Hechos 2

Espíritu Santo ichinö huȩnȩ

1Pentecostés mo̧ro̧ päi'omenä, o'ca toi'önä Jesucristorö esetätömä ji̧nä̧ yo̧mȩtȩ ca̧ca̧cui̧pi̧nä̧tö̧do. 2Ja̧'hua̧ ja̧'a̧ mo̧ro̧jä̧ra̧'a̧ttö̧ rö̧ȩnä̧ kä̧ru̧'co̧hua̧'a̧ ucuocua'a jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ ä̧ju̧cui̧nä̧tö̧do. Ttö̧'ö̧jode o'ca juiyönä rämipönä ucuocuina'ado. 3Juhuorötä ocurä cuoa'a jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ ja̧'a̧ i̧jȩcui̧nä̧u̧do. Ja̧u̧ttu̧tä̧ ka̧cuä̧mi̧pi̧nä̧u̧do ka̧ra̧rö̧'i̧nä̧, korotörö'inä. 4Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ o'ca toi'önä Espíritu Santo ö̧jä̧mä̧di̧nä̧u̧do. Ja̧u̧nu̧tä̧ Espíritu Santo jiähuomenä, korotö tti̧huȩnȩ ucuocuinätödo.

5Ja̧u̧nu̧ Jerusalén ötahuiyänä ka̧cui̧nä̧tö̧do judíos ttö̧ja̧mä̧, Dios hueinö ta'anö jȩpä̧tö̧mä̧. Jahuätö koromettö'inä, kara'attö'inä, otottö'inä ichö rȩbȩhui̧nä̧tö̧do. 6Ja̧u̧ 'cuäopa'a ä̧ju̧cu̧, recuätö ca̧ca̧cui̧nä̧tö̧do. Ya̧cu̧nä̧ ttamönä tti̧huȩnȩnä̧ ttucuocua'a ttä̧ju̧cuo̧cö̧ jä̧'i̧jö̧ ä̧ju̧cui̧nä̧tö̧do. 7Jahuätö to̧pä̧rö̧ ka̧cu̧ pä'inätödo:

—O'ca toi'önä ucuocuätömä, ¿Galilea ttö̧ja̧ tä̧ji̧? 8Ujutu ti̧huȩnȩ tuhuäpächinötä päi'önä tucuocuä'ijömä, ¿tta̧'a̧nö̧ pä'ö ttucuocua'a tä̧ju̧cua̧'a̧jä̧ttö̧? 9-11Partia rȩjȩ ttö̧ja̧'i̧nä̧, Media rȩjȩ ttö̧ja̧'i̧nä̧, Elam rȩjȩ ttö̧ja̧'i̧nä̧, Mesopotamia rȩjȩ ttö̧ja̧'i̧nä̧, Judea rȩjȩ ttö̧ja̧'i̧nä̧, Capadocia rȩjȩ ttö̧ja̧'i̧nä̧, Ponto rȩjȩ ttö̧ja̧'i̧nä̧, Asia rȩjȩ ttö̧ja̧'i̧nä̧, Frigia rȩjȩ ttö̧ja̧'i̧nä̧, Panfilia rȩjȩ ttö̧ja̧'i̧nä̧, Egipto rȩjȩ ttö̧ja̧'i̧nä̧, Cirene ötahuiyä abo Africa rȩjȩ ttö̧ja̧'i̧nä̧, Roma ötahuiyättö ichinätö judíos ttö̧ja̧'i̧nä̧, korotö judíos huocotö judíos ttö̧ja̧ hueähuä huȩnȩ jȩpä̧tö̧'i̧nä̧, ja̧'hua̧ta̧nö̧ Creta kä'co i̧sä̧sa̧ ttö̧ja̧'i̧nä̧, Arabia rȩjȩ ttö̧ja̧'i̧nä̧ pȩnȩtä̧ ka̧cuä̧tö̧jä̧. Ujutu ti̧huȩnȩnä̧ ttucuocua'a ä̧ju̧cuä̧tö̧jä̧ Dios adihuä juäi jȩi̧nö̧mä̧, —pä'inätödo.

12Ja̧'hua̧ ja̧'a̧ o'ca toi'önä ttä̧ju̧cuo̧cö̧ jä̧'i̧jö̧ ä̧ju̧cu̧, to̧pä̧rö̧ ka̧cu̧ jä'epinätödo:

—¿Tta̧'a̧nö̧ pä'ö ttucuocua'attö?

13Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ korotömä ya̧'ä̧huȩ'ö̧ pä'inätödo:

—Jahuätömä tä̧'ä̧mä̧chö̧ ucuocuätö.

Pedro jiähuinö huȩnȩ

14Ja̧'hua̧nö̧ pättomenä Pedro, ttö̧jä̧pö̧ttö̧nö̧ ya̧tȩnö̧ Jesús hue'ähuotöcu ä̧rä̧mi̧'ö̧, pä̧i̧cu̧nä̧ ucuocu ji'ähuinödo:

—Judea rȩjȩ ttö̧ja̧'i̧nä̧, o'ca toi'önä Jerusalén ötahuiyänä ka̧cuä̧tö̧'i̧nä̧, adiu ä̧ju̧cuä̧tu̧cui̧ ttö jidäumä. 15Pitö u̧mä̧tö̧ tä̧'ä̧mo̧co̧tö̧ ucutu cuamöcuädätucu'a̧nö̧mä̧. Kä̧hua̧ po cä'ecuächi'örö ji̧nä̧ tä̧'ä̧mo̧co̧tö̧. 16Ucutu cuä̧ju̧cuä̧jä̧tu̧cu̧'i̧nä̧, tocu'äjätucu'inä Dios i̧huȩnȩ jiäcuähuä i̧sa̧ Joel jiähuinömä 'cuäopa'a. 17Ja̧u̧ Joel pä'inödo:

Dios pä'ö, röji mo̧ro̧ päi'omenä,

Espíritu Santorö chi̧yä̧cua̧sä̧ o'ca toi'önä pi̧jä̧nä̧ ka̧cuä̧tö̧rö̧.

Cui̧tti̧mö̧ u̧mä̧tö̧'i̧nä̧, nä̧tö̧'i̧nä̧ chi̧huȩnȩ jittähuäcuotö.

Ucututtu möäyotö'inä, böäcuächätö'inä ttu̧'cuo̧ti̧cuä̧cuo̧tö̧.

18Ja̧u̧nu̧ mo̧ro̧ Espíritu Santorö huȩdä̧cua̧sä̧ ttö huedö jȩpä̧tö̧rö̧, u̧mä̧tö̧rö̧'i̧nä̧, nä̧tö̧rö̧'i̧nä̧

chi̧huȩnȩ jittähua pä'ö.

19Mo̧ro̧jä̧ra̧'a̧ttö̧ ttö̧ja̧ ttieru juäi chi̧jȩpä̧cua̧sä̧.

Pi̧jä̧nä̧mä̧ chi̧jȩpä̧cua̧sä̧

ttucuoja'inä, ocurä'inä, ocurä isoppa'inä.

20Mo̧ro̧ kä̧hua̧ ö̧'ä̧ro̧huä̧cua̧ yo̧ö̧nä̧. Yodo kä̧hua̧ ö̧'ä̧ro̧huä̧cua̧ cuocunä.

Tu̧ru̧hua̧ adiu jȩä̧cuȩ mo̧ro̧ päi'äcua'a ä'canä ja̧'hua̧nö̧ 'cuäopäcua'a.

21O'ca toi'önä Tu̧ru̧hua̧ Jesucristo ppädatö pä'ö jä'epö amöcuädö ucuocuätömä Tu̧ru̧hua̧ ȩmä̧cuo̧tö̧,

pä'inödo Dios.

22“Chahuaruhuä Israel ttö̧ja̧, jidäumä ä̧ju̧cuä̧tu̧cui̧. Jesús Nazaret i̧sa̧ Dios huȩ'ä̧hua̧ pi̧nö̧. Ja̧'hua̧ ja̧'a̧ Dios Jesúsru ujuru iyinö ucutu cu̧'quȩtȩtu̧cu̧ ttö̧ja̧ ttieru juäi jȩa̧ pä'ö. Ucutu täcö huo̧juä̧tö̧jä̧ ja̧u̧ jȩi̧nö̧mä̧. 23Dios täcö amöcuädinö, Jesúsru iya pä'ö ucuturu. Ä'canä u̧huo̧jui̧na̧'a̧ttö̧ ucuturu iyinö. Ja̧'hua̧ ja̧'a̧ ucutu iyinätöjä Jesúsru suronä jȩpä̧tö̧rö̧, daunä pȩ'o̧pö̧ ku̧nu̧ cuä'ö tticuarö pä'ö. 24Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Dios ja̧u̧ru̧ tto'ädinö. Hua'arettö rä'epö icuinö, hua'are ja̧u̧ru̧ juruhuoca'attö. 25Ru̧hua̧ David Jesúsru pä'ö huȩyu̧ti̧nö̧do:

Chä'ca jo̧mȩttö̧ 'cuäopönä Chu̧ru̧hua̧rö̧ topinösä.

Ja̧u̧ chu̧huo̧jua̧'a̧nä̧ kö̧, suronä 'cuäopomenä ye'ecu ttö̧dä̧u̧ juiya pä'ö.

26Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ cha̧'cua̧ esehuinösä rö̧ȩnä̧.

Chucuocu'inä eseunu ucuocuinösä.

Hua'ä ttö̧ja̧ i̧sa̧ cha'anä, eseunu tta̧dä̧rä̧cua̧sä̧.

27Ucu, Dios, cha̧'cua̧ru̧hua̧rö̧ jaropi'ocö cuä̧cua̧jä̧ hua'are ttötomettö.

Chidepä'inä 'cuäipächoca'a jä̧cua̧'a̧, ttömä ucutä adiunä cu̧mö̧huä̧ya̧ cha'attö.

28Adiu chö̧ja̧ pä'ö cu̧huo̧juȩti̧nä̧cu̧sä̧.

Ttöcu cu̧ja̧'a̧ttö̧ juiyo eseusä,

huȩyu̧ti̧nö̧do David.

29“Chahuaruhuä, ucuturu ji'äusä ujutu tä̧do̧ mi̧nä̧ David 'corupä'i'inö. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ ahuaruhuä 'turu icuinätö. 'Turu tticuinomemä ji̧nä̧ pȩnȩtä̧ pa̧'a̧. 30Ja̧u̧ David Dios i̧huȩnȩ jiäcuähuä i̧sa̧ pi̧nö̧do. Dios ja̧u̧ru̧ päinö ta'anö huo̧jui̧nö̧ “Cristomä ttötä chi̧tti̧ isotöttö u̧huä̧pä̧chä̧cua̧. Ttö ru̧hua̧ chö̧jö̧ ta'anö, ru̧hua̧ ö̧jä̧cua̧ Cristomä.” 31Ja̧'hua̧ta̧nö̧ Cristo ttoächäcua'a ä'canä ji'ähuinödo Davidmä. “Dios jaropi'ocö jä̧cua̧ Cristo a̧'cua̧ru̧hua̧rö̧ hua'are ttötomettö. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ Cristo idepä 'cuäipächoca'a jä̧cua̧'a̧”, ji'ähuinödo Davidmä. 32Ja̧u̧tä̧ Jesúsru tto'ädinö Diosmä. Tto'ächinörö topinätö'cotö ji'ähuätöjä ujutu o'ca toi'önä. 33Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Dios u̧mö̧ u̧huo̧jua̧'a̧nä̧ 'chu'ädö, tto'ädinö I̧tti̧ Jesúsru. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ Jä'o iya päinö ta'anö, iyinö Espíritu Santorö Jesúsru. Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ ucutu cuä̧ju̧cuä̧jä̧tu̧cu̧mä̧, tocu'äjätucu'inä Jesústtu icha'a. 34-35David mo̧ro̧jä̧ra̧'a̧ cä'ecuächocö pi̧nö̧, Jesús cäecuächinö'a̧nö̧mä̧. Ji̧nä̧ isocu pä'inödo David:

Diosmä pä'inö ttö Chu̧ru̧hua̧rö̧:

“Chu̧huo̧jua̧'a̧nä̧ pä̧mä̧di̧

cuaboiyotörö cu̧jä̧pö̧ dȩa̧'a̧ chötome jubö päi'önä,”

pä'inödo David.

36“Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ ucutu o'ca toi'önä Israel ttö̧ja̧ cu̧huo̧juä̧tu̧cu̧'a̧nö̧ ja̧'a̧ ja̧u̧tä̧ Jesús, ucutu daunä pȩ'o̧pö̧ cu̧ju̧ni̧nä̧tu̧cuä̧cu̧, Dios hueinäcu Tu̧ru̧hua̧ Cristo päi'önä, —pä'inödo Pedro.

37Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Pedro jiähua'a ttä̧ju̧cuo̧mȩnä̧, tta̧'cua̧ tta̧ päi'önä ä̧ju̧cu̧ jä'epinätödo Pedrorö'inä, korotö Jesús hue'ähuotörö'inä:

—Chahuaruhuä, ¿tta̧'a̧nö̧ jȩtä̧cua̧'a̧jä̧ttö̧?

38Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Pedro ädätinödo:

—Pärocuäcutä amöcuädätucui. O'ca toi'önä Jesucristo i̧mi̧nä̧ bautizado pä'i'ätucui, Dios suronä jȩcu̧'i̧nä̧tu̧cu̧ jȩpö̧ icuätucuacu. Ja̧'hua̧nö̧ jȩcu̧'ä̧tu̧cuo̧mȩnä̧, ucuturu i̧yä̧cua̧ Espíritu Santorö Diosmä. 39Ja̧'hua̧nö̧ iya pä'inö ucuturu'inä, cui̧tti̧mö̧rö̧'i̧nä̧, o'ca toi'önä oto ka̧cuä̧tö̧rö̧'i̧nä̧, o'ca toi'önä Tu̧ru̧hua̧ Dios huoä̧u̧ru̧mä̧, —pä'ö ädätinödo Pedro.

40Pedro juhua'a yabonö rö̧ȩnä̧ ucuocu, ji'ähuinödo:

—Esetätucui, Dios pitö suronä jȩpä̧tö̧rö̧ ö̧tä̧bo̧to̧mȩnä̧, ucuturu ö̧tä̧bo̧tö̧ juiyäcua'a̧nö̧, —pä'inödo Pedro.

41Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ Pedro jiäumä esetö, bautizado pä'i'inätödo recuätö ttö̧ja̧, tres mil jo̧mȩnä̧, korotö Jesucristorö esetätöcu ttö̧ja̧cua̧ pä'ö. 42Jesús hue'ähuotö ttu̧huo̧juȩti̧nö̧mä̧ ttä̧ju̧cua̧ pä'ö, korotö Jesucristorö esetätöcu ji̧nä̧ yo̧mȩtȩ ca̧ca̧cui̧pä̧'i̧jä̧tö̧. Ji̧nä̧ yo̧mȩtȩ ca̧ca̧cu̧, ttu̧cuȩ cuä'ijätö. Ji̧nä̧ yo̧mȩtȩ Diosrö ucuocuä'ijätö.

Äcuomenä Jesucristorö esetätö ttö̧ji̧nö̧ huȩnȩ

43Jesús hue'ähuotö rö̧ȩnä̧ ttö̧ja̧ ttieru juäi jȩpi̧nä̧tö̧do. O'ca toi'önä ja̧u̧ juäi jȩtta̧'a̧ tottocö jä̧'i̧jö̧ topinätödo Jesús hue'ähuotö jȩtta̧'a̧mä̧. 44Jesucristorö esetätömä o'ca toi'önä ji̧nä̧ yo̧mȩtȩ ka̧cui̧nä̧tö̧do. Ttöäre'inä ji̧nä̧ ji̧yȩtȩ jȩpi̧nä̧tö̧do. 45Ja̧'hua̧ta̧nö̧ ttöäre pärätättö mitö ȩmö̧ iyinätödo korotö ttöäre recuä rö̧jä̧u̧ru̧. 46Mo̧ro̧ji̧nö̧ a̧'u̧cuä̧ Diosrö ucuocuäcuähuodenä ca̧ca̧cui̧pi̧nä̧tö̧do. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ ttahuaruhuärö'inä ji̧nä̧ yo̧mȩtȩ Diosrö'inä eseunu amöcuädö ttu̧cuȩ cuinätödo ttojusode pö̧nä̧. 47Diosrö adiu amöcuädö ucuocuinätödo. Korotö Jesucristorö esetätörö ucuotönö topinätödo. Mo̧ro̧ji̧nö̧ a̧'u̧cuä̧ korotö'inä Tu̧ru̧hua̧rö̧ esetö recuächinätödo, Dios ȩma̧'a̧ttö̧.

Currently Selected:

Hechos 2: PIDNT86

Highlight

Copy