Matthew 5

5
Jesus Apeghtughilghii Qemimi
1Jesus‑em esghaghluki yulghuteghllaget maligullghiit, qemimun mayughluni aqumegkaq. Maligsaaghtemi takulaghaasatni, 2apeghtughikaq:
3“Tamaakut liisimakilghiit aklukingalleghmeggneng Kiyaghneghem kayusillghaneng quyastellelguut, qayughllak yukii Ataneghpagullghan Qilagem.
4Tamaakut qivghulghiit quyastellelguut, qayughllak Kiyaghneghem ilutughsaghyaghqaqii.
5Tamaakut qusevegngalghiit quyastellelguut, qayughllak Kiyaghneghem tuunyaghqaqaa nuna ellngitnun.
6Tamaakut atuqiyupiglleghhiit Kiyaghneghem piyukellghaneng quyastellelguut,
qayughllak Kiyaghneghem tuunyaghqaqii piyukellghitneng.
7Tamaakut nangllegtalghiit quyastellelguut,
qayughllak Kiyaghneghem nangllegyagusaghqaqii.
8Tamaakut umyugaqegtat quyastellelguut,
qayughllak esghaghyaghqaqaat Kiyaghneq.
9Tamaakut nekeggmellengestikayuget yugneng quyastellelguut,
qayughllak Kiyaghneghem avaqutaqniyaghqaqii.
10Tamaakut amyuutkellengelghiit atuqutmeggneng Kiyaghneghem piyukellgha,
qaatkutngatmeggneng quyastellelguut,
qayughllak yukii Ataneghpagullghan Qilagem.
11“Quyastellelguusi yuget seghlequuqangisi, amyuutkegkangisi, iqlengiqutkegkangisi maligsaaghtengutegpesineng whangamnun. 12Elngaatall quyaghllagtek qayughllak qilagmi pama akileghtuusaghqalegllaguusi. Amenqun, neghighluku uuknaliqistet amyuutkegkiit katam maaten amyuutkellghistun elpesi.
Taghyuqlu Nighuklu
13“Taghyustun ayuqusi nunam yuganun. Iwernga taghyuq taghyughningiiskuni, alla naten taghyughnighsaghqaanghituq. Atuunanighllequq samun alngunak enkaam egllequq taagken yuget tutmaasghaqelleqaat.”
14“Nighugestun ayuqusi nunam yuganun. Neghllak qemim qaaynganilnguq talughngayaghqaanghituq. 15Talwa kitum alngunak kenelghutak kumaghllukek sagneghmun asingiinnaanghitaak. Itupill quulvaqun llilleqaak nighugutesqellukek tamaghhaanun ilunganilngughnun. 16Tawateghpigaq nighugsi kuukgutesteggu yugnun esghiisqelluku aneghneghqilleghsi, enkaam usuqnakangat Atazi qilagmelnguq.
Apeghtuusaqegkangi Liilightuusat
17“Sumeghtaghaatkegpenanga taaqesaghtuuniluki atuqneghmeng Moses‑em Liilightuusiillu uuknaliqistetlu apeghtuusiit. Tagingunga apeghtuutkennaluki ipa sameng pisighpigaatangi. 18Ipa piimsi, qilagenkuk nunankuk kenletghuutellghegkenun kenlanga, talwa sasquvegaghhaq allangughhnaanghituq Liilightuusanilnguq kenlanga qamaglluteng Liilightuusanilnguut apeghiillghitnun. 19Enkaangam kitum alngunak qaatkenghilkumigu ataasiq Liilightuusaq, apeghtuusaqegkumigullu yugnun qaatkefqaan pisqelluku, Kiyaghneghem pilleqaa ukalighpigaaniluku Ataneghpagullghani Qilagem. Naqamenraq kitum alngunak qaatkegkumiki Liilightuusat, apeghtuqumikillu ilangi yuget qaatkesqelluki, Kiyaghneghem pilleqaa aangyaghqaaniluku Ataneghpagullghani Qilagem. 20Enkaam ungipaatamsi, iteghnaanghitusi Ataneghpagullghanun Qilagem, wetkuqun qaatkutngaaghataghaqufsi Kiyaghneghmun, apeghtughikayugneng Liilightuusaneng, Pharisees‑enengllu.
Yugtalleqlu Sakritelleqlu
21“Nagaquqaqaghsi sivunesinguq ungipaatkaqiit, ‘Yugtaghpenasi. Kina alngunak yugtalghii nanqigsaqleguuq aghyuughyaghqaaluni.’ 22Iwernga whanga piimsi, kitum alngunak ugumiyaguskumigu yulgutni, nanqigtivigmun aglaghsaqleguuq. Kitum alngunak pikumigu yulgutni, ‘Uyuq nallughllak’, agghistenun aglaghsaqleguuq. Kitum alngunak sasiinghinnikumigu yulgutni, aglaghsaqleguuq kumaghulghiimun hell‑mun. 23Enkaangam aghqefigegni Kiyaghneghmun tuuninaqumaluten tunusaghpeneng, neqaaskuvgu sugagsimaniluku yulguten, 24tunusan unilluku ilaliighyaghtughnaken. Taagken tagiluten tunusan tuunaken Kiyaghneghmun.
25“Kitum avutkumakangaten seghletun pimaniluni, ilaliighaghhnaken aglaasimaluten nanqigtivigmun, luuraq avutkistegpek tuunayukangaten nanqigtistemun. Taagken nanqigtistem kelengakistemun anusimingllaghtesnayukangaten. 26Ipa piimken, anusimingllaghtesimakangaten aanaanghituten kenlanga nanqigtistem llivikesqellgha qamaglluku llivikegkuvgu.
Gelgaghniightesnanilleq
27“Nagaquqaqaghsi whaten pilleq,
‘Gelgaghniighpenasi’.
28Iwernga whanga piimsi, kitum alngunak esghaghluku aghnaq qiliiqegkumigu taawa gelgaghniighuuq qamagun ilumikun. 29Enkaam aghenqigneghem iyegpek seghleghqestekangaten, iikluku eggnaken! Itagnaghyaghqaaguq yugusin nalighneghiteghngaaghmi, iingunaghmi hell‑mun miluutelleghqaaneng. 30Aghenqigneghem iiggegpek seghleghqestekangaten, kepluki eggnaketen! Pinighataghaghyaghqaaguq yugusin nalighneghiteghngaaghmi, iingunaghmi hell‑mun pilleghqaaneng.
Pellghututesnanilleq
31“Nagaquqaqaghsi whaten pilleq,
‘Kitum alngunak nuliini pegtekumigu, igangllaannakanga kelgutusighqameng pegsimaniluku.’
32Iwernga whanga piimsi, yugem nuliini pegsaghqaqenghita wetkuqun gelgaghniiqan. Gelgaghniinghiteghngaan pegtekumigu, gelghaghniightesleqaa allaneng yugmeng ugiiqan. Kitum nulighkegkumigu, taana yuuk ellngallu gelgaghniighullequq.
Akeqilleghmun Apeghtuusaq
33“Nagaquqaqaghsillu sivunesinguq ungipaatkaqiit, ‘Akequsan avelghaghpenaan, iwernga Ataneghmun akequsan atuqaqigu’. 34Iwernga whanga piimsi, akeqigpenang atuqluku Kiyaghneghem aatgha, nalighmeng sakun alngunak. Akeqigpenang qilagkun qayughllak aqumutaqaa Kiyaghneghem igleghutilleghminun, 35nalighmeng nunakun qayughllak itegaghiitaqaa Kiyaghneghem, nalighmeng Jerusalem‑kun qayughllak neghllakaa Umiilegpagllagem. 36Akeqigpenangllu naasqughpegun qayughllak talwa ataasighhaq nuyaq qateghtesnaanghitan nalighmeng tagneghtesnaanghitan. 37Yeghlegi legan ‘aangꞌghhaasi’, nalighmeng ‘nakaaghhaasi’. Sangwaat ilaskufsiki taakugnun Tughneghaghmeng pinguut.
Akiniightesnanilleq
38“Nagaquqaqaghsi whaten pilleq,
‘Kina iiyngiquvgu elpeklu iiyngighyaghqaaguten. Kitum gguutnga mughugaghtekuvgu elpeklu gguten mughugaghsaghqaaguq’.
39“Iwernga whanga piimsi, seghletun pistesi akitegpenaki. Kitum qasaghtekangaten ullungagpegun inglungallu tuunaken. 40Enkaam kitum aglaaskangaten nanqigtistemun, ggategken ellmi pinalukek qaasligkenllu tuunakegken ellnganun. 41Kitum alngunak qelghuskagu akmagtani igleghutesqelluku ataasimun mile‑mun, alla ataasiq mile‑a ilannaken. 42Kitum sameng tungsighvikegkangaten, tuunaken. Kitum sameng navghaghvikegkangaten, navghinnaken.
Piniqluki Ugumikestesi
43“Nagaquqaqaghsi whaten pilleq,
‘Piniqluki ilakumtaasi, ugumikluki ugumikilghiit elpesineng’.
44Iwernga whanga piimsi, ‘Piniqluki ugumikilghiit elpesineng, yughaatkaqitekillu amyuutkistesi Kiyaghneghmun quyastesqelluki’. 45Tawaten pikufsi yuget liisimakelleqiisi avaqutaqutsi Atagpesinun qilagmelngughmun. Yuuk tamaghhaan tawateghlluwaaq piiqaa. Siqineni piitestaqaa seghleghnunllu pinilghiinunllu. Tawateghpigaq eslallugughtestaqaa qaatkutkayugnunllu qaatkusigalngughnunllu. 46Kiyaghneghem akileghtughlleqisii‑i piniqistenginaghhasi piniqegkufsiki? Talwa tax‑meng qerngughtistet piniqaqiit piniqisteteng. 47Enkaam ilakumtaghhiinasi quyakaataqufsiki, naten allangulleqetsi ilangitneng yuget? Talwa maniguusigalnguut Kiyaghneghmun quyakaqiit ilakumtaateng! 48Elpesi avaqutaqngutanganeng Atagpesi qilagmelnguum pinightek tawateghpigaq Atagpesi pinillghatun.”

Àwon tá yàn lọ́wọ́lọ́wọ́ báyìí:

Matthew 5: ess

Ìsàmì-sí

Pín

Daako

None

Ṣé o fẹ́ fi àwọn ohun pàtàkì pamọ́ sórí gbogbo àwọn ẹ̀rọ rẹ? Wọlé pẹ̀lú àkántì tuntun tàbí wọlé pẹ̀lú àkántì tí tẹ́lẹ̀

Àwọn fídíò fún Matthew 5