Mark 12

Uuktuun Napaaqsiqiritigun Siiġñaqaġviŋmi

(Matthew 21.33-46; Luke 20.9-19)

1 # Is 5.1, 2. Tavra Jesus uqautirraqsiŋagai iñuich uuktuutitigun. Iñuqaŋaruq nautchirriiruamik siiġñat grapes nagguviksraŋannik, kaŋiqqivḷugu avataagun, suli nivakłuni ivsaiyaiviksramik, nasiqsruġviḷivḷuniḷu, aasii atukkirrutigivlugu napaaqsiqirinun, aullaŋaruq allamun nunamun. 2Katitchiñiksraq siiġñanik nalautinman nunaqaqtuaq tilisiŋaruq kivgamik napaaqsiqirinun pisukługich autaaġusiaksrautini siiġñat. 3Tavra napaaqsiqirit tigguġluŋagaat kivgaq, aasii anaullaqługu. Suli aullaqtinŋagaat saagaiḷaaqługu. 4Tavra iñua siiġñaqaġvium tilisiŋaruq allamik kivgamik. Napaaqsiqirit anaumiŋagaat niaquagun aulataġivlugulu kanŋunaqtuakun. 5Tavra tilisitqiḷgitchuq allamik kivgamik aasii napaaqsiqirit tuqunŋagaat. Allanik iñugiaktuanik tilisiŋaruq aasii iḷaŋich anauttaŋagaich, iḷaŋich suli tuqułługich. 6Tavra iġñiqaqłuni atautchimik, piviuttaġipiakkamiñik, ilaan tiliŋammigaa napaaqsiqirinun aqulliuvlugu, uqaqłuni, Taluġiniaġaat iġñiġa. 7Tavra taapkua uqaŋarut inmiŋni, Tavra kiŋuvaannaktuksraun. Qaisitchi. Tuqullakput, aasii kiŋuvaannaktaksrautaa piginiaġikput. 8Tavra tigguġluŋagaat iġñiq tuqunŋagaat, aasii annisivlugu timaa siiġñaqaġviŋmiñ.

9Qanuġniaqpaasiiñ iñua siiġñaqaġvium? Qaiñiaqtuq aasii tuqullugich napaaqsiqirit, aasii atukkirrutigilugu siiġñaqaġvik allanun. 10#Ps 118.22, 23.Qaŋaunnii taiguaŋaitpisi uqaluŋnik Bible-ni inna?

“Kaŋiġalluŋmi uyaġagruaq, piitchuiññiqsrapiaq igluqpiñiġmi,

taamna igluqpirit iginŋagaat.

11Taamna piŋaruq nalaupiaqługu Atanġum sivunniuġutaa.

Qanutun aliuġnaqtigirut ilaan piraŋi.”

12Tavra Jew-guruat umialiŋnaŋisa tigutaaqsaŋagaat Jesus, iḷisimavlutiŋ taamna uuktuun ilimiŋnun sivuniqaqtilaaŋanik. Aglaan sivuuġavlutiŋ iñuŋnik, qimaŋagaat aasii aullaqłutiŋ.

Apiqqun Akiḷiiñikun Taxes-nik

(Matthew 22.15-22; Luke 20.20-26)

13Iḷaŋich Pharisees iḷaŋiḷḷu Herod-kuayaat tilirauŋarut Jesus-mun uuktuġukługu apiqsruqtuutinik. 14Tavra ullakamirruŋ uqallautiŋagaat, Iḷisaurrii, iḷisimarugut pitqiksiġautaisilaaġnik. Suliqutigiŋitkiñ qanuq iñuich isumapkaġniaqtilaaŋat, qanuq piqutigiŋitkiñ iñuum surautilaaŋa, aglaan iḷisaurrutigigiñ iḷumun ittuaq God-im pitqutaa iñuŋmun. Uqallautitigut paaqsaaŋava uvagut pitquraptiŋni, naagga nalaunŋava akiḷiiruni taxes-nik Caesar-mun Rome-miut umialgannun? 15Akiḷiiruksrauvisa, naagga akiḷiiñiaŋitpisa? Tavra Jesus, iḷisimavlugu pisaaŋŋuaġutaat, uqallautiŋagai, Summan uuktuqpisiŋa? Qaġġirrisiŋa maniuramik tautukkumagiga. 16Tavra maniuraq qaġġisiŋagaat. Aasii ilaan apiġiŋagai, Kiñauna maniurami atqalu? Tavra iliŋisa kiuŋagaat, Caesar. 17Tavra Jesus uqallautiŋagai, Aitchuutigisigik Caesar-mun sut pigikkaŋi Caesar-m, aasii God-mun sut pigikkaŋi God-im. Tavra ilaa kamasuutigiŋagaat.

Apiqqun Aŋŋisikun Tuqqunmiñ

(Matthew 22.23-33; Luke 20.27-40)

18 # Ac 23.8. Tavra Sadducees ullautiŋarut Jesus-mun. Taapkua iñuich uqaġuuruat aŋiniaŋiññivḷugich iñuich tuqqunmiñ. 19#Dt 25.5.Iliŋisa uqallautiŋagaat, Iḷisaurrii, uvaptiŋnun Jew-guruanun Moses aglaŋaruq uumiŋa pitquramik, Iñuum aniqataa tuqukpan, qimaglugu nuliani miqłiqsigaluaġnani, aniqataanun tuvaaqasiutitquvlugu nuliaŋa, aasii qitunġiuġluni aniqatini pisilugu. 20Tavra tallimat malġuuŋarut aniqatigiich. Aasii aŋayukłiq nuliaŋaruq, aasii tuquvluni kiŋuvaaligaluaġnani. 21Tavra tugliata nuliaŋagaa, aasii tuquŋaruq, kiŋuvaaligaluaġnanisuli. Piŋayuak suli tuquŋammiuq. 22Tavra tallimat malġuk nuliaŋagaat, aasii kiŋuvaaliŋaitchut. Aqulliuvluni iluqaŋiññiñ aġnaq tuquŋammiuq. 23Tavra aŋŋiviŋmi, aŋikpata nalliata nuliaġiniaqpauŋ? Qanuq tallimat malġuk nuliaġiŋagaat.

24Tavra Jesus kiuŋagai, Qanutun killukuaqtigirusi. Killukuaġutigigiksi naluvlugich Bible uqaluŋich, God-ivlu suaŋŋataa. 25Qanuq aŋigumiŋ tuqqunmiñ, aŋutillu aġnallu katitinniaŋitchut, aglaan inniaqtut isaġuliktitun qiḷaŋmiittuatun. 26#Ex 3.6.Aasii sivuniġilugu uqaqta tuquŋaruat aŋiñiaġniŋat. Taiguaŋaitpisi makpiġaani Moses aglaaŋiñi quliaqtuamik uqpiksigun ikualaruatigun? Taavrumani quliaqtuami aglausimaruq God-im uqallautaa Moses-mun inna, “Uvaŋa God-igigaaŋa Abraham, God-igigaaŋalu Isaac-gum, God-igimmigaaŋasuli Jacob-gum.” Taapkua iñuich iñuurut suli. 27Ilaa God-auŋitchuq tuquŋaruanun, aglaan God-igigaat iñuuruat. Ilivsiasiiñ killukuapaluktusi.

Qaukłiat Pitqurat

(Matthew 22.34-40; Luke 10.25-28)

28Tavra iḷisaurri pitquranik tavraniinŋaruq naalaġniruaq uqaaġutiŋiññik. Iḷitchuġivluni Jesus-mun kiulluataqtilaaŋiññik Sadducees, ilaan ullaŋagaa Jesus apiqqutiksraqaqłuni, Nalliat qaukłiuva pitqurat iluqaiññiñ? 29#Dt 6.4, 5.Tavra Jesus kiuŋagaa, Qaukłiat pitqurapayaat innaittuq, Naalaġnisiŋa Israel-guruasii. Ataniq God-ikput kisimisualuk Atanġuruq. 30Aasii piviuttaġipiaqsaġiñ Ataniq God-igikkan, piviuttaġilugu iḷuŋniñ, iluqaaniḷu iñuuniaġniġni, iluqaaniḷu isumaniġni, iluqaaniḷu piḷġusiġñi. 31#Lv 19.18.Aasii tuglia qaukłiuruam pitquram innaittuq, Piviuttaġisaġiñ siḷalliñ iliktun iḷiḷugu. Allamik pitquraitchuq qaukłiułhaaqtuamik taapkuŋnaŋŋa. 32#Dt 4.35.Tavra iḷisaurrim pitquranik uqallautiŋagaa, Nalauttutin Iḷisaurrii. Uqallausiġigiñ iḷumun ittuaq, qanuq God atausiuruq. God-aitchuq allamik aglaan God kisimi. 33#Ho 6.6.Suli iñuum piviuttaġipiagaksraġigaa God iḷumiñiñ, iluqaani isumaniġmiñi, iluqaaniḷu piḷġusimiñi, aasiisuli piviuttaġipiaġmiḷugu siḷalliñi ilimisun iḷiuġlugu. Iłuałhaasaktaqtuq kamagiruni taapkuak malġuk pitqurak qaġġirriñiġmiñ niġrutinik ikipkautiksranik ikipkaiviŋmi, allaniglu ikipkautinik God-mun. 34#Lk 10.25-28.Tavra Jesus puttuqsrikamiuŋ kiggutaa isumattutikun, ilaan uqallautiŋagaa, Itqanaitkavsakkaluaqtutin God-mun atanniqsimapkaġniksraġnun. Taavruma uqallautaata aquagun kialiqaa iñuum apiqsruqsausiiŋagaa Jesus apiqqunmik.

Apiqqun Messiah-kun

(Matthew 22.41-46; Luke 20.41-44)

35Jesus iḷisaurriñiallaġmi Aŋaiyyuvikpaŋmi apiqsriŋaruq, Qanuqłutiŋ iḷisaurrit pitquranik uqallakkumiñaqpat Christ-guruaq kiŋuniġiniaġnivḷugu David-mun? 36#Ps 110.1.Qanuq Ilitqusiġiksuam uqallaktinŋagaa David inna,

“Ataniq uqallaŋaruq uvaŋa Atanimnun,

Aquvittin taliqpiŋma tuŋaanun uumigiritin uvamnun akiiḷitchiaġilugich.”

37David ilaata taigaa Ataniġmiñik. Qanuqłuni Christ-guruaq David-gum taikkaŋa Ataniġmiñik kiŋuniġiyumiñaqpauŋ? Tavra iñugruiññaich Jesus tusaaŋagaat quviasukłutiŋ.

Jesus Kiliktuutigigai Iḷisaurrit Pitquranik

(Matthew 23.1-36; Luke 20.45-47)

38Tavra Jesus iḷisaurriḷḷaġmi iñuŋnik uqallautiŋagai, Qaunagisitchi iḷisaurriñiñ pitquranik kukiḷullaturuaniñ akuqturuanik annuġaaqaqłutiŋ iḷisimatquvlutiŋ suutilaamiŋnik aasii iñupayaanun purvigitquvlutiŋ tauqsiqsuġviŋñi. 39Iliŋich aquppiutaksrallatummiut kamanaqtuat aquppiutaŋiññik aŋaiyyuviŋñi, suli kamanaqtuat aquppiutaŋiññi aquppiḷḷatuvlutiŋ niqinaqimmata. 40Iḷaŋisasuli ivayaqtuġmiraġigaich uiḷgaŋaruat igluŋiññiglu tigligaivḷugich, aasii taimma maniugaqsivḷutiŋ nakuurualivḷutiŋ takiruanik aŋaiyyuvlutiŋ. Tamatkua pisigilugich, tatavsausiaŋat pigiił̣haaġniaqtuq.

Uiḷgaŋaruam Aitchuutaa

(Luke 21.1-4)

41Tavra Jesus aquppiŋaruq akiani aŋaiyyuvikpaum maniqaġviata, aasii qiñiqługich iñuich ikisiruat manigñik maniqaġviŋmun, suli iñugiaktuat suġalliruat ikisiviiññaqtaŋarut manisalagnik. 42Tavra iḷiappauruaq uiḷgaŋaruaq qaiŋaruq, aasii ikisivḷuni malġugnik kannuyagnik maniuragnik akiiññiqsrapiamik maniuramik. 43Tavra Jesus ququaŋagai ilimiñun iḷitchitqurani, aasii uqallautivlugich, Iḷumun uqallautigivsi, taamna iḷiappauruaq uiḷgaŋaruaq ikisił̣haaŋaruq iluqaŋiññiñ ikisiŋaruaniñ maniqaġviŋmun. 44Qanuq iluqaġmiŋ ikisiŋarut piukkaġniġmiŋniñ, aasiiḷi uiḷgaŋaruaq pisuksiuniġmiñiñ ikisiŋaruq iluqaanik pimiñik, iñuusautiksratualuŋmiñikunnii.

Tans Gekies:

Mark 12: INUPIAQ

Kleurmerk

Deel

Kopieer

Wil jy jou kleurmerke oor al jou toestelle gestoor hê? Teken in of teken aan

Bible text from the North Slope Iñupiaq Bible is not to be reproduced in copies or otherwise by any means except as permitted in writing by the copyright holder:

American Bible Society, 101 North Independence Mall East, Floor 8, Philadelphia, PA 19106-2155 (www.americanbible.org)

Vind meer uit oor Iñupiatun Mumiksat Uqalugiksuat