Yõaannẽ 8
8
Ngaa ꞌcĩ aggamoothĩk hĩ eet
1Baa õkõ Yeesu ĩĩcĩ Muur cĩ Olivi. 2Ma baa loohoth cĩnnĩ ngerrenita, ũũk ꞌCieethaa cĩ Nyekuci, ngaatĩ baa auuni eeta vẽlẽk hĩ ĩnõõnnõ, nĩngĩtĩ aayyi loota nẽ illiman ĩhõõggõ.
3Ma nĩngaata, aꞌnyakta Variꞌtheei hĩ ꞌlimmanniook cĩg nyattaalak, ngaa umwa ꞌcĩ aggamoothĩk hĩ eet ꞌcĩ ꞌrĩĩng. Nẽ iita aanytĩk ngaa nicci hĩbĩl hõrggẽẽnaa cĩ lothippito. 4Nĩngĩtĩ aduhaakĩ nẽẽg Yeesu annẽẽkĩ, “ꞌLimmannioohit, haggameeka ngaa icci oogin hĩ eet umwa ꞌcĩ hõllõngaa ĩĩn maac cĩnnĩ. 5Nyattaala, anneekeet ngagĩĩt Mũũꞌtha ohoddia ngaaĩ ꞌcĩg aattĩg noho ho thõng. Aini ꞌyioko nii ne?”
6Baa ajin nẽẽg Yeesu hoti, hummuddia ꞌgõõl ꞌcĩ occa aggamĩ ĩnõõnnõ. Nẽẽthĩ, baa aggiingi hinnia Yeesu nẽ ẽtẽhẽẽd looc attiaa cĩnnĩ.
7Ma baa aalla ajin nẽẽg ĩnõõnnõ noho ho, ĩtĩnga Yeesu ꞌjieena nẽ uduhaak ĩhõõggõ ĩĩnnĩk, “Má aaĩ eet umwaa hõrggẽẽnaa cunuung ꞌcĩ hiꞌthihi ꞌthẽccan, aꞌnyĩĩk hitiman hõhõda ngaa nicci!” 8Nĩngĩtĩ aggiingẽnĩ Yeesu nẽ ẽtẽhẽẽd looc tarĩ. 9Ma ho, iita ĩnĩhĩt eeta ꞌcĩg baag athĩhĩ thõõth icci ho hõdẽĩ hõdẽĩ, iꞌthianaanĩ eetinii ꞌcĩg obbitig ĩꞌthõng hidionganit Yeesu hĩ ngaa nicci dioo.
10Nĩngĩtĩ ĩꞌngaannĩ Yeesu ꞌjieena nẽ ijin ngaa nicci ĩĩnnĩk, “Õõt eeta vẽlẽk ĩĩna? Iittiõõ eet ꞌcĩ nga abilli tõõ?”
11Ẽdẽcĩ ngaa nicciee Yeesu anneek, “Eei Makayyioohit, õõt eeta vẽlẽk hiꞌthihi eet ꞌcĩ nga aaĩ.”
Nĩngĩtĩ aduhaakĩ Yeesu ngaa nicci annẽẽkĩ, “Aitiõõ naa buúk hõllõngaa habilli nganiita. Bĩtõ, ma nga hõkõ hẽꞌthẽcani tarĩ.”
Ĩĩn Yeesu lanyit cĩ lootu
12Ma baa othooꞌthio Yeesu hĩ eet tarĩ, ikia ĩĩnnĩk nẽẽ ĩhõõggõ, “Hĩĩnĩ naa lanyit cĩ looc vẽlẽk. Ẽẽtĩ ꞌcĩ anũyya nganĩĩta, aitiõõ hatĩ nẽẽ hõllõngaa õvvõ muguratõõ, ammũda hatĩ nẽẽ lanyit cĩ rũgẽtõ.”
13Ẽppẽhan hinnia Variꞌtheei ĩnõõnnõ anneek, “Othoothi nii thõõth cĩ ẽlẽ cunni ẽmmẽn nẽ thõõth ꞌcĩ aduha nii ho, hõllõngaa ĩĩn thõõth dĩdĩ.”
14Ẽdẽcĩ Yeesu anneek, “Tananga hothoothi thõõth cĩ ẽlẽ caannĩ ẽmmẽn, hothoothi thõõth ꞌcĩ ĩĩn dĩdĩ. Hĩnĩngĩtĩ haga naa nĩngĩtĩ baa hakuuni nẽ hagawa ꞌgõõl ꞌcĩ hõkõõĩ. Nẽẽthĩ, aitiõõ hõllõngaa agayyu niig nĩngĩtĩ hakuuni hĩ nĩngĩtĩ hõkõõĩ naa ho. 15Etteeddu niig thooꞌthiok hĩ eeta cĩg looc nicci nẽ hõllõngaa hetteedi naa thõõth cĩ eet umwa. 16Nẽẽthĩ, ma hẽttẽẽda naa thõõth, hetteedi jurrung, hĩnĩngĩtĩ hõllõngaa hetteedi ẽmmẽn, harũmeenna naag hĩ Baaba baa ĩꞌthõõannaa nganĩĩta. 17Eheeddi nyattaalaa cunuung aĩ, adiim nyattalĩ eet ꞌramma ꞌcĩg aduha thõõth, hátĩ hagaĩ ngaatĩ ĩĩnnĩ thõõth dĩdĩ. 18Hĩĩnĩ naa hebereec cĩ ẽlẽ caannĩ nẽ ĩĩ Baaba baa ĩꞌthõõannaa nganĩĩt hebereec umwa.”
19Nĩngĩtĩ ajini Variꞌtheei Yeesu annẽẽkĩ, “Aaĩ maaꞌnyu ĩĩna?”
Ẽdẽcĩ Yeesu ĩhõõggõ anneek, “Aitiõõ niig hõllõngaa agayyaangu nganĩĩta, hode agayyu Baaba. Má agayyaangu, occa ꞌyioko agayyu Baaba buúk.” 20Baa õthõõth Yeesu thooꞌthiok iccig baa alliman eet halaangatõõ cĩ ꞌCieeth cĩ Nyekuci, ngaatĩ õbõhõõ hĩ nĩngĩtĩ iyyangꞌthĩ eeta ꞌbaaninit. Nẽẽthĩ, baa aitiõõ ẽẽtĩ ꞌcĩ aggam ĩnõõnnõ tõõ, hĩnĩngĩtĩ baa nga hõdõlan kõrra cĩnnẽẽnĩ.
Hõllõngaa occa ooyyu niig ĩĩcĩ hõkõõĩ naana
21Ma tarĩ ho, uduhaak Yeesu ĩhõõggõ ĩĩnnĩk, “Hũũha naana. Adiimmaangu hatĩ niig nganĩĩta, nẽẽthĩ, adaaknu hatĩ ꞌthẽccanẽẽtĩĩ cugguung. Aitiõõ niig hõllõngaa auunnu ĩĩcĩ hõkõõĩ naana.”
22Baa aaꞌnyĩk thõõth ciee eet cĩg ꞌJudeei hijitto hĩĩtõ, “Aruk hatĩ ẽẽtĩ ciee ẽlẽ cĩnnĩ thõng? Ĩnõõ ꞌyioko ꞌcĩ õthõõthĩ nẽẽ aĩnnĩ, ‘Nĩngĩtĩ hõkõõĩ naa ho, hõllõngaa occa auunnu niiga’?”
23Ẽdẽcĩ Yeesu ĩhõõggõ anneek, “Iiginnu niig eet cĩg looc nicci nẽ hĩĩnĩ naa eet cĩ hẽẽtkujjieen. Iiginnu niig eet cĩg looc nicci nẽ aitiõõ naa hõllõngaa hĩĩnĩ eet cĩ looc nicci. 24Ĩnõõ ꞌcĩ haduhaakuung naa ngagiit hanneekuung, adaaknu hatĩ niig nga hũtũngtoothĩk ꞌthẽccanẽẽta cugguung. Má hõllõngaa ẽlẽmmaangu nganĩĩt ngaatĩ hĩĩnnĩ naa Ellioohit, adaaknu hatĩ nẽ hõllõngaa ũũnnothoothĩk ꞌthẽccanẽẽta cugguung.”
25Ma ho, ijinit eeta cĩg ꞌJudeei Yeesu ĩĩttĩk, “Nganiit nganĩ?”
Ẽdẽcĩ Yeesu ĩhõõggõ anneek, “Nganĩĩt eet baa haduhaakuung baa õõa hanneekuung, nganĩĩt Naana. 26Haꞌnyahi naa thooꞌthiok ꞌcĩg mẽẽlĩg ꞌcĩg occa hetteedikuung ngagiita. Nẽẽthĩ hinnia, ẽẽtĩ baa ĩꞌthõõannaa nganĩĩt ko, ĩĩn eet ꞌcĩ aduha thõõth dĩdĩ nẽ thõõth ꞌcĩ hathĩkna naa hĩ ĩnõõnnõ, haduhaahi eet ꞌcĩg looc nicci.”
27Baa hõllõngaa aga eeta cĩg ꞌJudeei ngaatĩ aduhaakĩ Yeesu ĩhõõggõ thõõth cĩ Maacõnĩ. 28Nẽ õthõõth Yeesu tarĩ ĩĩ, “Má odongtu niig Ngeertĩ Eeto nẽ hatĩ iita agayyaangu Nganĩĩt nganĩ Naa. Nẽ hõllõngaa hadticani ꞌgiimwa ẽmmẽn, nẽẽthĩ, hothoothi thõõth baa allimaneeka Baaba. 29Harũmeenna naag hĩ eet baa ĩꞌthõõannaa nganĩĩta, nga hũtũngeeha nẽẽ nganĩĩt ẽmmẽn, hĩnĩngĩtĩ hadĩmani naa hõdõõkõthĩ thõõth ꞌcĩ accamana nẽẽnĩ.” 30Tananga baa nga õthõõth Yeesu, iita elemit eeta ꞌcĩg mẽẽlĩg ĩnõõnnõ.
Oogguung hatĩ thõõth ꞌcĩ ĩĩn dĩdĩ aaut lõꞌngõõc
31Baa aduhaak Yeesu eet cĩg ꞌJudeei ꞌcĩg ẽlẽmĩ ĩnõõnnõ anneek, “Má aꞌthuunnu niig ꞌlimman caannĩ, iiginnu nuyyiook cĩgannĩg dĩdĩ. 32Au hatĩ agayyu thõõth ꞌcĩ ĩĩn dĩdĩ nẽ hatĩ õõgauung ngagiit thõõth ꞌcĩ ĩĩn dĩdĩ ho, aaut lõꞌngõõc.”
33Ẽdẽcĩ eeta Yeesu anneek, “Hĩĩgĩnna naag lõhõlĩ cĩg Abũrahamĩ#8:33 Abũrahaamõ: Baa avvĩ Nyekuci Abũrahaamõ hũtũngeek eet cĩg halang cĩnnĩ hĩ looc cĩnnĩ nẽ ũnũõõthĩ Nyekuc ĩĩcĩ looc ꞌcĩ ĩĩn ngeju. Baa ikia ĩĩ Abũrahamĩ maaꞌnyĩ eet cĩg ꞌJudeei. Baa arũgĩ nẽẽ irkiꞌnyia 1,800 baa nga hittirria Yeesu. Tigiil thõõth cĩnnĩ ꞌBuuhaa cĩ ꞌThianaattõ 17-26. nẽ nga hĩĩtta appahacaaꞌnya cĩg eet umwa ũdũt. Inni ĩĩnnĩheet hooggianna hatĩ haautta lõꞌngõõc ko?”
34Ẽdẽcĩ Yeesu ĩhõõggõ anneek, “Haduhaakuung dĩdĩ, ĩĩn eeta ꞌcĩg adĩman ꞌthẽccanẽẽt appahacaaꞌnya cĩg ꞌthẽccaanak. 35Aitiõõ appahaca hõllõngaa aꞌnyak nĩngĩtĩ ꞌcĩ aallanĩ halangatõõ ũdũt. Loholeec cĩ olu dioo ꞌcĩ aꞌnyak nĩngĩtĩ aallanĩ halangatõõ ũdũt. 36Má õõgauung ngagiit Ngeertĩ Eeto, iita aauttu niig lõꞌngõõc dĩdĩ. 37Haga naa iiginnu niig lõhõlĩ cĩg Abũrahamĩ. Nẽ adiimmu hinnia arukaangu nganĩĩt thõng, hĩnĩngĩtĩ hõllõngaa elemmu niig thõõth caannĩ. 38Haduhaakuung naa ngagiit thõõth ꞌcĩ aduhaaka Baaba, haau hĩcĩ occa adĩmannu niig buúk thooꞌthiok ꞌcĩg aduhaakuung maajihu.”
ꞌThĩttaan ꞌcĩ ĩĩn maaꞌnyu cunuung
39Ẽdẽcĩ eeta cĩg ꞌJudeei Yeesu anneek, “Ĩĩn Abũrahamĩ nyakangaan cĩnaang!”
Ẽdẽcĩ Yeesu ĩhõõggõ anneek, “Má ĩĩtõ lõhõlĩ cĩg Abũrahamĩ, occa ꞌyioko adĩmannu thooꞌthiok baag adĩman Abũrahamĩ. 40Hĩcĩ aau hoti ho, adiimmu hinnia arukaangu nganĩĩt, eet ꞌcĩ haduhaakuung thõõth ꞌcĩ ĩĩn dĩdĩ, baa hathĩkna naa hĩ Nyekuc. Baa hõllõngaa adĩman Abũrahamĩ thooꞌthiok ꞌcĩg aattĩg noho. 41Adĩmannu niig thooꞌthiok ꞌcĩg adĩman maaꞌnyu cunuung!”
Ẽdẽcĩ eeta anneek, “Hõllõngaa hĩĩgĩnna naag lõhõlĩ ꞌcĩg harrittiaanna battaala. Nyekuc dioo ꞌcĩ ĩĩn Baangeet cĩnaang.”
Lõhõlĩ cĩg habu cĩ loriẽẽt ꞌcĩg abathĩ
42Nĩngĩtĩ annẽẽkĩ Yeesu eet cĩg ꞌJudeei, “Má baa hĩĩ Nyekuci Maaꞌnyu cunuung, occa ꞌyioko ammĩnannaangu nganĩĩta, hĩnĩngĩtĩ baa hakuu naa hĩ ĩnõõnnõ nẽ ꞌyioko nganĩĩt cieeni. Baa hõllõngaa hakuu naa ẽmmẽn, baa ĩꞌthõõannaa nẽẽnĩ. 43Inni hõllõngaa athiknu niig thõõth caannĩ ho? Hĩnĩngĩtĩ hõllõngaa uullu niig ngaatĩ athiknu thõõth ꞌcĩ haduha naana? 44Ĩĩgĩnnu niig lõhõlĩ ꞌcĩg habu#8:44 Habu cĩ loriẽẽt ꞌcĩg abathĩ: Ĩĩn habuui cĩ loriẽẽt ꞌcĩg abathĩ lori ꞌcĩ abathĩ ꞌcĩ haĩ ꞌthaar cĩgĩnnĩg ꞌThĩttaan. Baa ĩĩn habuui cĩ loriẽẽt ꞌcĩg abathĩ ho, aajĩlõ hẽẽtahujjieen ꞌcĩ baa alũllũũman aajĩlẽẽt ũgĩ hũtũbũrĩt Nyekuc nẽ itiggia Nyekuci ĩhõõggõ hẽẽtahujjieen. cĩ loriẽẽt ꞌcĩg abathĩ nẽ adĩmannu thooꞌthiok ꞌcĩg adiim lorii ꞌcĩ abathĩ ho. Baa ĩĩn nẽẽ eet ꞌcĩ aruk eet baarkit nẽ hõllõngaa aduha thõõth ꞌcĩ ĩĩn dĩdĩ, hĩnĩngĩtĩ nga huduha nẽẽ thõõth ꞌcĩ ĩĩn dĩdĩ. Ma õõlõng lorii ꞌcĩ abathĩ, gõõng nyattal cĩnnĩ niccia, hĩnĩngĩtĩ ĩĩn nẽẽ oloꞌngiaahit ꞌcĩ ĩĩn baattĩ olongo. 45Nẽ hĩnĩngĩtĩ haduhaakuung naa thõõth ꞌcĩ ĩĩn dĩdĩ, hõllõngaa hinnia ẽlẽmmaangu niig nganĩĩta! 46Nganĩ hõrggẽẽnaa cunuung ꞌcĩ occa ammũda ꞌthẽccan hĩ nganĩĩta? Má haduhaakuung naa thõõth dĩdĩ nẽ hõllõngaa ẽlẽmmaangu inni? 47Ẽẽtĩ ꞌcĩ ĩĩn eet ꞌcĩ Nyekuci, athĩhĩ thõõth cĩ Nyekuci. Nẽẽthĩ, aburru niig thõõth cĩ Nyekuci, hĩnĩngĩtĩ hõllõngaa iiginnu niig eet cĩgĩnnĩg.”
Yeesu hĩ Abũrahaamõ
48Ma ho, edecit eeta cĩg ꞌJudeei Yeesu ĩĩttĩk, “Hẽbẽaneeka naag ngaatĩ haĩnna, ĩĩnnĩ nii Thamaritaanoc nẽ aꞌnyahi lori ꞌcĩ abathĩ.”
49Ẽdẽcĩ Yeesu ĩhõõggõ anneek, “Aitiõõ naa hõllõngaa haꞌnyahi lori ꞌcĩ abathĩ. Hiꞌngolli naa Baaba nẽ aburru niig ngaatĩ ingoliinnaangu niig nganĩĩt buúk. 50Hõllõngaa hadiimi naa bulẽẽnĩt cĩ ẽlẽ caannĩ. Nyekuc ꞌcĩ hatĩ abuluꞌthaa nganĩĩta nẽ ĩnõõnnõ ꞌcĩ ẽttẽẽd thooꞌthiok vẽlẽk. 51Haduhaakuung dĩdĩ, ẽẽtĩ ꞌcĩ aꞌthũũnnĩ thõõth caannĩ, aitiõõ hatĩ hõllõngaa adaahĩ ũdũt.”
52Ma ngaati, ĩĩtõ eeta cĩg ꞌJudeei, “Hagayyia aattĩ dĩdĩ, ngaatĩ aꞌnyahĩ nii lori ꞌcĩ abathĩ! Baa adaahito Abũrahamĩ hĩ põrõvẽtaaꞌnya vẽlẽk nẽẽthĩ hinnia, aini nii, má aꞌthũũnnĩ ẽẽtĩ umwaa thõõth cunni, hõllõngaa occa adaahĩ ũdũt! 53Ĩllõõani nii nyakangaan cĩnaang Abũrahaamõ? Baa adaak nẽẽ ẽlẽk nẽ adaahito põrõvẽtaaꞌnya buúk. Ammuhi ꞌyioko ꞌthẽk nii nganĩ nii?”
54Ẽdẽcĩ Yeesu ĩhõõggõ anneek, “Má hubuluth naa ẽlẽ caannĩ ẽmmẽn, occa ĩĩn thõõth niccia õlõng. Baaba ꞌcĩ ainnu niig ĩĩn Nyekuc cunuung ko, ꞌcĩ abuluꞌthaa nganĩĩta. 55Tananga hõllõngaa agayyu niig ĩnõõnnõ, haga naa ĩnõõnnõ. Má haini hõllõngaa haga naa ĩnõõnnõ, occa ꞌyioko hĩĩnĩ oloꞌngiaahit hĩ niiga, nẽẽthĩ, haga naa ĩnõõnnõ nẽ hũꞌthũũtĩ thõõth cĩnnĩ. 56Baa accamanoothĩk nyakangaan cunuung Abũrahamĩ gẽrrẽẽt ngaatĩ acĩnna nganĩĩta.”
57Ẽdẽcĩ hinnia eeta cĩg ꞌJudeei ĩnõõnnõ anneek, “Nga nõõ hĩĩtõ irkiꞌnyia cugunnig hẽẽn ꞌtur buúk nẽ baa icinu nii Abũrahaamõ hutuno?”
58Ẽdẽcĩ Yeesu ĩhõõggõ anneek, “Haduhaakuung dĩdĩ, baa nga hittirria Abũrahamĩ haau naa ẽlẽk!” 59Ma nĩngaata, uuratta nẽẽg biyyiẽẽn ꞌcĩg adiim õhõdaanĩ Yeesu hadaak. Nĩngĩtĩ aguꞌthẽẽnĩ Yeesu nẽ uduhuna battaala ꞌCieethaa cĩ Nyekuci.
© 2017, Wycliffe Bible Translators, Inc., All rights reserved.