San Mateo 12

U̧huo̧juȩtä̧u̧mä̧ ttu̧cuȩ se'oi'inätödo ttö̧ja̧ 'cuättächi'ö mo̧ro̧

1Ja̧u̧nu̧ pä̧nä̧ ttö̧ja̧ 'cuättächi'ö mo̧ro̧ ya̧mö̧ pätta kä'conä 'cuä'opinödo Jesús. U̧huo̧juȩtä̧u̧mä̧ ttucua ppäi rö̧jä̧chi̧'ä̧u̧, ya̧mö̧ se'oi'inätödo ttucua pä'ö. 2Korotö fariseos huotö ja̧'hua̧nö̧ settoi'a'a topö, Jesúsru pä'inätödo:

—Topi. Cu̧huo̧juȩtä̧u̧mä̧, ttö̧ja̧ 'cuättächi'ö mo̧ro̧mä̧, adicuocö mo̧ro̧mä̧, se'oi'ätödo.

3Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ chutä pä'inödo:

—¿Ucutu yoröiso ucuocuocotö pä'ijätöjä David jȩi̧nö̧mä̧, ahuaruhuäcu ttucua ppäi rö̧jä̧chi̧'o̧mȩnä̧? 4Diosrö ucuocuäcuähuodenä do'ächächö, cuinö ucuotäcuähuä i̧ri̧si̧. Ja̧u̧ juäi chutä'inä, ahuaruhuä'inä cuäcuähuocö ji̧nö̧. Juhuode ruhuotötä ja̧u̧ juäi i̧ri̧si̧mä̧ ttu̧cuȩ ji̧nö̧. 5Ja̧'hua̧ta̧nö̧ ¿Moisés hueähuä huȩnȩ ucuocuocotö pä'ijätöjä? Diosrö ucuocuäcuähuode ruhuotömä ttö̧ja̧ 'cuättächi'ö mo̧ro̧mä̧ 'cuä'ächi'ocotödo. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ jahuätö ja̧'hua̧nö̧ ttaditomenä, suronämä jȩpo̧co̧tö̧. 6Ucuturu pä'ösä, pȩnȩtä̧ kö̧ koro juäimä, Diosrö ucuocuäcuähuodettö'inä abonänö adiumä. 7Pi̧yȩ Huȩyu̧cuä̧ Huȩnȩ päö'a̧nö̧ ä̧ju̧cuo̧co̧tö̧jä̧. Ja̧u̧ huȩnȩ päa'a: “Koro juäi isotö ttucuoja sacrificios jȩcu̧'ä̧tu̧cua̧ pä'ocösä. Korotörötä re rö̧jö̧nä̧ tocu'ätucua pä'ösä.” Ja̧u̧ huȩnȩ cuä̧ju̧cuä̧tu̧cu̧ttu̧mä̧, korotörö suronä jȩpo̧co̧tö̧rö̧ pa̧ja̧cuä̧ro̧co̧tö̧ pajatöjä. 8Iso päi'önä Ubo I̧tti̧mä̧ ttö̧ja̧ 'cuättachi'ö mo̧ro̧'i̧nä̧ ru̧hua̧do, —pä'inödo Jesús.

Ya̧tȩ u̧mö̧ joi'inäcuru aditö icuinödo

9Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ Jesús juhua'attö rä'opächö, judíos ttu̧huo̧jui̧'i̧nodenä do'ächinödo. 10Juhuodenä ya̧tȩ u̧mö̧ joi'inäcu ki̧nö̧do. Korotömä Jesúsru suronä ttucuocua pä'inätödo. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ pä'inätödo Jesúsru:

—¿Ya̧tȩ na̧'ä̧chö̧rö̧ ttö̧ja̧ 'cuättächi'ö mo̧ro̧ aditö tticu'a̧nö̧ ja̧'a̧ tä̧ji̧? —jä'epinätödo.

11Ja̧'hua̧ ja̧'a̧ Jesús ädätinödo:

—Ucututtumä ya̧tȩ oveja ku̧nä̧rö̧mä̧, äji oveja ttö̧ja̧ 'cuättächi'ö mo̧ro̧ reju jacuä ma̧ä̧chö̧ttö̧mä̧, ¿reju jacuättö ȩmo̧cö̧ tä̧ji̧, ttö̧ja̧ 'cuättächi'ö mo̧ro̧ ja̧'a̧ttö̧? 12Iso päi'önä ¿ya̧tȩ ttö̧ja̧ i̧sa̧ ovejattö'inä abonänö micuähuocö tä̧ji̧? Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ adiu jȩä̧cuä̧huä̧nä̧ adihua'a, ttö̧ja̧ 'cuättächi'ö mo̧ro̧'i̧nä̧, —pä'inödo Jesús.

13Ja̧u̧nu̧ o'ca'a u̧mö̧ joi'inäcuru pä'inödo:

—Cu̧mö̧ te'ädi.

Ja̧'hua̧nö̧ teädomenä, adiu päi'inäcudo ko̧ro̧mö̧ u̧mö̧ ta'anö. 14Ja̧'hua̧nö̧ topö, fariseos huotö rä'ächö, Jesúsru cuä'ö tticua pä'ö ucuocuinätödo.

Jesúsru Huȩyu̧cuä̧ Huȩnȩ päa'a

15Jesús ja̧'hua̧nö̧ ttucuocua'a ä̧ju̧cu̧, juhua'attö rä'opächinödo. Ttö̧ja̧ recuätö o'ca'anä 'chi̧nä̧tö̧do. O'ca toi'önä na̧'ä̧chä̧tö̧rö̧ aditö icuinödo. 16Jahuätö aditö icuinä̧u̧mä̧ korotörö ja̧u̧ru̧ jittäu juiya pä'inödo. 17Ja̧u̧ ja̧'hua̧nö̧ jȩpi̧nö̧do Dios i̧huȩnȩ jiäcuähuä i̧sa̧ Isaías i̧huȩyu̧ti̧nö̧ ta'anö 'cuäopa'a pä'ö. Ja̧u̧ huȩyu̧ti̧nö̧do:

18Pidemä ttö chu̧mö̧huä̧ya̧. Ttö ja̧u̧ru̧ o'ipinösä.

Ja̧u̧ru̧ eseunu repe'ösä.

Ttö Espírituru chi̧yä̧cua̧sä̧ ja̧u̧ru̧.

Ttö huedömä o'ca toi'önärö ji̧ä̧huä̧cua̧.

19Rohuäumä, rohuähuocö. Huopömä, huopocö.

Mä̧nä̧ttö̧ i̧huȩnȩmä̧ ä̧ju̧cuo̧co̧tö̧ ttäcuotö.

20Koro nä̧yö̧na̧ su̧ro̧jä̧na̧'i̧nä̧ yoröiso 'te'ädocö jä̧cua̧.

Tejähuore adiunä cuocore'inä, yoröiso na̧'ȩpo̧cö̧ jä̧cua̧.

Ja̧u̧ hueome jubö päi'önä ja̧'hua̧nö̧ jȩpo̧cö̧ jä̧cua̧.

21O'ca toi'önä ttö̧ja̧ ja̧u̧ru̧tä̧ eseunu tta̧ttä̧rä̧cuo̧tö̧,

pä'ö huȩyu̧ti̧nö̧do.

Jesús espíritu su̧ro̧pa̧rö̧ ku̧nä̧rö̧ pä'inätödo

22Jesús ö̧jo̧mȩ ȩpi̧nä̧tö̧do ya̧tȩ ä̧to̧ca̧rö̧. Ja̧u̧ ä̧to̧ca̧mä̧ i̧huȩnȩ'i̧nä̧ jui'inödo. Ja̧u̧ ubo espíritu su̧ro̧pa̧rö̧ ku̧nä̧ri̧nö̧do. Jesús ja̧u̧ru̧ aditö icuäji o'ca'a adiu topö ucuocuinödo i̧huȩnȩnä̧. 23O'ca toi'önä ttö̧ja̧ ja̧u̧ru̧ to̧pä̧rö̧ ka̧cui̧nä̧tö̧do. Pä'inätödo:

—¿Pidemä, David I̧tti̧ tä̧ji̧?

24Fariseos huotö ttö̧ja̧ pätta'a ttä̧ju̧cuo̧mȩnä̧, pä'inätödo:

—Pidemä, espíritus suropätö ttu̧ru̧hua̧ Beelzebú ujurunä rä'epö icu espíritus suropätörö.

25Jesús ttamöcuädömä huo̧jui̧nö̧do. Pä'inödo:

—Ya̧tȩ ru̧hua̧mä̧ chutä umöhuäyotöcu rohuäumä, o'ca päi'önä bȩi̧pä̧chä̧cua̧. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ ya̧tȩ chutä ahuaruhuäcu rohuäumä, yoröiso recuo ko̧co̧tö. 26Ja̧'hua̧ta̧nö̧ ja̧'a̧nä̧, chutä ähuettämä churutä ähuettärötä rä'epö icuttumä, chutä amönätä rohuäcuäu. ¿Tta̧'a̧nö̧ ujuruhuäcua'ajä̧ttö̧ ja̧'hua̧nö̧mä̧? 27Ucutu fariseos huotö pä'ätöjä espíritus suropätörö jȩpö̧ chicuomenämä, espíritus suropätö ttu̧ru̧hua̧ Beelzeú̧ ujurunä rä'epö icu pä'ö. Ja̧'hua̧nö̧ jö̧ttö̧mä̧, ¿di ujurunä rä'epö tticuättö ucututä cumöhuäyotömä? Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ cumöhuäyotömä pä'ätö ucuturu yaparehuätöjä pä'ö. 28Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ Espíritu Santo ujurunä rä'epö icusä espíritus suropätörömä, cu̧huo̧juä̧tu̧cua̧ pä'ö Dios Cu̧ru̧hua̧ päi'önä ö̧ja̧'a̧mä̧ ucutucu.

29“¿Ya̧tȩ ju̧ru̧hua̧rö̧ ojusode öäre ö̧nä̧u̧cua̧ pä'ö, isode ru̧hua̧rö̧ ä'canä nö'cö ttötö juiyönä, ja̧'a̧tä̧ doächäcuähuä tä̧ji̧? Isode ru̧hua̧rö̧ nö'cö rötipötä öäre ttö̧nä̧u̧cu̧'a̧nö̧.

30“Ttörö ucuotäcuähuä juiyönä cue'ächömä, ttö cha̧bo̧i̧ya̧do. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ ttöcu ca̧ca̧to̧cö̧mä̧, ja̧'a̧tä̧ pperetö icudo.

31“Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ ucuturu pä'ösä, pi̧jä̧ ttö̧ja̧rö̧ o'ca juiyönä suronä jȩttö̧'i̧nä̧, ttucuocu'inä jȩpö̧ icudo. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ya̧tȩ Espíritu Santorö suronä ucuocuttumä, ja̧u̧mä̧, suronä ucuocumä, yoröiso jȩpö̧ icuocödo. 32Ya̧tȩ Ubo I̧tti̧rö̧ suronä ucuocuttumä, ja̧u̧mä̧ suronä ucuocumä, jȩpö̧ icudo. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ya̧tȩ Espíritu Santorö suronä ucuocuttumä, ja̧u̧mä̧, suronä ucuocumä, yoröiso jȩpö̧ icuocödo, jitä pä̧nä̧'i̧nä̧, yodoji pä̧nä̧'i̧nä̧, —pä'inödo Jesús.

Koro juäi dau u̧huä̧ju̧ topö ttu̧huo̧ju̧'a̧nö̧

33Juhua'a yabonö fariseos huotörö pä'inödo Jesús:

—Koro dau, adihuä juäi dau, u̧huä̧ju̧mä̧ adihuä juäitä huȩjö̧do. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ suräjuäi dau, u̧huä̧ju̧mä̧ suräjuäitä huȩjö̧do. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ dau u̧huä̧ju̧ koro adihuä juäi pä'ö huo̧juä̧tö̧jä̧. 34¡Ucutumä ä̧ca̧tö̧ jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ huotöjä! Suropätö cuätucua'anä, ¿tta̧'a̧nö̧ pä'ö adiunä cucuocuätuca'ajä̧ttö̧? Iso päi'önä o'ca juiyönä cui̧huȩnȩ cuättö räopömä, cuami iso'quittö räopa'a. 35Ya̧tȩ adihuä i̧sa̧mä̧, i̧huȩnȩ adiunä ucuocu ami iso'quinä adiu amöcuäda'attö. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ ya̧tȩ su̧ro̧pa̧mä̧, i̧huȩnȩ surojötä ucuocu ami iso'quinä suronä amöcuäda'attö. 36Ucuturu pä'ösä, yodojimä Dios ttö̧ja̧rö̧ pojocuä mo̧ro̧ päi'omenä, o'ca toi'önä tti̧huȩnȩmä̧ ja̧'a̧tä̧ ttucuocuinö huȩnȩ amöcuädö jittähuäcuotö Dios ä'ca jo̧mȩttö̧. 37Iso päi'önä, ucutu cucuocuinätucu ta'anö pä̧cua̧ ucuturu, adiunä'inä, suronä'inä.

Ttö̧ja̧mä̧ koro juäi ttö̧ja̧ ttieru juäi jä'epinätö Jesúsru

38Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ yotöte fariseos huotö'inä hueähuä huȩnȩ huo̧juȩtä̧tö̧'i̧nä̧ Jesúsru pä'inätödo:

—Huo̧juȩcuä̧ I̧sa̧, koro juäi ttö̧ja̧ ttieru juäi jȩcu̧'a̧ pä'ätöjä.

39Jesús ädätinödo:

—Pitö ttö̧ja̧ suropätö'inä, esetocotö'inä ttö̧ja̧ ttieru juäi totta pä'ätö. Koro juäi Dios i̧huȩnȩ jiäcuähuä i̧sa̧ Jonásrö 'cuäopinöttö'inä i̧mi̧cu̧nä̧ jö̧mä̧ topocotö ttäcuotö. 40Jonás böo po̧i̧ i̧sa̧ ö'cäbiyunä huäbodäcuä mo̧ro̧'i̧nä̧, huäbodäcuä yodo'inä ȩqui̧nö̧ ta'anö, Ubo I̧tti̧'i̧nä̧ pi̧jä̧ jacuä huäbodäcuä mo̧ro̧'i̧nä̧, huäbodäcuä yodo'inä ö̧jä̧cua̧. 41Yodoji mo̧ro̧, Dios ttö̧ja̧rö̧ pojocuä mo̧ro̧ päi'omenä, Dios pitö ttö̧ja̧rö̧ päomenä, Níneve ötahuiyänä ka̧cui̧nä̧tö̧'i̧nä̧ ä̧rä̧mi̧'ö̧ pättäcuotö ucuturu. Jahuätö, Jonás Dios i̧huȩnȩ jiähuomenä, pärocuäcutä amöcuädö esetinätödo. Jitämä ya̧tȩ Jonásttö'inä abonänö adihuä i̧sa̧ kö̧. 42Ja̧'hua̧ta̧nö̧ yodoji mo̧ro̧, Dios ttö̧ja̧rö̧ pojocuä mo̧ro̧ päi'omenä, Dios pi̧yȩ pä̧nä̧ ttö̧ja̧rö̧ päomenä, karaju ruhuaju, kara'a päte'ö ki̧nä̧ju̧'i̧nä̧, ä̧rä̧mi̧'ö̧ päjäcuaju ucuturu. Jahuäjumä kara'a abottö ichinäjudo Salomón huo̧ju̧nä̧ ucuocua'a kä̧ju̧cua̧ pä'ö. Jitä'inä ya̧tȩ Salomónttö'inä abonänö adihuä i̧sa̧ kö̧.

Espíritu su̧ro̧pa̧ ppa̧huä̧chä̧chö̧ huȩnȩ

43“Ya̧tȩ espíritu su̧ro̧pa̧mä̧, ya̧tȩ ttö̧ja̧ i̧sa̧ttö̧ räopächomenä, rȩjȩ jomecu cue'ächö korome doächa pä'ö. Ja̧'hua̧nö̧ jo̧mȩ ö̧'o̧cui̧'o̧ca̧'a̧ttö̧, pä'äji ta'anö amöcuädö: 44“Chojusode rädopächäjodera̧'a̧ ppa̧dä̧chä̧cua̧sä̧.” Ja̧'hua̧nö̧ ppa̧huä̧cho̧mȩnä̧, ja̧u̧ ttö̧ja̧ i̧sa̧rö̧ po̧cui̧pö̧, korode ttö̧ja̧'i̧nä̧ tode, jareönä juatö ttaditode jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ hua̧rö̧ topö ja̧u̧ ttö̧ja̧ i̧sa̧rö̧. 45Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ 'chä̧nö̧ ahuaruhuärö ko̧ro̧mö̧ttö̧nö̧ ta̧ju̧ru̧ ja̧u̧ttu̧'i̧nä̧ abonänö suropätörö i'cächö. Jahuätömä o'ca toi'önä ja̧u̧ ttö̧ja̧ i̧sa̧rö̧ do'ächätö ttö̧ja̧cua̧ pä'ö. Ja̧u̧nu̧mä̧ ja̧u̧ ttö̧ja̧ i̧sa̧mä̧ pä'äji ö̧ji̧nö̧ttö̧'i̧nä̧ abonänö suronä kö̧. Jitä ka̧cuä̧tö̧rö̧mä̧ suropätörömä ja̧'hua̧nö̧ 'cuäopäcua'a, —pä'inödo Jesús.

Jesús ja̧ju̧'i̧nä̧, ö̧jä̧hua̧tö̧'i̧nä̧ Jesúsru topö ichinätödo

46Jesús ji̧nä̧ ttö̧ja̧rö̧ ucuocuomenä, ja̧ju̧'i̧nä̧, ö̧jä̧hua̧tö̧'i̧nä̧ ichi'inätödo. Jahuätömä u̧mi̧nä̧ kä̧nö̧, Jesúsru ttucuocua pä'inätödo. 47Ka̧ra̧mä̧ Jesúsru pä'inödo:

—Cua̧ju̧'i̧nä̧, cu̧jä̧hua̧tö̧'i̧nä̧ u̧mi̧nä̧ kä̧nö̧, ucuru ttucuocua pä'ätö.

48Ja̧'hua̧nö̧ päcu, Jesús pä'inödo:

—¿Dijä̧ttö̧ cha̧ju̧'i̧nä̧, chö̧jä̧hua̧tö̧'i̧nä̧?

49Ja̧'hua̧nö̧ pä'äji'ca̧, u̧huo̧juȩtä̧u̧ru̧ te'ö pä'inödo:

—Pitötä cha̧ju̧'i̧nä̧, chö̧jä̧hua̧tö̧'i̧nä̧. 50O'ca toi'önä Chä'o mo̧ro̧jä̧ra̧'a̧ kö̧rö̧ pä̧huä̧ rö̧jo̧mȩnä̧ jȩpä̧tö̧tä̧, jahuätötä ttö cha̧ju̧'i̧nä̧, chö̧jä̧hua̧tö̧'i̧nä̧ pä'i'ätö, —pä'inödo Jesús.

Currently Selected:

San Mateo 12: PIDNT86

Highlight

Copy