Matayo 22

Ëkërengiö ki inyangi yö öbhöteti

(Ruk 14:15-24)

1Guiki Yesö agasumaacha nabho kubhisabhucho, aragamba iga, 2“Öbhögambi bho kuriöbha bhonga ömögambi öwöndë öno aakoreeyë ömoona waae inyangi yö öbhöteti. 3Igo, agatöma abhakoramërëmo bhaae kuya köbhërëkëra abharaarëköa guucha kunyangi, sibhoono bhakanga guucha inyangi ëyö. 4Agatöma abhakoramërëmo bhandë kuya köbharaarëköa, aragamba iga, ‘Inyangi yaane bhoono ëbhaayë; ichintang'ana na amakööhë amanuru gagoogëröë, ibhintö bhionsui bhibhaayë, mötaacha kunyangi!’ 5Sibhoono abharaarëköa bhaara tëbhaatöndörëëyöë hai, këra möntö akaya bhooe, umui mögöndö kooe, öwöndë kömëkërë geee, 6ënkaaga ëyö abhandë bhakagoota abhakoramërëmo bhaara, bhakabhatëma, na köbhaita. 7Ömögambi ööra akarëërra bhökong'u; agatöma abhasirikare bhaae, bhagaita abhaiti bhaara na gögasamba umugi goobho. 8Hakurua, agateebhia abhakoramërëmo bhaae iga, ‘Inyangi yaane ëbhaayë, sibhoono abhantö bhano naraarëkërë mbano bhataisaini. 9Bhoono kaya kömarongatë, möraarëke abhantö abhaaru bhano möranyöörë, bhaachë kunyangi.’ 10Abhakoramërëmo bhaara bhakaya kömaröngatë, bhagaköma abhantö bharë bhonsui bhaarë kunyoora, abhaiya na abhabhëëbhë; inyumba yi inyangi ëgaichöra abhantö.

11“Hano ömögambi aagëëyë kömaaha abhageni bhaara, akanyoora ömöntö öwöndë öno wanyoorrë atasuarrë ëngëbho yi inyangi. 12Akamubhuuria iga, ‘Mösaani, niyekë ösöhërë möno ötaana ëngëbhö yi inyangi?’ Ömöntö ööra agatöng'a. 13#Mat 8:12; 25:30; Ruk 13:28Ömögambi ööra agateebhia abhakoramërëmo bhaara iga, ‘Tamöbhoha amabhoko na amagörö mömötabhutë këbhara kugisuntë; hayö nëho abhantö bharikuura na gökarraatia amaino.’” 14Yesö agasookirria iga, “Abharaarëköa nabhaaru, sibhoono abhaahöröa mbake igo.”

Iribhuuriö igörö ya köhakana iriguuti

(Mk 12:13-17; Ruk 20:20-26)

15Hakurua Abhabharisayo bhaara bhakaya bhagakora ëseemi iga bhayi guikona Yesö na amabhuuriö. 16Köhayö bhagatöma abhëëga bhaabho abhamui hamui na abhantö bhi irikomo rë Herote kuya harë Yesö, bharagamba iga, “Muigia, ntömanyërë iga nö ömöheene örë. Nkuigia örë abhantö ënchëra yë Ënooköë köbhöheene; na tökoobhoha möntö örë yonsui hai. Kugira tötööndörëëyöë na chewa ya ömöntö örë wonsui hai. 17Tatöteebhia bhörë uguitegeerra. Mmugiro köhakana iriguuti harë Kaisaria gösë hai?”

18Si Yesö akamanya ëseemi yaabho ëmbëëbhë, köhayö akabhateebhia iga, “Bhainyu bharë bhaiteerri! Kugira kë muguucha kunyigua? 19Nyoorokia isiringi ya köhakanëra iriguuti!” Bhakamörentera isiringi, 20nawe akabhabhuuria iga, “Ëgësösa na iriina rëno, nërë ng'ui?” 21Bhakamuhunchukiria iga, “Ni ibhia Kaisari.” Nawe akabhateebhia iga, “Mbuuya mbe, hakana Kaisari bhino bhirëngë ibhia Kaisari, na Ënooköë bhinö bhirëngë ibhië Ënooköë.” 22Hano bhaiguurë igo mbaarögöörrë; bhakamutiga, bhagatanöra bhakaya bhoobho.

Iribhuuriö igörö ya kuriöka kurua köbhaku

(Mk 12:18-27; Ruk 20:27-40)

23 # Ama 23:8 Kurusikö röyö bheene Abhasatukayo bhandë bhagaacha harë Yesö; bhano bhakögamba iga abhantö tëbhaririöka kurua köbhaku hai. 24#Ëhë 25:5Bhakagamba iga, “Muigia, Mösa naagambërë iga hano ömöntö akuurë atatigërë bhaana, mura omoobho asoha kumusinö ööra korri aibhörë abhaana, amögorrokiri umugi. 25Bhoono mbe, weitö mbaarëngë ho abhaana muhungatë bhë ënda imui. Ömötangi agateta ömögaikörö na agakua ataraibhöra abhaana, köhayö agatiga umusinö waae harë mura omoobho. 26Mura omoobho öyö nawe agakua guiki ataraibhöra mööna kömögaikörö öyö, gëkabha ke hayö bheene kö wa gatatö kuhika bhonsui muhungatë. 27Hano abhamura bhayö bhonsui bhaakuurë, ömögaikörö ööra nawe agakua. 28Bhoono, hano abhaku bhaririöka ömögaikörö ööra möka ng'ui arëbha? Kugira bhonsui muhungatë bhayö, wanyoorrë bhamöteta!”

29Yesö akabhahunchukiria iga, “Bhainyu möösira kugira tëmömanyërë Amandëko gösë ichinguru chë Ënooköë hai. 30#Öbh 5:5Kugira hano abhaku bhaririöka mbarëbha kia abhamaraika bha kuriöbha, tëbharëteta gösë göötetoa hai. 31Na igörö yu ukuriöka kua abhaku: Kana tëmöögasömërë möna Ënooköë aabhateebhiri hai? Nkaaga aagambërë iga, 32#Ëgt 3:6‘Uni nu uni Ënooköë wa Ibhurahimu, Ënooköë wa Isaka, na Ënooköë wa Yakobho.’ Nawe në Ënooköë wa abhahoru, töwa abhaku hai.” 33Hano umuiraniö goiguurë igo, ngorögörëëyë amaigiö gaae.

Irirago irinene

(Mk 12:28-34; Ruk 10:25-28)

34Hano Abhabharisayo bhaiguurë iga Yesö akërrë Abhasatukayo, mbairaini hamui, 35umui öno aarëngë umuigia wi imigiro, akabhuuria Yesö gökömösaacha, 36aragamba iga, “Muigia, ni irago kë rërëngë irinene kumigiro?” 37#Ëhë 6:5Yesö akamuhunchukiria iga, “Öhanche Ömönene Ënooköë waao gönkoro yaao yonsui, kömooyo gooo gonsui na kömaitegeerro gaao gonsui. 38Rëyö ndio irirago rëno rëkërrë gonsui na guiki ndio ëre mbere. 39#Abhar 19:18Ëre kabhërë rëno rënga rëyö niiga, ‘Öhanche ömöröbheri waao keehaara wihanchere umuene.’ 40#Ruk 10:25-28Imigiro gionsui ge Mösa na amaigiö ga abhanaabhi nkömarago abhërë gayö gabhohërë.”

Iribhuuriö igörö ya Masihi

(Mk 12:35-37; Ruk 20:41-44)

41Hano Abhabharisayo bhairaini hamui, Yesö akabhabhuuria iga, 42“Niyekë muguitegeerra igörö ya Masihi? Nö ömoona o ng'ui?” Bhakamuhunchukiria iga, “Nö ömoona o Tauti.” 43Yesö akabhabhuuria iga, “Niyekë mbe Tauti aakorrë akamöbhërëkëra iga Ömönene, nkaaga aasëkërëëyöë na Nkoro Nhoreeru, aragamba iga,

44 # Sab 110:1 ‘Ömönene naateebhiri Ömönene waane iga,

ikara hano gököbhoko koone ko bhöreo

kuhika ntööre abhabhisa bhaao hansë ya amagörö gaao?’

45Hano ndanyoore Tauti arabhërëkëra Kirisitö iga ‘Ömönene,’ niyekë guiki Masihi akorrë abhaayë ömoona waae?” 46Tëwöndë aatöörrë kuhunchukiria Yesö ëng'ana ninyoora ni imui hai; na kurua röyö tëmöntö aakarëhërë kumubhuuria ng'ana yëndë hai.

Currently Selected:

Matayo 22: KURBIBLE

Highlight

Copy