MATEO 5
5
Ku ja Jesús ojts kyaꞌamay jam kojpkøjxp
1Xjats ku ja Jesús ojts tꞌixy ja mayja̱a̱ꞌy jam, wɨnets ja ñijkxy kojpkøjxp jøts ja jam yꞌɨxa̱a̱jky, jamts pyabøjkpɨtøjk ja ñachɨna̱a̱ꞌyꞌawɨdejtøø, 2jøts ja ojts yɨdeꞌen tyikꞌɨxpøjktøkɨ:
Jaꞌ pøn nekɨm tꞌejxtɨp
3―Tyaꞌøyꞌa̱jtɨdɨp jaꞌ Dios kyunuuꞌkxɨn pøn ja yꞌamutskꞌa̱jtɨn yja̱ꞌwɨp, jaꞌats pya̱a̱ttɨp ja Dios kyutujk midi ja tyanɨtanaapy ja yja̱a̱ꞌy.
4’Tyaꞌøyꞌa̱jtɨdɨp Dios kyunuuꞌkxɨn jaꞌadɨ pøn jotmaya̱xtɨp pøn jotmayꞌooꞌktɨp, jaꞌ ɨdøꞌøn Dios ayoꞌejxɨdɨp.
5’Tyaꞌøyꞌa̱jtɨdɨp jaꞌ Dios kyunuuꞌkxɨn pøn myɨduda̱ꞌa̱kyꞌa̱jttɨp ja yꞌawejxꞌa̱jtɨn, jaꞌats pya̱a̱ttɨp ja øyꞌa̱jtɨn midi ja Dios tø tnɨꞌadsowɨ.
6’Nayɨdeꞌents ja ttaꞌøyꞌa̱jtmɨdɨt ja Dios kyunuuꞌkxɨn pøn tjantyimtyojktɨp ja øyꞌa̱jtɨn ja tɨyꞌa̱jtɨn midi Dios yjaꞌajɨp, pudøkɨyɨdɨpts jaꞌ jøts ja jadeꞌen ttuꞌundɨt sa̱m ɨdøꞌøn ja ttsoktɨ.
7’Ñayɨ tyaꞌøyꞌa̱jtɨdɨp Dios kyunuuꞌkxɨn jaꞌamɨdɨ pøn tꞌayoꞌejxtɨp ja myɨguꞌuk, ayoꞌejxɨdɨpts Dios ja nayɨdeꞌendɨ.
8’Tyaꞌøyꞌa̱jtɨdɨp Dios kyunuuꞌkxɨn jaꞌadɨ pøn ja yjanchja̱ꞌwɨn tuꞌugyɨ yikꞌejttɨp, kuwa̱nɨts ja Dios ja tpa̱a̱ttɨt.
9’Tyaꞌøyꞌa̱jtɨdɨp Dios kyunuuꞌkxɨn jaꞌadɨ pøn yikxon tka̱jpxꞌøyɨdɨp jøts tsep tkana̱nktyuñɨdɨ, jaꞌabɨ ja̱a̱ꞌy ɨdøꞌøn Dios uꞌnkꞌa̱tɨdɨp una̱ꞌjkꞌa̱tɨdɨp.
10’Ñayɨ tyaꞌøyꞌa̱jtɨdɨp Dios kyunuuꞌkxɨn jaꞌamɨdɨ pøn tkuꞌayoꞌomba̱a̱jtɨdɨp ja øy chɨna̱a̱ꞌyɨn, jøts yikjemdundɨ yiktedundɨ, jaꞌabɨts ɨdøꞌøn pa̱a̱tꞌa̱jtɨdɨp ja Dios kyutujk midi ja tyanɨtanaapy ja yja̱a̱ꞌy.
11’Ñayɨ tyaꞌøyꞌa̱jtɨdɨp Dios kyunuuꞌkxɨn jaꞌamɨdɨ pøn yikjemnɨmaadyɨp yiktenɨmaadyɨp uk yikjemdundɨ yiktedundɨ, yiknɨwa̱mbattɨ aꞌøyꞌampy øts køjxp. 12Kidits xkumayja̱wɨdɨ, xonja̱jtɨ jotkujkꞌa̱ttɨ meets, møjꞌampy meets ja nøjkx mwɨngaxøꞌjkxɨyɨ jap tsa̱jpjøtpy, pø nayɨdeꞌenxɨ ja yikjemdundøø yiktedundøø pøn jaty tø yꞌatstsøønɨdɨ yꞌatstanɨdɨ pøn kugajpxyꞌa̱jtɨdɨp ja Dios.
Jaꞌ pøn jadeꞌen na̱xwiiñ tundɨp sa̱m ja ja̱j tyuñɨn sa̱m ja ka̱a̱n tyuñɨn
13’Jadeꞌen meets ɨdøꞌøn sa̱m ka̱a̱n tyuñɨn midi wa̱ꞌa̱ts midi na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy yiktundɨp jøts chuꞌjch kyawɨndɨgøꞌødyɨt. Nayɨdeꞌen ɨdøꞌøn ndejɨnt mdunkpa̱a̱ttɨt ku mmɨguꞌuk xukmadoꞌodɨt ja Dios yjaꞌ sudsoꞌampy yꞌanmɨja̱ꞌwɨn kyawɨndɨgøꞌødyɨt. Kuts kaꞌap jadeꞌen mduꞌundɨt tø wyɨnaty mbɨdsømdɨ ejxɨm ja ka̱a̱nɨn midi kawa̱ꞌa̱ts midi katump.
14’Kuwa̱nɨ myikꞌejxtɨt myiknɨja̱wɨdɨt nayɨdeꞌen sa̱mɨ ka̱jp yikꞌijxyɨn midi jam ejxɨnꞌa̱m midi jam kojpkøjxp. Jadeꞌen meets ɨdøꞌøn ejxpajt mwa̱ꞌa̱ndɨp sa̱m ja̱j yja̱jyɨn tyɨɨꞌkxyɨn. 15Kidi jaꞌapxɨ yø ja̱j tnɨdøøbyøkɨ jøts ja yikpɨkta̱ꞌa̱kt kajuun patkiꞌpy, pø jaꞌaxɨ ja wya̱ꞌa̱nt jøts ja yikpɨkta̱ꞌa̱kt jam ejxɨnꞌa̱m ma̱ ja tyikuja̱jɨt tyikudøøꞌkxɨt pøn jaty tsɨnaadyɨp jam tøjkjotp. 16Nayɨdeꞌents meets ɨdøꞌønmɨ, tukꞌejxtɨ ja ja̱a̱ꞌy ja øyꞌa̱jtɨn ja xonda̱a̱jkɨn jøts tꞌejxtɨt tnɨja̱wɨdɨt jøts kudam meets xuñ ja tɨyꞌa̱jtɨn, mjajotwa̱mp tam meets, myɨja̱wɨdɨpts kyunuuꞌkxyja̱wɨdɨpts jaꞌ ja Dios Teety midi mee mnɨtana̱a̱jyɨp o ma̱dsoo midi jap tsa̱jpjøtpy.
Ku ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús tnɨgajpxy sa̱ tyuꞌunt ja Moisés kyutujk
17’Kidi meets jadeꞌen mwɨnmaañɨdɨ jøts ku øts jaꞌ tø nnɨmiñ jøts øts ja Moisés kyutujk jøts øts ja Dios kyugajpxy yꞌɨxpøjkɨn nyikudɨgøjyɨdɨt; kidi jaꞌapts ø tø nnɨmiñ, jaꞌaxɨ ø nnɨmimpy jøts øts ja jadeꞌen yikxon nja̱a̱ktyimñɨgajpxy sa̱ jaty ja tø wya̱ꞌa̱ndɨ. 18Janch øts ɨdøꞌøn nwa̱ꞌa̱ñ, pønɨ wɨneꞌen iiy tya̱a̱ꞌnɨ yø na̱a̱jx yø tsa̱jp, nɨwɨneꞌenɨnts ja kutujk kyagudɨgøꞌøty kunɨm ja tukɨꞌɨyɨ kaꞌpxy jadeꞌen tyimyja̱tt pønɨ ti jaty ɨdøꞌøn tunɨpnɨm. 19Paty ja kaꞌap yikmøjꞌext ku Dios kyutujk ttanɨtanɨt ja yja̱a̱ꞌy pønɨ pøn yiin waan tkayikmøjɨp ja Dios kyutujk, kuts ja myɨguꞌuk ja nayɨdeꞌn ttukpabiky sa̱m ja køꞌøm tpaduñ yiin waan, jaꞌats ɨdøꞌøn ja Dios kamøjꞌejxɨp nayɨdeꞌen. Pønts kaꞌpxy tpadump jøts myɨguꞌuk ja nayɨdeꞌen ttukpabiky, møjꞌejxɨpts Dios jaꞌ ku kyutujk ja ttanɨtanɨt ja yja̱a̱ꞌy. 20Paty mee ndukmadøy, pønɨ kaꞌ øy yikxon mja̱a̱ꞌyꞌa̱ttɨ, pønɨ mdundɨp nayɨdeꞌen sa̱m yø fariseotøjktɨ sa̱m yø ka̱jpxwejpɨtøjktɨ, nɨjuunɨts meets Dios kyutujk jadeꞌen xkapa̱a̱jtɨyɨdɨt midi yja̱a̱ꞌy ja tyanɨtanaapy.
Ku ja Jesús tnɨgajpxy sa̱ kyaꞌøyɨ ja akɨ jøts ja jotma̱ꞌjtɨn
21’Tøxɨ xnɨmadowdɨ ku ja nꞌa̱pteetyꞌamøj yiknɨmaadyøø: “Kidi myikja̱a̱ꞌyꞌøøky, pønɨ pøn yikja̱a̱ꞌyꞌooꞌkp yiktɨɨdyuꞌump jaꞌ.” 22Yɨdeꞌents mee nnøjmɨ pønɨ pøn ja myɨguꞌuk tmɨꞌa̱mbøjkp, nayɨ yiktɨɨdyuꞌump jaꞌ. Uk jam o pøn ja myɨguꞌuk tjemnøjmɨ ttenøjmɨ, tɨɨdyunɨdɨpts jaꞌ ja kutujk adsɨnaabyɨdɨ ma̱ ja kutujkta̱a̱jk jam; uk pøn tnɨmaapy ja myɨguꞌuk jøts ku ja myøꞌøty, pa̱a̱tꞌa̱jtɨp jaꞌ jøts ja yꞌayoꞌot ma̱ jøøn jap ayoda̱a̱jkjotpy.
23’Paty pønɨ mbɨkta̱ꞌa̱kwa̱ndɨp ja myøxy jam alta̱jrwemp, kuts jam mja̱ꞌa̱ttɨ jøts wɨnet xja̱ꞌmyatstɨ jøts kudam ja mmɨguꞌuk jap tuꞌuk pøn mmɨdsepꞌa̱jtɨp, 24jamyɨts ja alta̱jrwemp xmajtstuꞌuttɨt midi myoxwa̱ndɨp, jøts ja jawyeen xꞌatska̱jpxꞌøyɨdɨt møøt ja mmɨguꞌuk. Pønɨ ti døꞌøn mnadyamɨꞌa̱mbøjkɨdɨp jøts mnamyɨjotjɨmbetɨdɨt xem ya̱m møøt ja mmɨguꞌuk, wɨnetnɨmts jadɨgojk mnøjkxt jam alta̱jrwemp, jøtsnɨm ja xyoxtɨt midi jam tø xꞌukyiknøjkxtɨ.
25’Ku pøn mnɨꞌøønɨwya̱ꞌa̱ñɨdɨ jøts ja myiknøjkxwa̱ꞌa̱ñɨdɨ jam kudunk wyɨndum, na̱mgaꞌanɨm jam myiknijkxyɨdɨ, tiku yikxon xkaka̱jpxꞌøyɨdɨ jøts ja møøt mnamyɨjotjɨmbetɨdɨt jadɨgojk, jøts kidi myiknijkxyɨdɨ jam wɨndsøn tɨɨdyumbɨ wyɨndump. ¿Ja ti nøꞌømp ja wɨndsøn jam? Pø mgøya̱kɨdɨpxɨ ja jam jøts mee myikøya̱kt ma̱ ja ta̱jk mayojr jamdɨ, jaꞌats mee myikpuxøjktøkɨyɨp jøts mee myiktsuꞌumt. 26Øts ɨdøꞌøn wa̱mp, jøts ku jaanɨm mbɨdsøꞌømdɨt ku wyɨnaty tø ja multɨ xkubatkøjxtɨ.
Ku ja Jesús tnɨgajpxy pøn tøꞌøxy ya̱a̱ꞌy nabyøjkxɨdɨp
27’Tø meets ɨnet ja xnɨmadøy ku jekyɨp yɨdeꞌen yjawa̱ꞌa̱ndɨ: “Kidi mmɨguꞌuk ñɨya̱a̱ꞌy ñɨdøꞌøxy xpøjkxɨyɨ.” 28Yɨdeꞌents øts nwa̱ꞌa̱ñ, pøn jaꞌayɨ tꞌejxkɨp ja tøꞌøxyøjk øy ja nugo yꞌa̱m yjotp yjawɨnmay, pøktyumpts ɨdøꞌøn ja jadeꞌen.
29’Pønɨ kaꞌap yø mween yꞌøyɨ ku yø mduktunkꞌatyɨ jøts myikpøktyunwa̱ꞌa̱ñ, jadeꞌen neꞌegɨ mdyimdyøꞌøt jøts ku mnawyenjuudɨt, jøts jagam xpɨkta̱ꞌa̱kt ja mween; neꞌegɨ øyꞌa̱jtp jadeꞌen ku jaꞌayɨ wyɨndɨgøꞌøty midi myikpøktyunwa̱jnɨp, jøts kidi amuum mwɨndɨgøøgyixy, jøts kidi amuum mnijkxy jap ayoda̱a̱jkjotpy. 30Uk nayɨdeꞌents mgøꞌ myikpøktyunwa̱ꞌa̱ñɨ, neꞌegɨts xkajtspoott jøts køtuk mda̱ꞌa̱nt; neꞌegɨ øyꞌa̱jtp jadeꞌen ku jaꞌayɨ wyɨndɨgøꞌøty midi myikpøktyunwa̱jnɨp, jøts kidi amuum mwɨndɨgøøgyixy, jøts kidi amuum mnijkxy jap ayoda̱a̱jkjotpy.
Ku ja Jesús kya̱jpxwijy sudso ja amajtskꞌa̱jtɨn ñaxy
31’Nayɨ tø jekyɨp yiknɨgajpxy: “Pønɨ pøn ñɨdøꞌøxy tmajtstuꞌutwa̱mp, tɨyꞌa̱jtɨngøjxpts ja tmɨnawya̱ꞌkxɨt, kojp tuꞌuk ja nøky.” 32Yɨdeꞌents ø nwa̱ꞌa̱ñ, ku pøn ya̱a̱ꞌdyøjk ñɨdøꞌøxy tmɨnawyaꞌkxyɨ aꞌøyꞌampy, ku kaꞌap ja wyɨnaty ja wenk ya̱a̱ꞌdyøjk tmøøtꞌaty, møj tundɨgøꞌøyɨn ja tyumpy, jøts ja tøꞌøxy pyøktyuñ ku ja wenk ya̱a̱ꞌdyøjk ja møøt yꞌamajtskɨmyɨ. Nayɨ pøky ja ya̱a̱ꞌy nayɨdeꞌen taja̱ꞌjtɨp pønɨ myøøtꞌamajtskɨp ja tøꞌøxyøjk jaꞌ midi tø wyɨnaty yikmajtstuꞌuty.
Ku ja Jesús tnɨgajpxy ku kaꞌap Dios køjxp nugo nda̱a̱yꞌa̱jtɨnt
33’Nayɨ tøts ɨnet xnɨmadowdɨ ku ja mdeetyꞌa̱ptøjk jekyɨp yiknɨmaadyɨ: “Pønɨ ti mnɨꞌadsoꞌowɨp Dios wyɨngujkp, kidits meets ja xkaꞌukyikꞌadujknɨ ja mgajpxy ja mꞌayuujk.” 34-35Øtsts wa̱mp jøts pønɨ ti ja mmɨguꞌuk mdamɨnɨꞌadsoꞌowɨp, kaꞌap ja Dios nugo xyiktestigɨꞌa̱tt. Nɨ xkaka̱jpxpa̱a̱ttɨt ja tsa̱jp jøts ja na̱a̱jx, jabɨ Diosxɨ ja nayɨdeꞌen yjaꞌajtpy; nɨ ja Jerusalén ka̱jp xkaka̱jpxpa̱a̱ttɨt, jabɨ nay ja Dios møj yikutujkpɨxɨ kya̱jp jaꞌ. 36Uk køꞌømba̱a̱t mguba̱jk xꞌawa̱nɨdɨ ku ja kyayikmɨbiky midi mjadukjanchja̱wɨwya̱ndɨp o pøn, kidits jadeꞌen nugo mwa̱ꞌa̱ndɨ, kidi køꞌømɨpxɨ meets mwa̱a̱y mguba̱jk xyikꞌøyɨ, pø nay Dios ja jadeꞌen køꞌøm mmøøjyɨdɨp. 37Kaꞌap nugo ti xka̱jpxjɨmbettɨt xka̱jpxꞌadøjtɨt pønɨ kaꞌadam ja kaꞌpxy xnɨja̱wɨdɨ, jadeꞌents ɨdøꞌøn ja mɨkuꞌ ja tyunkjøøjp tyikyøꞌøy ku xka̱jpxyondɨ.
Ku ja Jesús tnɨgajpxy sa̱ pøn ja pyøky ña̱nktyukubetyɨdɨ
38’Nayɨ tø net xnɨmadowdɨ ku ojts jekyɨp yɨdeꞌen yiknɨgajpxy: “Jøts nayɨdeꞌen pøngapøn ja myɨguꞌuk tyikꞌayoꞌomba̱a̱tt pønɨ ti ayoꞌon ja jadeꞌen ttuñ, nayɨdeꞌents ɨdøꞌøn ja tyimyiktuꞌunt.” 39Yɨdeꞌents ø nwa̱ꞌa̱ñ: Jøts kidi mee nayɨdeꞌen xuñ sa̱m ja kaꞌøyja̱a̱ꞌyɨndɨ; pønɨ mgojxɨp mdseꞌjkɨp, jaꞌ øy ku xmaaꞌkxuktɨt. 40Kuts øy pøn mnɨwa̱mbatwa̱ꞌa̱ñɨdɨ jøts adsepkøjxp myikpøjkxɨwya̱ꞌa̱ndɨ ja mnɨjan, moꞌodɨts, jøts pønɨ yja̱a̱ktyimbyøkwampy ja yukwop, kidits ayuujk nugo xyikyondɨ, moꞌodɨ. 41Pønɨ myiktaguwa̱ꞌa̱nɨdɨp jøts tsimy xpadsøꞌømdɨt, jøts ja jam xyikja̱ꞌa̱ttɨt pønɨ ma̱ tø tꞌaꞌejxɨdɨ, mja̱a̱ktyimdyuujnɨdɨpts ja mayꞌa̱jt jaꞌ jøts ja jawaanɨ jagam xyikja̱ꞌjtɨdɨt. 42Pønɨ myikꞌamɨdoodɨp øy ti, moꞌodɨts, kidi meets ja kamøꞌøyɨn xꞌixy; nayɨdeꞌen pønɨ pøn anuuꞌkxy øy ti mꞌamɨdojɨdɨp, kidi mee tø mwa̱ꞌa̱kjɨmbejtnɨ jøts mmɨguꞌuk møj may xꞌadsowdɨ.
Sudso yikmɨnamyayɨt ja mɨdseptøjk
43’Nayɨ tø xnɨmadowdɨ ku jekyɨp yɨdeꞌen yiknɨgajpxy: “Jaꞌ møøt mnamyayɨt pøn møøt mnamyɨguꞌukwa̱ꞌa̱ñɨ, jøts ja kawɨnꞌijxyɨm xja̱wɨt pøn møøt mnamyɨdsepꞌatyɨ.” 44Yɨdeꞌen ø nwa̱ꞌa̱ñ: Jøts xtsoktɨt xmɨyujyꞌa̱ttɨt ja mmɨdseptøjktɨ, ødyejtɨ jaꞌ pøn mgaꞌødyejɨyɨdɨp, pudøkɨ ja mmɨguꞌuk pøn mjamɨꞌajkɨdɨp mjamɨjotma̱ꞌjtɨdɨp, kuꞌamɨdowɨdɨ meets jaꞌ pøn mjemnɨma̱a̱jyɨdɨp mdenɨma̱a̱jyɨdɨp, pøn mjemduujnɨdɨp mdeduujnɨdɨp. 45Jadeꞌenꞌampy meets ja Dios Teety tsa̱jpjotpɨt mjaꞌbøkɨdɨt jøts ja mꞌuꞌnkꞌa̱tɨdɨt; pø tum jaꞌaxɨ tyiknɨꞌa̱mp tyiknɨja̱jp ja øyja̱a̱ꞌy ja kaꞌøyja̱a̱ꞌy, uk ku tyuꞌuy jaꞌats ja nøø tuu tkajxp. 46Kuts meets jaꞌayɨ møøt mnamyayɨ pøn mee mmɨyujyꞌa̱jtɨp, ¿tits ja jadeꞌen ñɨwya̱ꞌa̱nt, ti mayꞌa̱jt meets ja jadeꞌen myiktagumøyɨp? Pøn ja jadeꞌen tkaja̱jtp, yikugubajtpɨ pa̱a̱t ja jadeꞌen ttuñ. 47Uk xka̱jpxpooꞌkxtɨts jaꞌayɨ pøn jaty mmɨguꞌukꞌa̱jtɨp pøn tuꞌugyɨ ja mdsɨna̱a̱ꞌyɨn møøt ñabya̱a̱dyɨ, ¿ti øyꞌa̱jtɨn meets ɨdøꞌøn jadeꞌen mdumpy? Ti pøn ja jadeꞌen tkaja̱jtp, pø nayɨdeꞌenxɨ ja yꞌadøꞌøtstɨ pøn Dios tkajanchja̱ꞌwɨdɨp. 48Yikxonts mja̱a̱ꞌyꞌa̱ttɨt øy wa̱ꞌa̱ts, nayɨdeꞌen sa̱m ja mgunuuꞌkxtyeety midi jap tsa̱jpjøtpy.
Seçili Olanlar:
MATEO 5: mxp
Vurgu
Paylaş
Kopyala
Önemli anlarınızın tüm cihazlarınıza kaydedilmesini mi istiyorsunuz? Kayıt olun ya da giriş yapın
© 1987, Wycliffe Bible Translators, Inc. All rights reserved.
