ꞌLuuka 12
12
Tilooinit hĩ kũttan
(Tigiil Maatteeo 10:26-27)
1Baa aluttiaak eeta ꞌcĩg ĩĩn aalibꞌnya ꞌcĩg mẽẽlĩg ngaatĩ aayyi Yeesu ĩꞌthõng haathito ũgẽẽgĩ ꞌgõõnõgĩ. Nĩngĩtĩ iꞌthianaanĩ nõõ Yeesu irrioonĩkĩ nuyyiook cĩgĩnnĩg annẽẽkĩ, “Ma haaꞌnyiku ꞌlimman cĩ Variꞌtheei hidiahanuunga. Ĩĩn ꞌlimmanĩ cĩnĩĩng ko õlõng. 2Aitiõõ ꞌgii umwaa ꞌcĩ ammiꞌthi ꞌcĩ hõllõngaa hatĩ aku appulanniaa tõõ, hode thõõth ꞌcĩ othooꞌthi ĩĩcĩ burki ꞌcĩ hatĩ ammiꞌthi ũdũt tõõ. 3Thõõth ꞌcĩ othooꞌthu niig muguratõõ, appulanniaa hatĩ kõr umwa waath. Nẽ thõõth ꞌcĩ ongomĩttu niig eet ꞌcieethini, adukiaa hatĩ moloohaa cobbi lothippita battaala.”
Eet ꞌcĩ occa hiteelli naaga
(Tigiil Maatteeo 10:28-31)
4Nĩngĩtĩ irrioonĩkĩ Yeesu ĩhõõggõ tarĩ annẽẽkĩ, “Haduhaakuunga ꞌgotoonoga hĩ ꞌgoonoga, ma hiteelinnu eet ꞌcĩg aruk ẽlẽ diooni, nẽ má uruhit ẽlẽk, iittiõõ ꞌgii umwaa ꞌcĩ occa ũũlũ nẽẽg tarĩ tõõ. 5Ĩꞌnya huduhaahuung eet ꞌcĩ occa itieelinnu: Itieelli Nyekuc, hĩnĩngĩtĩ ĩnõõnnõ dioo ꞌcĩ aꞌnyak ꞌtirrian ꞌcĩ occa adhuheekuung ꞌgwoo ꞌcĩ aalla ũdũt,#12:5 ꞌGwoo ꞌcĩ aalla ũdũt: Ĩĩn ciee ꞌgwoo ꞌcĩ atũũthĩ Nyekuci eet ꞌcĩg abũrĩ ĩnõõnnõ hatĩ kõr cĩ decciaanĩt cĩ lootu. Tigiil ꞌBuuk cĩ Terethiitto 20:7-15. urutaa ꞌcĩ uruktõõĩ eleeti cugguung ẽlẽk. Haduhaakuung dĩdĩ, itingolli ĩnõõnnõ. 6Hõllõngaa nooyyia ũũtĩ hĩbaallĩ ꞌcĩg hidicig ꞌtur ꞌrabbẽẽtĩĩ ꞌcĩg abadtẽc haaga? Nẽẽthĩ, aitiõõ Nyekuci hõllõngaa ataarrothi tananga hõdẽẽthõng. 7Nẽ ĩmana cĩg ooti cugguung ko, itigiil Nyekuci vẽlẽk. Nẽẽthĩ, ma hiteelinnu ꞌgiimwa, iiginnu niig tiirik ĩllõõannu hĩbaallĩ ꞌcĩg hidicig ꞌcĩg mẽẽlĩg.
ꞌGõõl ꞌcĩ haduhaanĩ thõõth cĩ Yeesu
(Tigiil Maatteeo 10:32-33; 12:32; 10:19-20)
8“Huduhaahuunga, ẽẽtĩ ꞌcĩ ẽtẽrꞌtha ẽlẽ cĩnnĩ hõrggẽẽnaa cĩ eetu aĩ hĩĩnĩ caannĩ, ẽtẽrꞌtha hatĩ Ngeertĩ Eeto ĩnõõnnõ buúk hõrggẽẽnaa cĩ aajĩlẽẽt cĩg Nyekuci. 9Nẽẽthĩ, ẽẽtĩ ꞌcĩ abũrra nganĩĩt hẽbẽrẽẽnnĩĩ cĩg eetuk, haburi hatĩ naa buúk ĩnõõnnõ hẽbẽrẽẽnnĩĩ cĩg aajĩlẽẽt cĩg Nyekuci. 10Haduhaakuunga, occa ũũnnothoothĩk ꞌthẽccanẽẽta cĩg eet ꞌcĩ õdõõm Ngeertĩ Eeto, nẽẽthĩ, ẽẽtĩ ꞌcĩ õdõõm Lori ꞌcĩ Ẽllẽẽmĩthĩ, aitiõõ hatĩ ꞌthẽccanẽẽta cĩgĩnnĩg hõllõngaa ũũnnothoothĩk ũdũt.
11“Nẽ ma õõ abilluung eeta ꞌCieethaa cĩ Laiitto, hode hĩ ꞌgaala cĩg looc nicci, ma homothiinnu thõõth ꞌcĩ hatĩ õõ aduhaannu, 12hĩnĩngĩtĩ aduhaakuung hatĩ Lorii ꞌcĩ Ẽllẽẽmĩth kõr tĩho thõõth ꞌcĩ occa aduhaannu.”
Thõõth ꞌcĩ awantoothĩk ballioohit
13Ma nĩngaata, õthõõthak ẽẽtĩ umwaa Yeesu lothippitatõõ ĩĩnnĩk, “ꞌLimmannioohit, duhaaka baaĩ nuun ꞌgõtõna hẽꞌngẽraaha hẽlẽggĩ ꞌcĩg baag ũũnnĩkeet nyakangaan baa adaak nẽẽnĩ.”
14Ẽdẽcĩ hinnia Yeesu anneek, “Ẽlẽ, nganĩ baa ꞌcĩ ẽbẽraanna nganĩĩt hikia hẽttẽẽd thõõth cunuung hĩ ꞌgotonu ho?” 15Nĩngĩtĩ annẽẽkĩ lothippit, “Uꞌthuutti eleeti! Ma hainnu ngaam ngaam, hĩnĩngĩtĩ lõbõlõbẽẽꞌthĩt cĩ hẽlẽggĩ cĩg looc nicci. Aitiõõ ẽẽtĩ hõllõngaa arũgĩ, hĩnĩngĩtĩ baliinit cĩnnĩ.”
16Ma ho, ikia uduhaak ĩhõõggõ dtẽẽllẽn iccig awantoothĩk ko ĩĩnnĩk, “Baa aaĩ ballioohiti umwaa ꞌcĩ abbiiri mana gẽrrẽẽt. 17Nĩngĩtĩ ammuhi ꞌthĩnĩtatõõ cĩnnĩ aĩnnĩ, ‘Hadĩmani occa hatĩ hutuno hõlõ? Aitioonna bẽrẽ nĩngĩtĩ haarĩkĩĩ haal cĩgannĩg ko tõõ.’
18“Nẽ tarĩ õthõõth ẽmmẽn ĩĩ, ‘Ĩꞌnya hĩdĩman hoti, hĩꞌthaani hatĩ ĩragẽẽt cĩgannĩg nẽ huruha ꞌcĩg obbitig nẽ haarĩha haal hĩ ijjio cĩgannĩg vẽlẽk ĩĩttõõ. 19Nẽẽthĩ hatĩ hĩĩnnĩha ẽlẽ caannĩ, “Ayyia! Aꞌnyahu aattĩ ꞌgẽẽn hĩ ijjio ꞌcĩg hatĩ aattĩg irkiꞌnyia ꞌcĩg mẽẽlĩg. Ma nga haallahi ꞌgiimwa, ũbũna hatĩ rũgẽtĩ. Duhõõ nẽ ũhũdĩ nẽ ꞌthẽk accamanoothihuu.” ’
20“Õthõõthak hinnia Nyekuci ĩnõõnnõ anneek, ‘Nii ꞌgiiꞌthiahiti! Adaahi hatĩ nii baalin nicci noho. Nganĩ hatĩ ꞌcĩ õkõõĩ ꞌgẽẽn ꞌcĩ ara akũmaneehi nii ho?’
21“Aaĩ ꞌthẽk hatĩ hoti buúk hĩ eet ꞌcĩg itiangꞌtheek eleeti cĩggĩĩng baliinit cĩ looc nicci nẽ hõllõngaa aballi muumaa cĩ Nyekuci.”
Ma hommothiinnu
(Tigiil Maatteeo 6:25-34)
22Nĩngĩtĩ annẽẽkĩ Yeesu nuyyiook cĩgĩnnĩg, “Haduhaakuung naa ngagiita, ma homothiinnu rũgẽt cunuung, hode ꞌgii ꞌcĩ adaku, hode eleeti cugguung, hode ceremwa ꞌcĩg ahimittu. 23Ĩllõõan rũgẽtĩ ꞌgẽẽn nẽ ĩllõõan ẽlẽ cẽrẽm. 24Ummuhuttooth da nõõ hĩbaallĩ, aitiõõ nẽẽg hõllõngaa akannĩ nẽ hõllõngaa aꞌnyak ĩragẽẽt ꞌcĩg aarĩkĩ ꞌgẽẽn. Nyekuc ꞌcĩ irohĩt ĩhõõggõ. Aꞌthuunnuung ngagiit Nyekuci hĩllõõan hĩbaallĩ. 25Nganĩ hõrggẽẽnaa cunuung ꞌcĩ occa aaꞌnyĩk mothiiniti hĩttoorĩk kõr hõdẽẽthõng haaga rũgẽtaa cĩnnĩ? 26Ma hõllõngaa uullu ngaatĩ occa adĩmannu ꞌgii ꞌcĩ hidici haaga ho, ne thĩ ꞌcĩ occa ommothiinnu, hĩnĩngĩtĩ hẽlẽggĩ ꞌcĩg mẽẽlĩg ko?
27“Ĩcĩnĩt da nõõ nyettur cĩ heenu mõrõtõõ tõõ, aitiõõ nẽẽg hõllõngaa adiddil, hátĩ helleemito. Nẽẽthĩ haduhaakuunga, baa hõllõngaa ahimit ꞌThõlõmõõnẽ ceremwa ꞌcĩg ẽllẽẽmĩth aattĩg hĩ nyetturi cieegi. 28Nẽ má aꞌthũũnnĩ Nyekuci nyettur ꞌcĩ aaĩ kõr icci ngaati, ma lohotha udhuhoothĩk ꞌgwoyyiatõõ haaga, hõllõngaa occa hatĩ aꞌthuunnuung nẽẽ ngagiita? Inni thĩ aꞌnyahit niig lemiinit ꞌcĩ hidici haaga ho? 29Nẽ ma haaꞌnyiku ꞌthinneeti hummuhit ꞌgẽẽn ꞌcĩ adaku. 30Eet ꞌcĩg hõllõngaa aga Nyekuc ꞌcĩg alĩk hẽlẽggĩ ꞌcĩg aattĩg hoti. Aga Baangẽẽtĩ ẽmmẽn ngaatĩ adiimmu niig hẽlẽggĩ iccig. 31Idiimit habuccieet cĩ Nyekuci ĩĩcĩ oou nẽ thĩ hatĩ aanytĩhoothĩhuung hẽlẽggĩ ꞌcĩg ũgĩ ho urutaa cĩnnĩ.
Baliinit hẽẽtahujjieen
(Tigiil Maatteeo 6:19-21)
32“Niig nuyyiooha cĩgannĩg ꞌcĩg ngatũrĩg haaga ho, ma hiteelinnu, hĩnĩngĩtĩ accamanoothĩk Maaꞌnyu ngaatĩ aaꞌnyuung ngagiit habuccieet cĩnnĩ. 33Utuuyyiõĩ ijjio cugguung nẽ aanytĩhu ꞌrabbẽẽt pĩĩrnattiaak. Aꞌnyĩĩk baliinit cunuung hitiangĩthĩ hẽẽtahujjieen ngaatĩ occa hõllõngaa igorꞌthiini nẽ iittiõõ ꞌthõrõhõnyĩta ꞌcĩg adak tõõ. 34Hĩnĩngĩtĩ ngaatĩ aayyi baliiniti cunnẽẽnĩ, aaĩ ꞌthẽk hatĩ ꞌthĩnĩt cunni buúk ngaatĩho.
Aaut dĩkĩĩm
(Tigiil Maatteeo 24:45-51)
35“Ũkũmattoothĩk jurrung nẽ aanytĩhu ꞌloomoꞌnya cugguung huttuhullioo, 36aaut hĩ eeta ꞌcĩg ẽrẽẽa makayyioohit cĩnĩĩng hõbõda nyahũũtaawa. Ma õbõda makayyioohiti nẽ uruk hattũũg, abbuuhik hatĩ nẽẽg ĩnõõnnõ hattũũg hĩdĩĩkoothong. 37Abũnnaa hatĩ dticcianniooha ꞌcĩg ma aku makayyioohiti cĩnĩĩng, ammũdeek acĩnĩ. Haduhaakuung dĩdĩ, aku hatĩ akũmanoothĩk makayyioohiti nẽ aaꞌnyĩk dticcianniook cĩgĩnnĩg haauto loota nẽ aaꞌnyĩk ꞌgẽẽn hudukto hĩ ĩnõõnnõ hõdẽĩ. 38Nẽ abũnnaa dticcianniooha ꞌcĩg ammũdeek makayyioohiti acĩnĩ, tananga hikia nẽẽ hõrggẽẽnaa cĩ baalinu, hode hatĩ nga õrõk tũhũlũꞌnya thõng.
39“Agaac thõõth icci, má haga baattĩ olu kõr ꞌcĩ akuuni igorriaahiti, occa hõllõngaa aaꞌnyĩk õlõ cĩnnĩ hĩgõrĩthĩ. 40Aaut niig buúk dĩkĩĩm, hĩnĩngĩtĩ aku hatĩ Ngeertĩ Eeto kõr ꞌcĩ hõllõngaa ammuhuneeku niiga.”
41Nĩngĩtĩ ajini Pẽẽtũrũ Yeesu annẽẽkĩ, “Makayyioohit, aduhaakeet nii ngagĩĩt dioo thõõth ꞌcĩ awantoothĩk ko hode eet vẽlẽk?”
42Ẽdẽcĩ Makayyioohiti Pẽẽtũrũ anneek, “Dticciannioohit thĩ iina ꞌcĩ ẽggẽẽnyĩth nẽ idtican dtiic cĩ makayyioohit cĩnnĩ jurrung, ꞌcĩ aarĩk makayyioohiti hẽbẽk ꞌgõõnõgĩ nẽ aaꞌnyĩk ĩhõõggõ ꞌgẽẽn ꞌthaawaa ꞌcĩ aũlanĩ? 43Abũnnaa hatĩ dticciannioohiti ꞌcĩ ma õbõda makayyioohiti, ammũdeek adticanni. 44Haduhaakuung dĩdĩ, aarĩk hatĩ makayyioohiti cĩnnĩ ĩnõõnnõ hẽbẽk ijjio vẽlẽk. 45ꞌYioko hĩĩ ꞌcĩ ammuhi dticciannioohiti aĩnnĩ, ‘Aitiõõ baa nẽẽ hõllõngaa aku nganĩĩt makayyioohiti hĩdĩĩkoothong,’ nẽ iꞌthianaaĩ õmmõg dticcianniook ꞌcĩg ngayyig hĩ ꞌcĩg maacĩg vẽlẽk nẽ uduho gẽrrẽẽt nẽ ũhũdĩ hũdũũt, 46atinya hatĩ dticciannioohiti makayyioohit cĩnnĩ ho, kõrraa ꞌcĩ hõllõngaa ammuhunẽẽkĩ nẽẽ ngaatĩ akuuni. Aku hatĩ uuk makayyioohiti ĩnõõnnõ nẽ itiggiaeek ꞌgoonoginni ĩĩ gõõng hõllõngaa ĩĩn lemmiook.
47“Uuki hatĩ dticciannioohiti ꞌcĩ aga dtiic ꞌcĩ atab makayyioohiti cĩnnĩ nẽ hõllõngaa akũmaneek hode hõllõngaa adtican dtiic ꞌcĩ adiim makayyioohiti ho gẽrrẽẽt. 48Nẽẽthĩ, dticciannioohiti ꞌcĩ hõllõngaa aga dtiic ꞌcĩ occa adtican nẽ ĩdĩman hẽlẽggĩ ꞌcĩg occa uukẽnĩ, uuki hatĩ nẽẽ hĩdĩĩc haaga. Ẽẽtĩ ꞌcĩ aaꞌnyĩk Nyekuci ꞌgii ꞌcĩ maka, adiim hatĩ Nyekuci ꞌgii ꞌcĩ maka buúk hĩ ĩnõõnnõ. Nẽ ẽẽtĩ ꞌcĩ aaꞌnyĩk Nyekuci hẽlẽggĩ ꞌcĩg mẽẽlĩg gẽrrẽẽt, adiim hatĩ Nyekuci hẽlẽggĩ ꞌcĩg mẽẽlĩg gẽrrẽẽt buúk hĩ ĩnõõnnõ.
Aꞌnyaha Yeesu ngẽrõõnĩt
(Tigiil Maatteeo 10:34-36)
49“Baa hakuu naa hikia hakatĩ looc ꞌgwoo nẽ hĩĩ ꞌcĩ haĩ occa iꞌthianaaĩ ẽlẽk! 50Nẽẽthĩ, haꞌnyahi baattithimo cĩ ꞌtĩmmaanõ ꞌcĩ nga aayyiaa ĩĩcĩ oou, ꞌcĩ hatĩ haccananiini gẽrrẽẽt, ĩꞌthõng hikia hedeccia! 51Ammuku niig ainnu, haꞌnyaha baa naa ganõn looccaa nĩĩcĩ? Baa hakuu naa haꞌnyaha ngẽrõõnĩt. 52Iꞌthianaanĩ ꞌyioko, aattĩg hatĩ eeta ꞌtur cĩg halang hõdẽẽthõng nẽ eꞌngerrio, ẽꞌngẽrõõ hatĩ eeta iyyio hĩ ꞌramma nẽ eꞌngerrio eeta ꞌramma hĩ iyyio. 53Ẽꞌngẽrõõ hatĩ nyakangaaꞌnya hĩ buul cĩggĩĩng nẽ eꞌngerrio morwaha hĩ lõhõlĩ cĩggĩĩng ꞌcĩg ngayyig. Ẽꞌngẽrõõ hatĩ inyigwaana hĩ alawanĩt buúk.”
ꞌGõõl ꞌcĩ hagaĩ ꞌgii ꞌcĩ hadĩmanĩ
(Tigiil Maatteeo 16:2-3; 5:25-26)
54Nĩngĩtĩ annẽẽkĩ Yeesu lothippit tarĩ, “Ma icittu niig diith ĩtĩngaayyia ĩĩcĩ õkõlõõthĩkĩ kõrra, othooꞌthu ainnu, ‘Ĩtĩĩl hatĩ tammu.’ Nẽ ẽbẽaneeku dĩdĩ. 55Nẽ ma icittu uuhana ngõõtĩ ꞌcĩ aku ĩĩcĩ hujjieen, othooꞌthu ainnu, ‘Aaburii hatĩ lõõcĩ kõr nicci gẽrrẽẽt.’ Nẽ ꞌthẽk hatĩ aabur dĩdĩ. 56Niig oloꞌngiaaha! Má aganeeku niig ngaatĩ aduhaannu ꞌgõõl ꞌcĩ ũũkcẽnĩ lõõcĩ hĩ hẽẽtahujjieen nẽ anyamanuung ngaatĩ aduhaannu thooꞌthiok ꞌcĩg edeeꞌnyia ꞌyioko ho hutuno?”
Ũkũmatteek thõõth hĩ ꞌgoonu ẽmmẽn
(Tigiil Maatteeo 16:2-3; 5:25-26)
57Ma nĩngaata, uduhaak Yeesu eet ĩĩnnĩk, “Hõllõngaa occa agayyu thõõth ꞌcĩ aũlan nẽ idticattu inni? 58Hatĩ ma ookorru hĩ eet ꞌcĩ baa adĩmanoonnu ꞌbuth ooyyu lokihooa, ꞌtĩmman gẽrrẽẽt ngaatĩ occa ẽdẽcaaku hĩ ĩnõõnnõ thõõth cunuung ko ꞌgõõla, nga õdõlanit ꞌgaadĩ. Má aitiõõ, agurreeki hatĩ nẽẽ nganiit ꞌgaadĩ, nĩngĩtĩ hatĩ avvaanĩ ꞌgaadĩ boliith hudhukteehi baabuuthatõõ. 59Haduhaakiina, aitiõõ ꞌthẽk hatĩ hõllõngaa ooggia, ĩꞌthõng dũman ꞌrabbẽẽt vẽlẽk.”
© 2017, Wycliffe Bible Translators, Inc., All rights reserved.