Lucas 4
4
Ku jä winëëmpa tsots ix jä Jesús
(Mateo 4.1-11; Marcos 1.12-13)
1Jä Jesús tsyoone jäm mënëam juu kyuxë'ëtep Jordan, jä'ä Kunu'kx poj tu'umooyep jäts yajknïjkxe jäm teetsejk it jootm. 2Jäm tsyinye wixkepx xëë nitiya tka'kaay tka'uuk, ix ooknem ojts jä yuu tjawa. 3Wa'nit jä winëëmpa ojts nyë'ëmxe.
—Pën Kunu'kxtee y'unek mits, nëjma yëë tsaa' jäts twimpite tsapkaaky.
4Jäts jä Jesús ojts y'atsew:
—We'en jä Kunu'kx jyatyan wya'any: Ka' tsapkaaky këxap jä'ä jaye tium jukia. 5Wa'nit jä win'ëëmpa tyajknëjkxko'me jä Jesús kopkëjxm, jäts tuuk ix tukëye jä it naaxwiin kyutujken, 6jäts tnïmye:
—Ëts nyajkwaampy tukëye jä naax jä mëj kajpen mëët jä nimëjen jäts jä kyutujken. Tëë nijum nyajkëmokïx, nmoep ëts pen pën ëts ntumusejkp. 7Pën xwinkuxtenyep ëts jäts xwinjawat xwintsekat, tum mits mjä'ä nijum.
8Wa'nit jä Jesús ojts y'atsew:
—We'en jä kyets y'ayuuk wya'any: Ajoota jä mwintsën kunu'kxtee, jä'ä tu'k jëpxip mwinjawap mwintsëkap.
9Wa'nit jä winëëmpa yajknëkxe jäm Jerusalén, jäts jäm tyajkpett tsaptëjko'm wa'ats këxm jäts tnïmye:
—Pën Kunu'kxtee y'unek mits, naakistëkats'n'it; 10we'en japyet wya'any:
Kunu'kxtee tkaxep jä'ä y'angelestëjkta
jäts myajk'ix ijtet jäts myajknitsojet.
11Jä'ä m'amatsjäp,
katii tsaa' xkunëjkxa.
12Wa'nit jä Jesús y'atsoowe:
Nawye'en jä kyets y'ayuuk wya'any: Ka' xtsots ix jä mwintsën Kunu'kxtee.
13Ku jä winëëmpa tka okpaatne tso ju'n jä'ä Jesús tjak tsots ixet, wa'nit jä winëëmpa tsyoone, wään nya'x jäts t'awimpitejkome.
Ku jä Jesús tyajktsoontejk jä tyuunk jäm Galilea
(Mateo 4.12-17; Marcos 1.14-15)
14Ku jä Jesús nyëkxkome jäm Galilea mëjk tmëëta jä Kunu'kx poj, nijum jä jayeta tkosta xiijkta t'oyjaweta jä Jesús. 15Kajpen, kajpen, yajk'ixpïjk jäm ixpëjken'tëjkm, jäts nijum t'oyjawete jäts t'ajootete.
Jesús jäm Nazaret
(Mateo 13.53-58; Marcos 6.1-6)
16Jä Jesús nyïkx jäm Nazaret it jootm, jä kajpen juma yeek. Sábado xëë tyëke jäm ixpëjken'tëjkm we'en ixu'n ixtany tjakyep, wa'nit tyenye jäts nejk tkotset tso jä Kunu'kxtee jyatyan wya'any. 17Wa'nit yajkmooy jä nejk jäts tnaskotsat jä Kunu'kx jyatyan juu Isaías jyaay, wa'nit jä nejk twitswäjkxy jäts tpaaty juu kyotswaampy, wa'nit tnaskotse:
18Jä'ä Wintsën Kunu'kxtee pyoj ëts nmëët
Tëë ëts jä'ä xwinken
Jäts nmoet jä ka'amaayen jä oy ayuuk jä ayoow jayeta;
jä'ä ëts xkex jäts nwaanat jä ka'amayen jä oy ayuuk jä'ä puxentëjk jayeta
jäts jä wiintsta nyajk'win ixpëjktat;
jäts nmoet jä jotkukën jä juu maytep ta'atep;
19Jäts n'awanat jäts yëë juunt jä Wintsën tyajknikä'äxwa'any jä y'oyen.
20Wa'nit jä Jesús jä nejk t'awitsmujkne, jäts tmoyne jä nejk jä ixpëjkentëjk'mutuumpa jäts y'ëxtejk. Nijum jä jayeta juu wyena' jämta atïwa t'aaxtejkte. 21Wa'nit jä Jesús kyotsu'ujkwaany:
—Xyam tse kyutyune jä Kunu'kxtee jyatyan tso x'amotenaxta.
22Nijum t'oy jaweta jä Jesús y'ayuuk. Tyu atïïwetep ku wa'ats oy wa'ats tsu'u jä ka'amayen myo'jeta. Jäts nyajktïwxeta:
—¿Ka' José jäp yë y'unek?
23Jesús ojts y'atsëw:
—We'en miits nit mwantat tso ayuuk wya'any tsoypa, kë'ëm natsyoyja. Të ëëts nijawa ti tixtu'n jäm kajpen Capernaum, tu'nes ya'jä mnaaxkïx mkajpenkïx
24Jäts jyakwa'any:
—Tïwam ëts nwa'any jäts ka' jä'ä kyëm kapen këxm yajkupëjket juu jä'ä Kunu'kxtee kyets ayuuk t'awaanep t'ayaaxep. 25Jäm kajpen Israel may jäm jä kueejkte'exta wa'nit ku jä Elías ojts jä Kunu'kxtee kyets y'ayuuk t'awana, wa'nit ku kya tuu tuujk juunt jä kujkm wa'nit mëjk jä yuu nya'ax nijum jä naaxwiinet itkï'x. 26Jäts jä Elías ka'a yajktunikex jä kueejkte'exta israelita jayeta, jäm kajpen Sarepta yajkex, myutemep jä mëj kajpen juu txëë Sidón. 27Nawye'en jäm Israel may jä pa'amjaye juu pëjketep pu'uts pa'm jä juunt juma Eliseo jä Kunu'kxtee kyets y'ayuuk t'awana, nipëna tka'yajktseek, tu'ka'm Naamán ojts tyajktse'ek jä Siriate jaye. 28Ku t'amotenaxte, nijum jä jaye juu jäm wyeneta ixpëjken'tëjkm xon jyotmajta. 29Xa pitsemtene jäts jä Jesús t'matste jäm tyajknëjkxte kopkëxm juu wa'ats këxm, kajpen tyajk'oyep jä ne'ew tunipëman jawe it, juma Jesús kisyuupwaanta 30Jäts jä Jesús jatye nyapyëjke jaye akujk nya'x jäts kyeek.
Tu'k jä ya'atyëjk tmëëta jä ka'oy poj
(Marcos 1.21-28)
31Jesús nïkx jäm kajpen Capernaum jä Galilea it jootm, win Sábado xëë jä jaye tyajk'ixpïjk. 32Jäts jä jayeta atïwa tjaweta tso yajk'ixpïjk, wa' jä kyets kutujken mëët. 33Jäm tsaptëjkm jäm wyena tu'k jä ya'atyëjk juu tmëët jä winëëmpa jä ka'oy poj, jäts yäxy jyëk kyets:
34—Majktso'ke ëëts, ¿tiëx xtutëjka, mits Jesús Nazaret jaye? ¿Jä'ä mëts jäts ëëts xyajkwintokewet? N'ixa ëts mits, wa' mits Kunu'kxtee y'unek.
35Jesús ojts twinku'oja jä winëëmpa jä ka'oy poj, jäts tnïmye:
—Amone majktsojke yëë ya'atyëjk.
Wa'nit jä winëëmpa jä ya'atyëjk tnasyuupe naxkïx may jaye winkujk, wa'nit jä winëëmpa pitsem jä ya'atyëjk y'am jyotm. 36Nijum jä jaye tsyëkete, jäts nyatyukotsete tu'k jä nitu'k:
—¿Tii ayuuk yëwe? Tso' yë ya'atyëjk tyajkutujkja jäts tpawa'any jä ka'oy poj jäts pitsemet, jäts jä ka'oy poj pitsemta.
37Nijum ja kajpen juu jäm tmutemep nyijawetep jääta ti jä'ä Jesús tyuump kyetsp.
Jesús tyajktse'k jä Simón myëët
(Mateo 8.14-15; Marcos 1.29-31)
38Ku jä Jesús jäm ixpëjkentëjkm tsyoone jäts nyax Simón tyëjkwiinte. Jä'ä Simón myëët pëjkep jä wyena, mëjk jä'ä jëën pïjkje, jäts jä Jesús mayen t'amotete jäts tyajktso'oket. 39Wa'nit jä Jesús wintek jäts kutsapkets jäts pawa'any jä pa'am jäts pitsemet, jatye ojts tsye'ek wanitjye jä te'extëjk pyutejkne jäts tyun ok waane tyajk oyne jä kyaaky jä tyojkx wa'nit kyaayte axeekete pën jät jäm wyena tyëk jootm.
Jesús may jä pa'am jaye tyajktse'ek
(Mateo 8.16-17; Marcos 1.32-34)
40Ku jä'ä xëë tyëjkene, nijum jä jaye pya'am jaye tyajknëjkxte, may jëp jawe jä pa'am juu pëjketep, jä Jesús tuninekxte; jäts jä kyë tunike'en tu'k jä nitu'k jä pa'amjaye, jats tyajktse'ek. 41May jä pa'amjayeta nawye'en jä ka'oy poj pa'am ojts nyiwa'atseta jäts jä ka'oy pojta ya'axta jyokta jäts wya'anta:
—Jä'ä mits Kunu'kxtee y'unek.
Jäts jä Jesús tyajkutujkja jä winë'ëmpa ka t'itmee jäts kyostat, nijawetep jääta jäts Cristo Jesús jä'ä.
Jesús t'awana jä'ä tyee kyets y'ayuuk jäm ixpëjken'tëjkm
(Marcos 1.35-39)
42Ku jä it jyatejk, jäts jä Jesús nyïkx jäm kajpenpa'am, jäm juma ijt apajk. Jäts jä jaye t'ixtete, jäts paatte, jäts nyëjkxte juma wyena jä Jesús. Ka' tmajktsojkwanta jäts nyëjkxet, 43jäts jä Jesús nyë'ëmxete:
—Nawye'en n'awanat jä oy kets oy ayuuk tso jä Kunu'kxtee kyutujken jäts n'waanat ananijuma jä kajpënta, paaty ëts nyajkejx.
44We'en jä'ä Jesús t'awaane ayaaxe jä kyets jä y'ayuuk jäm ixpëjken'tëjkm jäm judíos ijtkexm.
