Wäuŋuiŋqä 4
4
Qu Pitä iquesä, Jonä iquesä, kukŋuä ämitkuwiŋqä
1Pitä iqutä, Jonä iqutäŋi, qokä-apäkiu kukŋuä yqänä tuätqätaŋgiyäŋga, hiqäva-imäkqä iquatä, hiqäva-imäkqä aŋiutaŋä ämayukä-imaŋqä iquauqä naqä iqutä, Satyusi iquatä äwimakuwi. 2Iŋgaŋi iquaqu qokä-apäkiu näqŋqä äväsinyä, “Jisasi Iqu ävaukqä-paŋä iiŋi, ämaqä ae äpäkoŋguwä iqua-pqe aŋgi i vaupnuwiqä” tquaŋginyä äwipiyi, qu äwqä tnäŋä äwiŋgqe. 3Iiŋä ipu, Pitä iquesä, Jonä iquesä a äkiqätpiyi, mäptqä äwitŋqä qäqä etaŋgi, hea awiŋgaŋqä guä äkiqiyekuwi. 4Iiŋä etaŋgi qokä-apäki, qu iquaqu awä tqaŋginyä qätä äwipiyi, kuapänäŋi, Jisasi Iquenyqä quuvqä eqäkuwi. Qokä, quuvqä eqäka äpmiŋuwä iqua, eeqänäŋi 5,000.
5Hea awiŋgaŋi, Israitqä iquauqä ämiqä iquatä, ämaqä naqä iquatä, kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquatä, Jerusälemä iu aquvä äqäŋguwi. 6Anasi hiqäva-imäkqä naqä ique, Käyäpasi ique, Jonä ique, Aleksandä ique, Anasi iqueqä käyämaqä huizi iqua-pqe, anä äpmakuwi. 7Pitä iquesä, Jonä iquesä, iquauqä hiŋuä iqi ämatqätepiyi, yatŋqä tii äwikuwi. “Qe wäuŋuä huäqi imäkqiyi, yäŋänäqŋqe äkita pqaŋgi imäkqiyäwä? Tqueqä yoqeta imäkqiyäwä?” ätukuwi.
8-10Iŋgaŋi Pitä iqu, Dŋä Äŋguä kuapänä muŋgaŋgi, tii ätukqe. “Israitqä iquau miqä iquendä, ämaqä naqä iquendä, ye suqä äŋguänäŋä, ämaqä yukä quvqä hŋque iwimäkqueŋqe, ‘Iqu äŋgui äänä imäŋgutiyä’ tpu, näqŋqä mapŋqä etaŋgutqe, hesä, Israitqä eeqänäŋä iquatä, näqŋqä tiiŋä hipŋqeqä. Jisasi Kraisi neqä ämineyqä, Nasäretqätaŋä Iqueä yoqeta, ämaqä yukä quvqä äŋguä imäŋgqä tqu, heyaqä hiŋuä täqi äyä ätqäunä. Jisasi Iqueŋi, he äpäsäpu zä-huätati äuekuwi, Goti Hanjuwä Iqu aŋgi ävauqumuatkqeqä” ätukqe. 11“Bukä iuŋi, tiiŋä äqänänä.
‘Aŋä imäkqä iquenä, hikä “quvqeqä” ätäpu huätä ämamäukuwi, aŋä quea eŋqä-pa, aŋä yäŋänäqŋqä imäkqä iqueqä.’#4:11 Apqä Bukä 118:22
Hikä iqu, Jisasi Iqueqä. 12Ne aŋgu inätmeqe, ämaqä hŋqu hmanjqä. Jisasi Iqunänjqä. Qua täuŋi, Goti Hanjuwä Iqu ämaqä hŋqueqä yoqe, mämänätqueqä enä, Jisasi Iqueqenänjqä” ätukqe.
13Pitä iqutä, Jonä iqutä, zä miqä kukŋuä awä yäŋänäqŋqä tqaŋginyä qätä äwikuwä iqua, ämaqä iquaqu, näqŋqä mayŋqä mäwqä-quaqu äyä etaŋgi äqumbiyi, kŋuä kuapä indqänäpu, näqŋqä tiiŋä ämakuwi. “Hiŋuiqänäŋi, iquaqu Jisasi Iqutä anä äyä äpmamiŋuwiqä.” 14Ämaqä yukä quvqä äŋguä imäŋgqä iqu, iquaqutä anä tqäutaŋgä äqumbiyitaŋi, qu kukŋuä matqä, qanyinä äpmakuwi.
15Itaŋi qu iquaqui aŋä aquvä äqänäpu, kukŋuä iwäsäuqä iutaŋä yäpaqä mäŋgisa ändowatpiyi, kukŋuä tii ätŋguwi. 16“Ämaqä tquaquiŋi, ne äänä imäkatuŋquäwä? Ämaqä mimäkqänäŋi imäkqaŋginyä, qokä-apäkä Jerusälemä pmeqä eeqänä näqŋqä ae eqäuä. Iiŋqe, ne ze, änä maeqä yaŋqunä. 17Iiŋä etaŋgi qokä-apäkä huizi iqua, qätä mäwiyqä ipŋqä diŋqe, ne iquaquiŋi, ‘Qe yoqä iqueŋi, ämaqä hŋquau-pqe awä mätquä panyinyä-qe’ yäŋänäqŋqä tuatuŋqueqä” ätŋguwi. 18E ätmbiyi, qu iquaqui tääqä ätuätumepu, qokä-apäkä iuŋi, Jisasi Iqueqä yoqe ätuäsinyä näqŋqä mämotqueqä iyŋqä, pmua imäkkuwi.
19Iŋgaŋi Pitä iqutä, Jonä iqutä, iquauqä kukŋui kimaŋi, tiiŋä ätukiyi. “Goti Hanjuwä Iqueqä hiŋuä iqiŋi, suqä jänäŋi äkikä? Hiqä-hiuä iwäsäupiyä! Ye qänaknäŋi, heyaqä kukŋuiu yeŋqätanä, ä Goti Hanjuwä Iqueqeu yeŋqätanä? 20Suqä qäyunäŋi, tiinjqä. Ye kukŋuä awä mätquä pa, miqä yenyqueä. Nätmatqä eeqänäŋi, ye hiŋuä äqunäta qätä äwiyätqäŋueŋqe, kukŋuä awä tenyqueä” ätukiyi.
21-22Ämaqä änä mimäkqänäŋä iuta äŋguä imäŋgqä iqu, iqueqä quväukui 40 ae ämäwqätäukqe. Iiŋiŋqe, qokä-apäkä eeqänäŋä iqua, Goti Hanjuwä Iqu imäkqaŋgqeŋqä, Iqueä yoqe haqeqä mamäuqaŋgä, ämaqä naqä iqua, iquaqui quvqä imäkpŋqe, änä maeqä ikqe. Iŋi qu iquaquiŋi, kukŋuä yäŋänäqŋqä dinä ätupiyi, qe ävquatäwatkuwi.
Qu pemä ipu, kukŋuä awä yäŋänäqŋqä tpŋqä tääqä ätukuwiŋqä
23I ävquatäwatqaŋguwäŋga, iquaqu quvämaqä iquauŋqä aŋgumä äwiyi, kukŋuä hiqäva-imäkqä naqä iquatä, Israitqä iquau miqä iquatä, kukŋuä ätukuwiŋqä awä ätukiyi. 24I tquaŋginyä äwipiyi, äwqä naqä-hŋqunä imbu, Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä tiiŋä ätukuwi. “Naqä Iquki, Si qäukuitä, quaetä, eqä-huäŋitä, itaŋga nätmatqä eeqänäŋä iu äwiŋqä-pqe, imäkkŋiqä. 25Hiŋuiqänäŋi, Si Dŋä Äŋguä Ique tquaŋgnä, Iqu neqä awiqu Dewiti, Saqä wäuŋuä-kiyqä ique tquaŋgi, iqu tuwaŋuä tii ätätä äqäkqe.
‘Qokä-apäki, qua eeqänäŋä iuŋi, äwqä tnäŋä suŋqä imäkqäuä? Huiwä huitaŋä-huitaŋä änyäŋuwä iqua, suqä quvqä imäkpŋqä, kukŋuä hiŋginäwa suŋqä tqäuä? 26Ämaqä aŋä-himqä eeqänäŋä iu miqä iquatä, quwqä ämaqä naqä huiziquatä, mäkäŋqä näwe imäkmbu, Goti Naqä Iquesä, Kraisi ämaqeu mitŋqä ätekqä iquesä, mändi äkittqäpŋqä, aquvä äqäŋgäuä’ äqänänä.#4:26 Apqä Bukä 2:1-2
27Tiiŋi, naqä-qakuiqä. Jisasi, Tqä Wäuŋuä-kiyqä Ique, äkittqiyepŋqä diŋqe, Heroti iqutä, Pondisi Pailoti iqutä, Israitqä iquatä, ämaqä Israitqä qäyä hitaŋgi huizi iquatä, aŋä-himqä täu aquvä äqäŋguwiqä. 28Qu iiŋä imäkkuwi, Si Tqä yäŋänäqŋqä dutatänä, Tqä äkiŋqä dutatänä, hiŋuiqänä ätkŋä-pa, qänaknä ipu imäkkuwiqä. 29Naqä Iqukiyä, qu kukŋuä zä inemäkpŋqä änatquwiŋqä kŋuä indqänyä! Itaŋga Tqä wäuŋuä-kiyqä iqu-ne, Tqä kukŋui awä qäyunä tuatuŋquä diŋqe, yäŋänäqŋqä inemäkiyä. 30Iyää, Si ämaqä täŋä-yaqä iquau, a äwqätätnä, äŋguä iwimäkiyä. Jisasi, Tqä wäuŋuä-kiyqä Iqueqä yoqeta, ämaqä mimäkqänäŋä huitaŋä-huitaŋi, imäkiyä” ätukuwi.
31Qu tääqä qäpu tquaŋguwäŋga, aŋä qu äpmamiŋuwä iqu, yäuŋuä-yäuŋuä qe ikqe. Iŋgaŋi qu eeqänäŋi, Dŋä Äŋguä Iqu kuapänä muŋgaŋgi, zä miqä ipu, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋui, awä yäŋänäqŋqä ätukuwi.
Qu eeqänäŋä hŋqunä-hŋqunäŋi, yätamäkqä änymiŋuwiŋqä
32Qokä-apäkä Jisasi Iquenyqä quuvqä eqäkuwä iqua, qu qeqä-quuvqä naqä-hŋqunä imbu äpmamiŋuwi. Qu nätmatqä eeqänäŋä iiŋqe, “Ŋqänänjqä” matqä ipu, eeqänäŋi quvaqä awä iqi äwämiŋqe. 33Itaŋga ämaqä kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iqua, yäŋänäqŋqä-täŋä epu, Naqä Jisasi Iqu äpäkonätä, aŋgu ävaukqeŋqä, kukŋuä awä ätumiŋuwi. Iiŋi Goti Hanjuwä Iqu iquauŋqä äwinyätä, äŋguä iwimäkmiŋqe. 34-35Ii tiinji. Ämaqä qua-täŋä, aŋä-täŋä iquatä, ämaqä mbqä ipŋqä imäkäpu, iuta mbqä ämepu, ämaqä kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iquau äwimiŋuwi. Iqua iwäsäupu, ämaqä äwa iqaŋguwä iquau vätqätaŋguwä iutaŋi, quvaqä awä iqisaŋä hŋqu, nätmatqäŋqä äwa miqä imiŋqe.
36Iŋgaŋi ämaqä hŋqu äpmamiŋqe, iqueqä yoqe Josepä ique. Iqu hueqä-himqä Lipai iutaŋä-qu etaŋgi, känai, Saplusi, qua eqä-pŋä awä iqi äwiŋqä iu ämikqe. Itaŋga ämaqä kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iqua, Josepä iqueqä yoqä huizi, “Banäpasiuä” änyuätmiŋuwi. Ii tiinji. “Ämaqeu yäŋänäqŋqä iwimäkqä iqueqä.” 37Iqu iqueqä qua hui, ämaqä mbqä ipŋqä imäkätä, iuta mbqä ämetä, äma äpätä, kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iquau äwikqe.
Seçili Olanlar:
Wäuŋuiŋqä 4: MCR
Vurgu
Paylaş
Kopyala
Önemli anlarınızın tüm cihazlarınıza kaydedilmesini mi istiyorsunuz? Kayıt olun ya da giriş yapın
© 2017, Wycliffe Bible Translators, Inc. All rights reserved.
