12:8 Manyi I̱i̱te̱n wa Yu̱bze̱nto̱: U̱du̱wa̱k Ta̱mu̱ta̱dde̱n olli Ya̱u̱do̱ ku̱zu̱tte̱ I̱i̱te̱n wa Yu̱bze̱nto̱ eci enne Eteehenya ta̱mu̱-keng ki lo̱o̱c. Zoz zin ci een Ta̱mu̱ta̱dde̱n do̱ Tehenyait ko̱ nenen necu kar kize bo̱do̱k Manyi I̱i̱te̱n wa Yu̱bze̱nto̱. I̱yo̱ko̱ zin, baling azi Ye̱su̱ ne ke̱e̱ni̱ enne Manyi I̱i̱te̱n wa Yu̱bze̱nto̱, azi keng cinne ne, ke̱e̱ni̱ enne Ta̱mu̱ta̱dde̱n ci keteheenya kaal do̱o̱k. IkebLu̱ge̱z 20:8-11.
E̱e̱t ci anyak a̱zzi̱t ci ngooli
(Marko 3:1-6; Lu̱ka̱ 6:6-11)
9Imma baling utungek Ye̱su̱ ngineci lo̱o̱c, kar zin enne kuk ki̱tto̱ Ce̱e̱z wa Lawinto. 10Ma̱i̱je̱ da̱ nginati anyak e̱e̱t ci ngooli a̱zzi̱ti̱ ci a̱zzo̱. Orong olli Varacisi gool ci kar kecebte Ye̱su̱, i̱jji̱nne̱t zin nege nonno, “Iróng akaka ming angaru i̱nna̱ e̱e̱t I̱i̱te̱ne̱ wa Yu̱bze̱nto̱?”
11Izek zin nogo ne, “Ming anyak e̱e̱ti̱ a̱zze̱t ci i̱i̱na̱k lo̱o̱k I̱i̱te̱ne̱ wa Yu̱bze̱nto̱, iróng wo̱ye̱ enne odongak bbu̱u̱r? 12Nya ci riili oroot, e̱e̱t ci diiri yo a̱zze̱t da̱? Abunna zin ming kogon kaal cik abunna I̱i̱te̱ne̱ wa Yu̱bze̱nto̱.”
13U̱du̱wa̱k zin Ye̱su̱ e̱e̱t ci ngooli a̱zzi̱ti̱ ko̱ ne, “Zolan da̱ a̱zzi̱t cunne ka̱vvu̱ ṯop.” Ozolan zin e̱e̱ti̱ neci a̱zzi̱t ka̱vvu̱ ṯop, kar zin kubunna ki a̱zzi̱ti̱ co̱de̱ ci abunna ko̱ niko. 14Oot zin olli Varacisi reena, orongit gool ci adawe nege Ye̱su̱ kar ku̱ru̱we̱t ka̱da̱k.
Atahala Ta̱mu̱ta̱dde̱n du̱ca̱i̱t
15Baling okko Ye̱su̱ a̱gga̱ zoz ci orong ol kar ku̱ru̱we̱t nonno ko̱, utungek zin enne ngin neci lo̱o̱c. Unuwet zin ol cik meelek omori nonno, kar enne kangaru nogo mo̱ri̱zo̱we̱. 16I̱lo̱te̱k Ye̱su̱ ol zoz ci azi ne, “Ma a̱du̱wa̱kku̱ ol, ming ke̱e̱ni̱ anna ngene.” 17Ogon enne niko ko̱, kar zoz necu kakat mo̱o̱le̱t zo̱ze̱ bali u̱du̱wa̱ a̱ri̱to̱i̱ti̱ ci een Isaya:
18“Icu du̱ca̱i̱t cinanni wa bali katahala anna ke̱,
wa o̱de̱ ṯok kirezi anna, katalne zo̱ze̱ cinne,
karike atin anna Vongiz cinanni nonno,
kar atin enne keela ol lo̱o̱co̱we̱ do̱o̱k kurubta lo̱ki̱ko̱ ci een de̱de̱.
19Iróng atin enne adang ol icima awalwali;
iróng atin e̱e̱ti̱ imma aziye muluk cinne go̱o̱lo̱we̱.
20Eela atin enne ol wak ogon ki yaya cik u̱mu̱rgu̱lte̱,
iróng atin enne egerzan e̱e̱t ci u̱tu̱gu̱ ki gwa̱a̱ ci okko adite,
abarik eela atin ol kar ku̱tu̱gu̱we̱ zoz ci een de̱de̱.
21Ovvo atin ol lo̱o̱co̱we̱ do̱o̱k arike zar ciginnek zi̱nze̱tti̱ cigge̱k.”#Isaya 42:1-4
Ye̱su̱ ki ddi̱ki̱ryo̱i̱t ci een Beelzebub
(Marko 3:20-30; Lu̱ka̱ 11:14-23; 12:10)
22Imma i̱i̱te̱n imma anyakttak ol Ye̱su̱ e̱e̱t ci anyak kuulo cik lo̱rye̱nta̱k kar bo̱do̱k kize ru̱be̱n, adite iina, angaru zin Ye̱su̱ nonno, kar enne kicine bak ozozi. 23U̱ku̱lte̱k zin ol do̱o̱k je̱e̱n, kar kizeto ne, “Een necu de̱de̱ Ngerrti Da̱vi̱de̱?”
24Ma̱i̱je̱ baling ovvo olli Varacisi aziye zoz necu, izeto ne, “Ottok e̱e̱ti̱ necu kuulo katkatone ci Beelzebub#12:24 Beelzebub: Een Beelzebub zar u̱gge̱ cik Sitan lo̱rye̱ni̱t wa een alaan ci anjilonyau wak bali abure Ta̱mu̱ta̱dde̱no̱ ta̱mu̱-kenga, kar Ta̱mu̱ta̱dde̱n kottowak nogo lo̱o̱c. I̱vi̱ta̱ zin anjilonya ne̱ko̱ izeto kuulo lo̱o̱ta̱ ngatu. IkebO̱no̱zzo̱k 12:7-9. alaan ci kuulou.”
25A̱gga̱ Ye̱su̱ kaal cik i̱no̱n nege ko̱ veelek, kar zin kize ne, “Ming oorto ol cik alaan co̱de̱, a̱li̱be̱ alaanzet cinne̱ng, kar zin bo̱do̱k ce̱e̱z ci engerone ol, iróng ce̱e̱z neci angida. 26Ming ottok Sitani Sitan, engero baizi cinne. Abile wo̱ye̱ alaanzet cinne ku̱? 27I̱yo̱ko̱ zin, ming kottoi anna kuulo cik lo̱rye̱nta̱k katkatonte ci Beelzebub, ottok zin ol cuggo̱k kuulo ku̱? I̱yo̱ko̱ zin nogo cik atin ettedekkung zoz. 28Imma, ming kottoi anna kuulo cik lo̱rye̱nta̱k Vongize ci Ta̱mu̱ta̱dde̱no̱, i̱ki̱ya̱u̱ng zin ba̱a̱li̱ne̱t ci Ta̱mu̱ta̱dde̱no̱ i̱ge̱ta̱.
29“I̱i̱zo̱ wo̱ye̱ e̱e̱ti̱ ce̱e̱z ci e̱e̱t ci anyak doiz#12:29 I̱i̱zo̱ wo̱ye̱ e̱e̱ti̱ ce̱e̱z ci e̱e̱t ci anyak doiz: Azi keng ci yabzinet cu ne, ogon Ye̱su̱ ki e̱e̱ti̱ ci eceb e̱e̱t ci anyak doiz, kar e̱e̱ti̱ ci anyak doiz ko̱ ogon ki Sitani. kar kogoroz kaal ciginnek ku̱? Eceb wo̱ye̱ enne e̱e̱t neci izong, kar zin kogoroz kaal cik e̱e̱t neci.
30“Ma̱i̱je̱ ming iróng e̱e̱ti̱ arume ki annita, een enne mo̱dde̱ni̱t cinanni. Ming iróng e̱e̱ti̱ a̱li̱ngli̱ng ki annita, azan abarik ol cik ka̱li̱ngli̱ngnya̱ bu̱k ko̱ koot reena ngatinanni. 31Ka̱du̱wa̱kku̱ng zin, alalnek atin Ta̱mu̱ta̱dde̱n ol wak ogonik kaal cik gerzek ol icima Ta̱mu̱ta̱dde̱n, ma̱i̱je̱ ol wak ogon mu̱nye̱n zare cik Vongiz ci A̱li̱le̱, iróng atin Ta̱mu̱ta̱dde̱n alalnek nogo. 32Ming ozoz e̱e̱ti̱ imma gerzet zare cik Ngerrti E̱e̱to̱, alalnek atin Ta̱mu̱ta̱dde̱n nonno, ma̱i̱je̱ e̱e̱ti̱ ci ozoz gerzet zare cik Vongiz ci A̱li̱le̱, iróng atin Ta̱mu̱ta̱dde̱n alalnek nonno, bu̱u̱le̱ cu icima bu̱u̱le̱ ci a̱kku̱ ke̱.”
Keet ki o̱ya̱u̱ ciginnek
(Lu̱ka̱ 6:43-45)
33U̱du̱wa̱ bo̱do̱k Ye̱su̱ tubzenet ci azi ne, “Iróng keet ci abunna a̱bbi̱rna̱ o̱ya̱u̱ cik gerzek. Iróng zin bo̱do̱k keet ci gerze a̱bbi̱rna̱ o̱ya̱u̱ cik een da̱i̱ne̱t, a̱gga̱ ol keet ci emede o̱ya̱u̱ ciginnek. 34Niga ol cik ogonnu ki jooro cik uwanyau ko̱, a̱du̱wa̱nnu̱ wo̱ye̱ niga olli mu̱nye̱nu̱ zoz ci abunna? A̱du̱wa̱ utugi zoz ci a̱kku̱ zinina. 35A̱du̱wa̱ e̱e̱ti̱ ci abunna zoz ci abunna anyak enne zinine ci voori, imma e̱e̱ti̱ ci gerze, a̱du̱wa̱ zoz ci gerze anyak zinine ci a̱mu̱we̱. 36Ka̱du̱wa̱kku̱ng, okko atin Ta̱mu̱ta̱dde̱n ettedik ol do̱o̱k lo̱ki̱ko̱ i̱i̱te̱ne̱ emani zo̱ze̱ ci u̱du̱wa̱ e̱e̱ti̱ gerzet ngati iróng a̱gga̱we̱. 37Eci zo̱ze̱ cunne okko Ta̱mu̱ta̱dde̱n a̱gga̱ ming ilemi i̱nna̱, kar bo̱do̱k zo̱ze̱ cunne okko enne ettedeki zoz ci gerze.”
Atubuz Ye̱su̱ ele cinne ki Jonah
(Marko 8:11-12; Lu̱ka̱ 11:29-32)
38Imma ol uggak cik Varacisi ki de̱me̱zzo̱k wak lo̱ti̱nno̱k wak Musesi ke̱, a̱nne̱k Ye̱su̱ ne, “De̱me̱zo̱i̱t, korongnya kicinnta ming ogoni i̱nna̱ kaal cik a̱vu̱la̱.”
39O̱bo̱de̱k zin Ye̱su̱ nogo, a̱nne̱k ne, “A̱jji̱n ol wak mu̱nye̱nu̱ ming kogonni anna kaal cik a̱vu̱la̱! I̱llo̱i̱ atin gi̱i̱ imma ci ki̱ye̱le̱ke̱ nogo kize gi̱i̱ ci ogon a̱ri̱to̱i̱ti̱ ci een Jonah#12:39 Jonah: Een bali enne a̱ri̱to̱i̱t ci awu Ta̱mu̱ta̱dde̱n ki̱ki̱ya̱ kuwahek ol wak iróng e̱e̱ggi̱n Ya̱u̱d o̱rge̱ wa a̱ddi̱ki̱re̱ een Nineveh zoz cinne. A̱rri̱ta̱i̱ ba̱li̱ye̱ enne e̱rki̱nya̱i̱ cik e̱e̱ggi̱n obet turgerem ki moten tu̱r (750) bali ngen Ye̱su̱ ki̱ti̱rra̱i̱. Ikeb zoz i obod ki nonno warage ci Jonah. do̱ niko. 40Aave bali Jonah kenge ci u̱lu̱gto̱ wazinnok i̱i̱yo̱ ki ba̱a̱li̱nno̱k i̱i̱yo̱. Ogon zin atin Ngerrti E̱e̱to̱ bu̱k niko, aave atin lo̱o̱ta̱ ecito wazinnok i̱i̱yo̱ ki ba̱a̱li̱nno̱k i̱i̱yo̱. 41Ma zin atin i̱i̱te̱ne̱ ci okko Ta̱mu̱ta̱dde̱n ettedik ol lo̱ki̱ko̱ ke̱, ovvo zin atin ol cik een Nineveh abile lo̱ki̱ka̱ ki bu̱u̱l necu, eci ol wak Nineveh utungtek ba̱ci̱nno̱k lo̱o̱c zo̱ze̱ bali uwahek Jonah nogo ke̱. Een zin bali Jonah e̱e̱t ci riili, aave zin e̱e̱ti̱ ci riili oroot kommog Jonah ngatu. 42Okko atin alaani ci nga̱a̱ye̱ ci a̱kku̱ lo̱o̱ce̱ ci een Seba o̱to̱ne̱ ci i̱do̱li̱ya̱ Israilo, ovvo atin abillu bu̱k kar kettedeung lo̱ki̱ko̱, eci enne een ngaa ci a̱kku̱ ngati reeni kar ki̱ki̱ya̱ kizik genyiz ci Solomoni, aave zin e̱e̱ti̱ ci ommog nonno to genyiza ngatu.
Bodanet ci kuulo cik lo̱rye̱nta̱k
(Lu̱ka̱ 11:24-26)
43“Imma gon ming iyowa kuuloci ngati e̱e̱to̱, a̱vi̱r okko balala, orong nginti aave labak, iróng amuda. 44Azi ne, ‘Ka̱mi̱re̱ kokko atidic ngati e̱e̱t wanai ka̱kku̱ne̱ ke̱.’ Baling okko a̱mi̱re̱, amuda i̱llo̱i̱ e̱e̱t imma nginati, i̱ti̱vi̱le̱ e̱e̱ti̱ neci ki̱zi̱zi̱, 45Imma zin ming uk i̱mi̱re̱, anyaha ki kuulo gonoggi cik een turgerem cik gerzek ommog nonno kar kanyahak e̱e̱t bali ninne ke̱, kar zin ki̱tto̱zo̱ nege do̱o̱k e̱e̱t kar kabaito nga̱to̱de̱. Imma e̱e̱ti̱ neci odoyai zin abarik oroot, kaal cik atin ogone ngati ol cik mu̱nye̱nu̱ bu̱u̱le̱ cu ko̱ ne̱ko̱.”
Gotonoggi Ye̱su̱ ki yaatinne
(Marko 3:31-35; Lu̱ka̱ 8:19-21)
46Baling ngen Ye̱su̱ ozozek koole ci a̱ppwe̱ ke̱, ibilet ciko yaatinne ki gotonoggi reena, orong kozozek nonno. 47A̱nne̱k e̱e̱ti̱ imma nonno ne, “Aavtte ciko yaatunne ki gotonoggu reena, orong kicintin.”
48O̱bo̱de̱k zin Ye̱su̱ nonno, a̱nne̱k ne, “Ngene ci een yaatanni, ciko ngene cik e̱e̱ggi̱n gotonogga?” 49Kar enne kuuv nuyak ciginnek kar kize ne, “Een ciko yaatanni ki gotonogga do̱o̱k. 50Ming ogon e̱e̱ti̱ imma li̱ngli̱ngo̱n ci Baba wa aave ta̱mu̱-kenga ko̱, een enne gotona ki ngoona ki yaatanni.”
Currently Selected:
Ma̱te̱yo̱ 12: tex
Highlight
Share
Copy
Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in
© 2018, Wycliffe Bible Translators, Inc. All rights reserved.