Aposol 9
9
E Sol e butun kristen
(Aposol 22:6-16, Aposol 26:12-18)
1-2Tara pöata teka a töa katuun a solonen e Sol e ranga hatagala noahasin tega pile kap meraien u katunun tsitsilo tara Tsunono bate atung hamate ranen. Ba nonei e lana tara tsunono pan turu pris turu Jiu mena rangata nena tu pas tega söateien bate la gono menen turu luman lotu turu Jiu tara taun i Damaskus. Ba u ranga u tagala turu pas teka e poeiena, “Tegona sabeia e Sol ta katuun turu katuun te kukutier a maroro tere Iesu, a tson na tahol has, ba nonei tena pile kap ranen bate las mera neien i Jerusalem.”
3Be Sol e la uana i Damaskus. Ba pöata te sukusuku ien tara taun teka ba u töa u ualesalana te hereia u kanaha e koul nama i Kolö me piraha hahisenen. 4Ba nonei e rus uana i puta turu tsiktsiki, me hengoena u töa u raranga bate poeiena i tanen, “O Sol, o Sol, aha te kato homi sile milö alia?”
5Ba e Sol e rangatana, “O tsunono, alö esi?”
Ba nonei e poeiena, “Alia e Iesu, a katuun te kato hakamitse mölö. Te kato hakamits ramia lö u katuun i tar, alö e kato hakamits hase moulia. 6Alö go takei balö te lam tara taun ba nori tena hateie rouilö a saha ka tego kati lö.”
7A pal tson ti la gono mei e Sol i tuol hahalongolo koru. Nori i hengoe u ranga kaba nori ima tarei ta katuun. 8Be Sol e takeina, a matanen e kalata kaba nonei ema antunan tarei ta ka. Ba nori e pile ner a limanen me las mena rien i Damaskus. 9Na turu topisa u lan nonei ema antunan tara ii, na tara pöata teka nonei ema nou ii na e ema ua has ii.
10A töa katunun tsitsilo tere Iesu e kaia i Damaskus, a solonen e Ananias. Nonei e tareia a Tsunono turu hiharöto i tanen ba Tsunono e poeiena, “O Ananias.”
Be Ananias e poeiena, “O Tsunono, alia teka.”
11Ba Tsunono e poeiena i tanen, “Alö go takei balö te la uaiam tara maroro te ngöeri i Matskö, balö te la uaiam tara luma tere Judas. Alö ena rangata nemou a töa katununa i Tasus a solonen e Sol. Tara pöata teka nonei e singo uana tere Sunahan. 12E Sol e tarei a töa katuun a solonen e Ananias e butuia turu hiharöto i tanen, e Ananias e tasuna bate hatakopena a limanen tere Sol tega kato haniga pouts menaien a matanen.”
13Be Ananias e ranga palisina me poeiena, “O Tsunono, u katuun u para ti hate ii lia a katuun teka. Nori i pei nonei e kato hakamits korur u katuun i tamölö i Jerusalem. 14Nonei e la menama u ranga u tagala koru turu pris pan turu lotu te poeiena e Sol ega pile kapir u katuun hoboto te singo uaier i tamölö.”
15Ba Tsunono e poeiena i tanen, “Lala, taraha alia u hopö kapiin a katuun teka tega hatei menaien a solor turu katuun tema Jiu ri na turu king i taren na turu katunura i Israel. 16Alia peisa te haröte goien romana a kamits pan tena lue nouen. U katuun te rama nariou lia e kato hakamitse rouen romana.”
17Be Ananias e lana mena tasuna tara luma tere Judas. Ba nonei ena hatakopena a limanen tere Sol me poeiena, “O Sol, ara e muntoulana sila ria tere Kristo, a Tsunono te tula nena moulia. E Iesu, te butuma i tamölö i kalana tara pöata tu la uamalö teka, nonei te tula nena moulia tegomi taguhu menai lia alö balö te tara haniga pouts mou, balö te saputu memou u Namnamei u Göagono tere Sunahan.” 18Ba nonei tara tsi pöata puku has ba ka te here ii a kapöana e rus ba nena a matana e Sol ba nonei e töan tara haniga poutsuna. Ba nonei e takeina me luena a baptais. 19Ba nonei e nouna me lu poutsena a nitagala.
E Sol e hihatuts ia i Damaskus
Be Sol e gamon ka gono meraiena u katunun tsitsilo tere Iesu i Damaskus. 20Ema lehana ii ba nonei e la uana turu luman lotu turu Jiu mena hatei raneien e Iesu me poeiena, “Nonei a Pien Tson tere Sunahan!”
21U katuun hoboto ti hengo i asingoto koru me poeier, “Boka! A katuun teka te roron atung hamater u katuun i Jerusalem ti pala uu tere Iesu? Nonei e la silema tegomi pile kap meraien u katuun tere Iesu bate las mera neien turu pris pan turu lotu?”
22E Sol e tagala susul ba nonei e haröto nena e Iesu nonei e Mesaia hamana, a katuun te hopö kapiin e Sunahan. Na nonei tara pöata u Jiu ti kaia i Damaskus i hengoe u ranga teka kaba nori ima antunan ranga palise ii e Sol. 23A pöata a parpara e la hakapa, bu Jiu e korupakö ner tegi atung hamate menaien e Sol. 24Kaba e Sol e hengoin u korupakö teka. A lan na bong, nori i pepeito kapiin u tamana tara taun i Damaskus tegi atung hamate menaien e Sol. 25Kaba tara töa bong u katunun tsitsilo tere Sol i lueien be na hakoule rien i hapalana a ololo tara ka te here ii a tohene pan.
E Sol e la uu i Jerusalem
26Pöata te la uu e Sol i Jerusalem ba nonei ena torohanan ka gono merena u katunun tsitsilo tere Iesu. Kaba nori i matouteien na i hahamana naien tego katunun tsitsilo uaien tere Iesu. 27Ba e Banabas ena piou nanen turu aposol me hatei raneien e Sol e tareia a Tsunono i maroro ba Tsunono e ranga gono menen. Ba e Banabas e hatei has raneien e Sol e ranga hatagala koru te hatei la menameien e Iesu i Damaskus. 28Be Sol e ka gono mera nen me hula lana i Jerusalem, me ranga hatagala has nena e Iesu Kristo. 29Nonei e hiararanga gono mer u Jiu ti atei sil u HaGrik me hiatagtagala mer u ranga. Ba nori e hakats ner tegi puli menaien e Sol. 30Na tara pöata ti hengo naia u katunun tsitsilo tere Iesu a ka teka, ba nori ena piou naria e Sol tara taun i Sisaria me hala ba naren i Tasus.
31Ba u katuun hobotor i Judia na i Galili na i Samaria ti hamanaia tere Iesu i ka hanigar tara pöata tara masalohana. Ba niateina tere Sunahan e pan susuluna i taren. Ba nori e hapan nitöaner a Tsunono bu Namnamei u Göagono tere Sunahan e taguhu ranen. Ba nori e para susulur.
E Pita e kato haniga poutsi e Ananias
32E Pita e hula laia tara mamana han teka, ba nonei e gala has uana tara taun i Lida mena ka gono meraiena u kristen i Lida. 33Ba nonei ena sabeiena a töa katuun a solonen e Ananias, a matekata, e opöia tara holholasa e antunaia turu töal u hiningal. 34Be Pita e poeiena i tanen, “O Ananias, e Iesu Kristo e kato hanige poutse nolö. Alö go takei balö te hamatsköem a holholasa i tamölö.” Ba nonei e takei soköna. 35Ba u katuun hoboto tara huol a taun i Lida na i Seron e tare ren ba nori e töan habirits hoboto uaier tara Tsunono.
E Pita e hatakei poutsi e Tabita
36Tara taun i Jopa e kamei a tahol te hamana uu tere Iesu a solonen e Tabita, turu HaGrik nori i ngöeien e Dokas. Tara mamana pöata nonei e roron kato a markato a niga, bate taguhu has rena u katuun ti möa ta ka. 37Tara pöata teka nonei e lu a siki pan koru me matena. Ba nori e totobue ren mena hake rien tara töa rum iasa iahana luma. 38A taun i Lida e susukuia tara taun i Jopa. Ba pöata ti hengo naia u kristenira i Jopa e Pita e kaia i Lida, ba nori e tula nalila a huol a katuun i tanen mena poeiena i tanen, “Alö go la boroboro uama i tamulam.”
39Be Pita e takeina me la gono mera nen. Pöata tina butuien ba u katuun e las menarien tara rum iasa te kaia e Dokas. U amoaba i tuol hobotoia i rehina e Pita bate taber. Nori i haröto haseien a man hasobö te katoe e Dokas me hala raneien tara pöata te ka gono noa meraien e Dokas. 40Be Pita e halakasa hoboto ranen, ba nonei e hatukununa me singo uana tara Tsunono. Ba nonei e habirits uana tara tahol a mate me poeiena, “O Tabita, alö go takei!” Ba tahol e hakalatena a matanen. Ba pöata te tareien e Pita, ba nonei e gum seina. 41Be Pita e pile nena a limanen me las hatakeie nen, be Tabita e tuoluna. Nonei e töatöa pouts tala. Be Pita e ngö gögono rena u amoaba na palair u kristen, ba nonei e hala pouts raneien e Dokas. 42A ka teka i atei sil hoboteia tara mamana makum i Jopa, ba katuun a para ti hengo naien e hamana uaier tara Tsunono. 43Be Pita e kana i Jopa a pöata a ngahangaha. Nonei e ka gono mei a töa katuun te roron hapalaki a pikpiköna a bulmakau,#9:43 U HaInglis: tanner. a solonen e Saimon.
المحددات الحالية:
Aposol 9: HLA 2020
تمييز النص
شارك
نسخ

هل تريد حفظ أبرز أعمالك على جميع أجهزتك؟ قم بالتسجيل أو تسجيل الدخول
© (Active) Wycliffe Bible Translators, Inc. All rights reserved.