San Marcos 6

Jesú Nazare-nä̧ ü̧ji̧nü̧ wȩnȩ

(Mt 13.53-58; Lc 4.16-30)

1Jesú juorü rä'opächü i̧rȩjä̧ra̧'a̧ku̧ 'chi̧nü̧. Ja̧'wa̧nü̧ i̧'cho̧mȩnä̧, u̧wo̧juȩtä̧u̧'i̧nä̧ chutäku 'chi̧nä̧tü̧. 2Sawaru mo̧ro̧ päi'omȩnä̧ sinagoga-ttü Jesú-mä̧ wo̧juȩti̧nü̧. Ja̧'wa̧nü̧ u̧wo̧juȩta̧'a̧ ä̧ju̧ku̧ rekuätü too to̧pä̧rü̧ kkä̧nü̧ jä̧'ȩpä̧ra̧kuä̧wi̧'i̧nä̧tü̧:

—¿Torü u̧wo̧jui̧'i̧nü̧ttü̧ juiyo u̧wo̧juö̧mä̧? ja̧'wa̧ta̧nü̧ ¿jȩtto̧kü̧ juei jȩü̧'i̧nä̧ torü u̧wo̧jui̧'i̧na̧'ä̧jä̧ttü̧? 3¿Pidemä̧, María kki̧tti̧ (Carpintero) pä'ijümä̧kü̧ ja̧'wa̧ta̧nü̧ Jacobo'i̧nä̧, José'i̧nä̧ Juda'i̧nä̧ Simón'i̧nä̧ ttubüo pä'ijümä̧kü̧? ¿Ja̧'wa̧ta̧nü̧ ü̧jä̧wa̧tü̧ nä̧tü̧mä̧ ujututä ttü̧jä̧'i̧jä̧ttü̧?

—Ja̧'wa̧nü̧ pä'ü rü̧ȩnä̧juo'eku, esetokotü pinä̧tü̧.

4Ja̧'wa̧nü̧ ttesetiyokoku Jesú-mä̧ päinä̧u̧:

—Profeta-rümä̧ kkara'attümä̧ tteseta'anä̧, idepiyuttutä, awaruwätä, ojusodettütä ttesewokoku.

5Ja̧'wa̧nü̧ ja̧'a̧ttü̧ jȩtto̧kü̧ jueimä̧, juorümä̧ jȩpo̧kü̧ pinü̧. Ja̧'wa̧nü̧ ja̧'a̧nä̧ a̧'u̧ku̧nä̧ wotürütä u̧mü̧ mȩü̧tä̧ na̧'ä̧chä̧tü̧rü̧mä̧ aditü ikuinü̧. 6Ja̧'wa̧nü̧ ja̧'a̧ttü̧, Jesú-mä̧ churutä ttesetokoku rü̧ȩnä̧ amükuädinü̧.

Jesú u̧wo̧juȩtä̧u̧ru̧ jittäwäja pä'ü we'inü̧

(Mt 10.5-15; Lc 9.1-6)

Jesú-mä̧ kue'ächü wo̧juȩti̧nü̧ o'kajuiyünä̧ ütawiyä tü'künä̧nü̧ kka̧ku̧nä̧mä̧. 7Ja̧'wa̧ta̧nü̧ u̧wo̧juȩtä̧u̧ ttü̧jä̧pü̧ttü̧ ta̧ju̧nü̧ wotürü wopo'ü, ttukuo iyü, ta̧ju̧pü̧nä̧ weinä̧u̧ epíritu-tu̧ suropätürü rä'epe'ü ttikua pä'ü. 8Ja̧'wa̧nü̧ we'ümä̧, mä̧nä̧nä̧ 'chä̧nü̧mä̧ kkorojuei ku̧kuȩtu̧ku̧'i̧nä̧, kuiäre pärätätuku'i̧nä̧ kuȩpä̧tu̧kuä̧, jua̧u̧ ja̧jü̧ jue'imä̧ kuitta'katukutä ȩpä̧tu̧kui̧ pä'ü weinä̧u̧. 9Ku̧jä̧pü̧ isäyatä kku̧nä̧wi̧'ü̧ tätukui, kui̧ä̧rȩta̧ ppä̧chä̧ta̧mä̧ kuȩpä̧tu̧kuä̧ päinä̧u̧. 10Ja̧'wa̧ta̧nü̧ päinä̧u̧:

—Ukutu isodenä̧ dokuächätukuomȩnä̧mä̧ juȩnȩtä̧ ku̧ja̧kuä̧tü̧kua̧ja̧ juorü kui̧wä̧tu̧kuomȩbü päi'ünä̧. 11Ja̧'wa̧ta̧nü̧ kkoromȩ kui̧'chä̧tu̧kuo̧mȩnä̧, ttojusodenä̧ dottädoka'a, ä̧ju̧ku̧'i̧nä̧ ttä̧ju̧ku̧ juiyüttümä̧, ku̧jä̧pü̧tu̧ku̧ i̧sa̧ppȩ ppüsäu kuikuätukuajä̧. Ja̧'wa̧nü̧ jȩ'kuä̧tu̧kuo̧mȩnä̧, ttu̧wo̧juä̧kuo̧tü̧.

12Ja̧'wa̧nü̧ wȩä̧jä̧u̧mä̧, juorü ra'opächü ttü̧ja̧rü̧ ji'äwinä̧tü̧ surojü kä'ädäkuäu Dio-ku ppa̧ttä̧cha̧ pä'ü. 13Ja̧'wa̧ta̧nü̧ epíritu-tu̧ suropätürü'i̧nä̧ rä'epä'chü iku ja̧'wa̧ta̧nü̧ na̧nȩpä̧tü̧'i̧nä̧ a̧dȩjanä̧ tu'epü aditü ikuinä̧tü̧.

Bautizo jȩä̧kuä̧wä̧ i̧sa̧, Ju̧a̧ toe'inü̧ wȩnȩ

(Mt 14.1-12; Lc 9.7,9)

14Ru̧wa̧ Rey Herode-mä̧ Jesú ütü'kü rü̧ȩnä̧ ukuowa'a ä̧ju̧kui̧nü̧. Yotukupünä̧mä̧ pä'inä̧tü̧, bautizo jȩä̧kuä̧wä̧ i̧sa̧ Ju̧a̧-mä̧ tto'ächäji ja̧'wa̧nü̧ ja̧'a̧ttü̧ ujuru kku̧nä̧rü̧ jȩttü̧ juiyünä̧ jü̧'i̧nä̧ jȩa̧'a̧mä̧.

15Kkorotümä̧ pä'inä̧tü̧ profeta Elía ja̧'a̧;

Ja̧'wa̧ta̧nü̧ kkorotümä̧ pä'inä̧tü̧, ya̧tȩ profeta ja̧'a̧ ja̧'wa̧ta̧nü̧ kkorotütä pä'inä̧tü̧ profeta-tü̧ täbokü kka̧kui̧nä̧tü̧ isotü i̧sa̧ ja̧'a̧. 16Ja̧'wa̧nü̧ ja̧'a̧nä̧ ru̧wa̧ Herode-mä̧ jua̧u̧ ttukuokua'a ä̧ju̧ku̧ pä'inü̧:

—Jua̧u̧mä̧ Ju̧a̧ ja̧'a̧, uyuyu 'kui'opü ttikua pä'ü wedinä̧ku̧, jitämä̧ pä'äjita'anü̧ ttoächäja'a.

17Jua'amä̧, Jua̧u̧ Herode-mä̧, Herodía jäwänä̧, Ju̧a̧-rü̧, 'chu'ädü kä̧rȩnä̧sa̧nä̧ nü̧'kü kärenä̧ ttüta pä'ü weina̧'a̧ ji̧na̧'a̧. Herodía-mä̧, Herode ü̧jä̧wa̧ Filipo irekua ji̧na̧'a̧. Ja̧'wa̧nü̧ ja̧'a̧nä̧ Herode-mä̧ juäjuru irekua päi'ünä̧ ȩmi̧na̧'a̧ ji̧na̧'a̧. 18Ja̧'wa̧nü̧ ȩmi̧ni̧yä̧ku̧ Ju̧a̧-mä̧ Herode-rü «kui̧jä̧wa̧ irekuarümä̧ uku kuirekua päi'ünä̧mä̧ ku̧ju̧ juiyü'anü̧ ja̧'a̧, päina̧'a̧ ji̧na̧'a̧.»

19Ja̧'wa̧nü̧ ja̧'a̧ttü̧ Herodía-mä̧ Ju̧a̧-rü̧ kka̧mi̧suräkua kuä'ü kkikua päja'anä̧ jȩjü̧juiyü̧nä̧ ji̧nä̧kua̧. 20Herode-mä̧ surojü jui̧'a̧ adiwä i̧sa̧ pä'ü u̧wo̧jua̧'a̧ttü̧ adiunä̧tä̧ tta̧wä̧ri̧nä̧ku̧. Ja̧'wa̧nü̧ ja̧'a̧ttü̧ Ju̧a̧ jiäu ä̧ju̧kuo̧mȩnä̧mä̧ eseunä̧tä̧ ä̧ju̧kui̧nä̧ku̧, yabokutä ja̧'wa̧nü̧ jä̧ku̧ ä̧ju̧kua̧rü̧ pä'inü̧. 21Ja̧'wa̧nü̧ ja̧'a̧nä̧ ru̧wa̧ Herode uwäpächinü̧ pä'kärinä̧, Galirea-ttü ruwotüku, su̧ro̧do̧u̧ tturuwotüku ja̧'wa̧ta̧nü̧ ukuo isotüku ttu̧kuȩ ttukuomȩnä̧. Herodía-mä̧ Ju̧a̧-rü̧ kuä'ü ttikua pä'ü jo̧mȩmä̧, jua̧u̧ mo̧ro̧tä̧ ja̧'a̧ topinä̧ju̧. 22Ja̧'wa̧nü̧ ja̧'a̧, pä'kärinä̧ Herodía kkittiju do'ächi'ü baira tü'inä̧ju̧. Ja̧'wa̧nü̧ tüjomȩnä̧ Herodes'i̧nä̧ ja̧'wa̧ta̧nü̧ chutäku ttu̧kuȩ kuä̧nü̧ pȩjä̧tü̧'i̧nä̧ ttesewipünä̧ päi'ünä̧, ru̧wa̧mä̧ juäjuru päinü̧:

—Pä̧wä̧rü̧jü̧mä̧ o'kajuiyünä̧ jä'epittü, jäkuepümä̧ chiyäkuajujä̧.

23Pä'äjita'anü̧, juramento pättünä̧ jȩpü̧ päinä̧kua̧, o'kajuiyünä̧ jäkuepümä̧ chiyäkuajujä̧ churuwottu'i̧nä̧ ju'to 'kȩ'ȩpü̧, 24päkuamä̧, rä'opächü kka̧ju̧ru̧ jä'epü 'chi̧nä̧ju̧

—¿Däje jädepäkua'ajä̧ttü̧?

Päjäkuamä̧, kkädätinä̧kua̧: —bautizo jȩä̧kuä̧wä̧ i̧sa̧, Ju̧a̧ uyuyu jäkueparüjä̧.

25Mü̧ä̧yajumä̧ ru̧wa̧ Rey ü̧jo̧mȩku̧, jurunä̧nü̧ do'ächi'ü päjinä̧ku̧:

—Jitätä, bautizo jȩä̧kuä̧wä̧ i̧sa̧ Ju̧a̧ uyuyu sä̧rä̧bä̧nä̧ kuiyattü pä'äjusä.

26Ja̧'wa̧nü̧ jäjepäku ru̧wa̧ Rey-mä̧ rü̧ȩnä̧ a̧'kua̧ tta̧'ȩkui̧pinü̧ ja̧'wa̧nü̧ ja̧'a̧nä̧ o'katoi'ünä̧ ttä'ka jo̧mȩttü̧ juramento pättünä̧ jȩpü̧ päja'attü̧, iyoküsä päü juiyünä̧ ji̧nä̧ku̧.

27Ja̧'wa̧nü̧ ja̧'a̧ttü̧ yotäku su̧ro̧do̧u̧ i̧sa̧rü̧, Ju̧a̧ uyuyu i'kächa pä'ü we'inü̧. Weäjäkumä̧ kärenä̧ päkuäwodera̧'a̧ 'chä̧wi̧'ü̧ Ju̧a̧ u 'kui'opü ikuinü̧ 28Ja̧'wa̧nü̧ 'kui'opü sä̧rä̧bä̧nä̧ ȩnü̧ i'kächü mü̧ä̧yajuru iyinü, jua'a yabo kka̧ju̧ru̧ iyinä̧ju̧. 29Ju̧a̧ u̧wo̧juȩtä̧'i̧jä̧u̧mä̧, jua̧u̧ ä̧ju̧ku̧ o'ko jäwä ȩmü̧ 'chi̧nä̧tü̧. Ja̧'wa̧nü̧ ȩmä̧chä̧'kotü 'turu ttikuinä̧ku̧.

Jesú-mä̧, rekuätürü ttu̧kuȩ iyinü̧

(Mt 14.13-21; Lc 9.10-17; Jn 6.1-14)

30Jua̧u̧ jä̧ji̧ o'ka'a apótore-mä̧ Jesú-ku ka̧ka̧kui̧päjä'kotü, o'kajuiyünä̧ jȩi̧nü̧'i̧nä̧ ja̧'wa̧ta̧nü̧ u̧wo̧juȩti̧nü̧'i̧nä̧ jittäwinä̧ku̧. 31Jesú-mä̧ päinä̧u̧:

—Ichätukui, ti̧'chä̧tu̧kua̧ ttü̧ja̧ toächomȩku̧ 'kuä'ächi'ü ku̧'ä̧jä̧mä̧tü̧kua̧.

(Jua'amä̧ ttü̧ja̧, yoriso ttu̧kuȩ'i̧nä̧ ttüku juiyünä̧tä̧ rekuätü ma̧ttä̧mä̧u̧) pä'inü̧. 32Ja̧'wa̧nü̧ ja̧'a̧ttü̧ Jesú-mä̧ umüwäyotü apótore-ku ttü̧ja̧ toächomȩku̧ woi'kanä̧ 'chi̧nü̧ 33Ja̧'wa̧nü̧ ja̧'a̧nä̧, ttü̧ja̧mä̧ tti̧'cha̧'a̧ tottinä̧u̧, topü wo̧jui̧'ä̧jä̧'kotü, jua'atä o'katoi'ünä̧ rȩjȩnä̧ 'chi̧nä̧tü̧; tti̧'chä̧ja̧'a̧mä̧ Jesú u̧wo̧juȩtä̧u̧ku̧ i̧rȩbȩwi̧'ä̧kua̧'a̧ ä'kanä̧ rȩbȩwi̧pi̧nä̧tü̧. 34Jesú-mä̧ woi'kattü mȩyȩwi̧'ü̧ ttü̧ja̧ rekuätürü topinü̧; oweja-tü̧ ttu̧ru̧wa̧ to'ätü jä̧'i̧nü̧'a̧nü̧ ttü̧ja̧kua̧'a̧, toomȩnä̧ rȩrü̧jä̧chi̧'ä̧ku̧ kkä̧mä̧dü̧ rü̧ȩnä̧ wo̧juȩti̧nü̧. 35U̧wo̧juȩtä̧u̧mä̧, ni̧pä̧ro̧mȩ päi'i̧yä̧u̧ ichi'ü pättinä̧ku̧:

—Täkü pȩnȩmä̧ ttü̧ja̧ toächomȩ ni̧'ȩkuä̧chä̧tü̧jä̧. 36Ttü̧ja̧rü̧mä̧, tti̧'cha̧ we'ü ikuitü pättiyura̧'a̧ttü̧ ja̧'wa̧ta̧nü̧ ütawiyä ppo̧ü̧ jäyänä̧ttü̧ ttu̧kuä̧kuȩ ttȩmä̧ja̧.

37Ja̧'wa̧nü̧ pättäku Jesú-mä̧ ädätinä̧u̧:

—Ukututä ttukua iyätukuitü.

Pä̧u̧, ttädätinä̧ku̧:

—Ujutumä̧ tȩmü̧ juiyünä̧ jä̧u̧jä̧ ja̧'wa̧nü̧ rekuätü ttukua pä'ümä̧. Juätürü tiya pä'ümä̧, ya'ute año jo̧mȩnä̧ ttaditü mikuä ja̧'a̧. 38Pättäku, Jesú-mä̧ päinä̧u̧:

—¿Tta̧'a̧nü̧ rü̧ȩnä̧ trigo o̧si̧mä̧ ku̧ju̧nä̧rä̧tu̧kuä̧ttü̧?, topäjätükui.

Topo'ü i̧wä̧'kotümä̧, pättinä̧ku̧:

Trigo o̧si̧mä̧ ji̧mü̧tȩ jäwätä ja̧'wa̧ta̧nü̧ po̧i̧mä̧ ta̧ju̧tä̧ kka̧'a̧.

39Pättiyäku, päinä̧u̧: Ttü̧ja̧rü̧, jisakupünä̧ isä'kua ja̧'tu̧wä̧'kuanä̧ tü̧'ȩjä̧ma̧ pä'ü weinä̧u̧; 40Ja̧'wa̧nü̧ wȩä̧u̧ jisatenä̧mä̧ ciȩnü̧ wotü jo̧mȩnä̧ ja̧'wa̧ta̧nü̧ kkorosatä cincuenta-nü̧ wotü jo̧mȩnä̧ pȩjä̧mi̧nä̧tü̧. 41Ja̧'wa̧nü̧ ttü̧'ȩjä̧mä̧ji̧ o'ka'a Jesú-mä̧ ji̧mü̧tȩ jäwä trigo o̧si̧ ja̧'wa̧ta̧nü̧ po̧i̧ ta̧ju̧ru̧ 'chu'ädü mo̧ro̧jä̧ra̧'a̧ topünü̧ Dio-rü, Dio ppädü esewinü̧. Ja̧'wa̧nü̧ eseunu̧ Dio-rü pä'äji̧'ka̧ u̧wo̧juȩtä̧u̧rü trigo o̧si̧ 'te'ädo'ü iyinü̧ jua'a yabo ttü̧ja̧rü̧ ttiyä'cha pä'ü. Ja̧'wa̧ta̧nü̧tä̧ po̧i̧ ta̧ju̧ru̧'i̧nä̧ o'katoi'ünä̧tä̧ ttiyä'chäkuäunä̧ jȩpi̧nü̧. 42Isopäi'ünä̧ suttädi'omȩbü päi'ünä̧ o'katoi'ünä̧tä̧ kuinä̧tü̧; 43Ja̧'wa̧nü̧ jä̧ji̧ o'ka'a, kka̧kui̧päji̧ttü̧mä̧ doce-nü̧ okä su̧'pȩnü̧ päi'ünä̧ ka̧ka̧ti̧nä̧tü̧ po̧i̧ttü̧'i̧nä̧, trigo o̧si̧ttü̧'i̧nä̧, jü̧nä̧. 44Jua̧u̧ kuinä̧tü̧mä̧ trigo o̧si̧'i̧nä̧, po̧i̧'i̧nä̧ kuinä̧tü̧ u̧mä̧tü̧tä̧mä̧, cinco mil-nü̧ jo̧mȩnä̧ ji̧na̧'a̧.

Jesú aje wä̧mo̧tonä̧ 'chi̧nü̧

(Mt 14.22-27; Jn 6.16-21)

45Jua̧u̧ 'kuäopäji o'ka'a, Jesú-mä̧, u̧mü̧wä̧yotürü woi'kanä̧ ä'kanä̧ tti̧'cha̧ pä'ü we'ü ikuinü̧. Ä'kanä̧ rü̧ä̧ duboranä̧ Betsaida ütawiyära̧'a̧ku̧ ttijäwiyarü pä'ü, chutämä̧ ttü̧ja̧rü̧ tti̧wa̧ pä'ü we'ü iku ü̧ji̧pa̧'a̧nä̧. 46Ja̧'wa̧nü̧ ttijäwa pä'ü we'ü ikuäji̧'ka̧, mü̧'ä̧'kara̧'a̧ Dio-rü ukuoku 'chi̧nü̧. 47Ja̧'wa̧nü̧ jä̧ja̧'a̧ täkü ni̧pä̧cho̧mȩnä̧ woi'kamä̧, rü̧ä̧ dubora kkä'kora juoächäja'anä̧. Jesú-mä̧ kkatätä de'anä̧mä̧ kki̧nü̧. 48Ja̧'wa̧nü̧ ja̧'a̧, toinä̧u̧, pä̧i̧ku̧nä̧ juä'äu usurä ttȩmä̧wa̧'a̧, to'ija̧'a̧ku̧ kkä̧rü̧'ko̧wä̧u̧. Mo̧ro̧juä'kaku päi'omȩnä̧, Jesú-mä̧ aje wä̧mo̧tonä̧ 'chä̧nü̧ ttipeyänä̧ 'kuättopa'a jä̧'i̧nü̧'a̧nü̧ jȩpi̧nü̧. 49Aje wä̧mo̧tonä̧ i̧'cha̧'a̧ topü wa'inü̧ üäwettä 'kua̧ra̧'a̧ pä'ü, pä̧i̧ku̧nä̧ wopi'inätü̧. 50Ja̧'wa̧nü̧ ja̧'a̧nä̧, Jesú-mä̧ yotäku päinä̧u̧:

—¡Yekuekuätukuä! ¡ttütäsä: Eseäkuäwätukui! 51Pä'ü kkä̧nü̧ ttü̧'ȩjä'kanä 'cha'ächi'ü ü̧'ä̧mä̧do̧mȩnä̧, kkä̧rü̧'koppamä̧ wirochi'ina̧'a̧; ja̧'wa̧nü̧ ji̧yä̧u̧ too to̧ttä̧rä̧kuä̧u̧nä̧tä̧ ji̧nä̧u̧. 52Jua'amä̧, trigo o̧si̧ rü̧ä̧dä̧ja̧'a̧'i̧nä̧ ttu̧wo̧jui̧po̧ka̧'a̧ jä̧ja̧'a̧ttü̧ tta̧mü̧kuädümä̧ yo̧ü̧tä̧ ttu̧ju̧nä̧ra̧'a̧ttü̧, wo̧jui̧'o̧ko̧tü̧ pinä̧tü̧.

Genesaret-ttü na̧nȩpä̧tü̧rü̧ Jesú-mä̧ aditü ikuinü̧

(Mt 14.34-36)

53Rü̧ä̧ duboranä̧ kkäwä'kotü Genesaret rȩjȩra̧'a̧ rȩbȩwi̧pi̧nä̧tü̧, dubora jäyora woi'kattü wä̧mi̧'ü̧ ti̧'ä̧dü̧ rü̧ni̧nä̧tü̧. 54Ja̧'wa̧nü̧ ja̧'a̧, woi'kattü u̧wä̧mi̧'i̧'o̧mȩnä̧, yotäku, ttü̧ja̧mä̧ Jesú jä̧ja̧'a̧dä̧ pä'ü ttu̧wo̧jui̧pi̧nä̧ku̧, 55Juä̧jä̧ rȩjȩ o'kajuiyünä̧ kue'ächinä̧tü̧ ja̧'wa̧nü̧ jo̧mȩnä̧ na̧nȩpä̧tü̧rü̧mä̧ na̧'ä̧chü̧ ttü̧'ȩjü̧ obänä̧ ttü̧'ȩja̧'a̧nä̧, Jesú ü̧ja̧'a̧ ttä̧ju̧kuo̧mȩmä̧ jua'atätä ȩpi̧nä̧tü̧. 56Ja̧'wa̧ta̧nü̧ o'kajuiyünä̧ doächomȩ pünä̧mä̧ ütawiyä ppo̧ü̧nä̧'i̧nä̧, bäreunä'i̧nä̧, yodekunä̧tä̧ wȩjo̧mȩ'i̧nä̧, mä̧ni̧yä̧nä̧ na̧nȩpä̧tü̧rü̧ rütü jä̧'ȩpä̧ri̧nä̧tü̧ suro ü̧'ka̧tä̧wä̧ta̧nä̧tä̧ mȩtta̧'a̧nä̧ weatü pä'ü; mȩ'ä̧tü̧mä̧ o'katoi'ünä̧ ttumä̧richeittümä̧ pȩji̧pi̧nä̧tü̧.

Currently Selected:

San Marcos 6: PNT13

Highlight

Copy