Luke 16

16
NAKATA 16
Kivgakun ilumugngitukun
1Aahin Jesusim maligutini ukallautiyain imaitumik, “Inuk manigiektuk kivgakaktuk nunami ituk, kivgak tamna tamaiyainik nunguttiman ataniata tuhaayaa. 2Talva atangum kivgani kaitkugamiuk apegiyaa, 'Tamna tuhaayaga ilipkun itkumava? Havaatin naunaeklugit uvamnun kivgaktun havagunaekavin talvangaanin.' 3Kivgagli inminik ukallaktuk 'Huliniakkik atanima havaguektimanga? Hakugikluanginama algaklimaitunga, kanguhukpallaagamalu inungnin tukhiagumangngitpiaktunga. 4Huliyakhamnik ilihimayunga inuit igluinun pulaakukuvlunga anitaukaalunga. 5Aahin, tapkua inuit ataniminin atugakakpaktun atuni kaitkugamigit hivullik apegiyaa, 'Atugan atanimun kanugmik?' 6Tamna ukaktuk, 'Ukhugmik katayunik 100nik'. Kivgak ukallangmiyuk, 'Takki una tiitigak tiitigaglugu 50nik.' 7Allamunlu apekhiyuk, 'Ilvillu kanugmik atugaliuyutin?' Tamna ukaktuk, 'Pugnik mukpauyakhaglingnik 100nik'. Ukallautiyaa, 'Una tiitigak 80nik tiitigaglugu'. 8Tamna kivgak ilumugngitgaluaktillugu ataningata aiyuinahugiyaa, nunaum kitungait aiyuitkiyaumata nanmingnik havakhutik kaumaktum kitungainin.
Manit atuktauyukhat naguyumun kihimi
9“Nunam inungita maningillunin atungnaktugaluit ilipfigun ilaukuvluhi naguyunun, kinguagun ilumuktun naiyukukuvluhi ingmingnun nungulaitumi manit nungutpata.
10“Inuk ilumukpiagumi ikitunik havaktillugu, ilumukhunguyuk amigaitumik havakuyaugumi. Inuklunin ilumugngitkumi havagiamini ikituni, ilumugunaituk amigaituniglu. 11Ilipfi ilumugngitkupfi nunaum inungita manigingnik, kia havakuniaktaahi pikutinik ilumuktunik? 12Ilipfilu ilumugngitkupfi allat pitkutainik kia tuniniaktaahi naminipfingnik?
13“Kivgaklunin atanengnun malgunun kivgaktulimaituk, aipa nagugiyunainamiuk aipanga nagugikuvlugu imaalunin, aipa tuhaaniagamiuk aipanga nagugiyunaitkaluaktillugu. Ilipfitauk Godmun nunaum pikutainunlu atautikun kivgaktulimaitkaluaktuhi.”
Pharisekut ihuakhaktauyun
14Pharisekullu manit aliagigamitigit tuhaayat mitautigivlugu. 15Jesusim ukallautiyagaluangat, “Ilipfi ilumukhektukpaktuhi inuit takuangni Godimli umatihi ilihimayagaluangit, tapkualu inungni nagugiyauhimayun Godim takuani ihuitpiaktugaluit.
16“Mosesim pitkuyain, nalautaiyillu tiitigait malingnagialgit John Baptaiektim tikiyyutaanun, talvangaaninlu Godim atanguviata unipkautain tuhaanaktun, itegumayun itegahuat akhukhutik. 17Pitkuyaini ilaa tiitekhanin tungnek atauhingnaklunin tamakuvlugu aiyungnakiak kilam nunamlu tamagvingaanin.
18“Inuk nuliyaminik avipkaigumi nulianikuvlugu allatuktuk, inuglu nulianikumi angnangmik avithimayumik uingaanin, allatuktuk.
Maniektukun ilingayukun unipkak
19“Inugaluaglu maniekpiaktuk annugakhimayuk pinektumik mamaktumiglu negingnakpakhuni uvluk taman, nunamiitpaktuk. 20Tapfuma igluata hilataani ukuangata haniani ilingayuk nallayuk. Tamna atikaktuk Lazarusmik kilakhimavluni 21negiyumainakhuni ilakuinik katakhimayunik manigiektum ikpataanin; aahin kenmit aluktugiaktuktain kilangit. 22Ilaani ilingayuk tamna tukugami tigumiaktauyuk ihalguliktigun Abraham haanganun. Maniektuglu tukugami iluvektauyuk. 23Napatikagvingmilu kapiahukpiagami agluktuk tautukhugik Abraham ungahiktumi, Lazaruslu tapfuma hanianiitillugu. 24Tukhulayuglu ukakhuni, 'Angutiga Abraham nagliginga tililugu Lazarus uvamnun tapfuma tikimi nuvua imengmun mihaktegliuk ukaga niglakuvlugu ulugiahukpallaagama hamani ingnengmin.' 25Abrahamli ukaktugaluak, 'Engniga puiguktailivaglutin inutingni naguyumik pivaktutin, Lazarus nagungitumik pivagaluaktillugu, tayyali naguhilektuk tamna ilvit ulugiahukpiaktillutin. 26Aahintauk akuniptingni nakhak itiyuk ikagumayun hamanga ilingnun, ilingninlu hamunga ikakunagit.' 27Manigiektugaluak ukallangmiyuk, 'Angutiga tukhiagvigigapkin ilaptingnun tilivaglugu Lazarus, 28katangutikagama talimanik, ukkauyyauyukhat hamunga kapiahugvigmun tikinakhavut.' 29Abraham ukaktugaluak, 'Mosesim nalautaiyillu tiitigait pikagamitigit tuhaalugit.' 30Kiuyugli, 'Imanak angutiga Abraham, tukungayuninlunin inuk utekpan tapkununga ihumaliukigniagunakhiyun.' 31Ukallautiyaa, 'Tuhaayumangngitkumik Mosesim nalautaiyillu tiitigainun tuhaayunaitun tukungayum hagyaegvigipahilunin.' ”

Àwon tá yàn lọ́wọ́lọ́wọ́ báyìí:

Luke 16: Sperry

Ìsàmì-sí

Pín

Daako

None

Ṣé o fẹ́ fi àwọn ohun pàtàkì pamọ́ sórí gbogbo àwọn ẹ̀rọ rẹ? Wọlé pẹ̀lú àkántì tuntun tàbí wọlé pẹ̀lú àkántì tí tẹ́lẹ̀

Àwọn fídíò fún Luke 16