Lucas 12

Jesús yaj'ixpïjk t'awana tso jä jayeta juu mäts'aa mäts joot

1Majk mokepx am jaye nyamu'kete wa'ats may oy nyatïje nyatsyiitse akuwana t'ixwä'änta jä Jesús. Jäts Jä Jesús jä'ä jäyïp myukotsu'kwaan jä ixpëjkpatëjkta: nay'ix ijteta mëët yëë fariseojaye tum taay yëë juu kyoste, win'ëëntep jä jaye nyatïje t'awaneta juu tïw. 2Nitii kya ijt yu'ts juu kyayajknijawap, ni tii yu'ts kya ijt kuwana yajknijawat. 3Juu miits mkotstep akoots ijt, wäj yajkmotet xiinax ajätejk ijt, juu miits xkosta ayuts mtëjk jeetp akïï mtëjk akëë, nëjkx jä yajknijawa.

Pën yajktsëkap

(Mateo 10.26-31)

4Miits, muwu'ukta ka miits mtsëketa pen pën tyajk'ookp yëë ni'jkx yëë kopk, jäts jä jaawen ka' y'oyxeta tyajk'ooktat. 5Ëts miits nwaanetap pen miits mtsëketap: tsëketa jä Kunu'kxtee ku jä mjuukyen mpëjkxetat yaja naxwiin, jä'ä tmëët jä kutujken jäts jä mjaawen tkaxet akoots ijtem jä'ä tïw mtsëketap.

6¿Muwooxk jä joon mätsk jä'ä puxen meen yajktukujuy yïïnem jä tsyow? Jäts jä Kunu'kxtee kunu'kx jä tjawa tu'k jä joon ix'ijtp jä'ä, nitu'ka tka'a jäätyoke. 7Nawye'en miitsta jä mwyaay matsyew jä tyajk'ijt tu'k jä tu'k, ka' mtsëketa; niyujk nimëjep miits katii jä may joon.

Xwaanat jä jaye jäts Jesucristo mjaantsyi jawep

(Mateo 10.32-33; 12.32; 10.19-20)

8Pen pën twaaniep jä jaye jäts ëts xpayo'py, nawye'en jä naaxwiinete jaye y'unek twaanat jä Kunu'kxtee y'ángelesta jäts jä'ä payoyjep; 9pen pën ëts xku'ëëmp jaye winkujk, nawye'en ëts nku'ëënep Kunu'kxtee y'ángelesta winkujkm.

10Jä Kunu'kxtee tyoken määkxwaampy jä jaye juu twinkotsnaxp jä naaxwiinete jaye y'unek, jäts ka' tokenmääkxwa'any juu tpakotsp jä Kunu'kx poj.

11Ku miits myajkni'ëënetat myajnixëëtat jä Kunu'kxtee kyets y'ayuuk xkupättat myajwotsowtat kutuunk winkujkm, ka' xwinmaytat tso mnakyuwaanetat o'k tii mkotstap, 12ku mtuukitaaketat jäts mkotstat jä Kunu'k poj m'ayuuk mo'jetap juu mkotstap.

Kutsë'ëka jä jottkuken

13Tu'k jä jaye may jaye akujkm tnïma jä Jesús:

—Mits Yajk'ixpëjkpa, në'ma yëë n'atsy jäts xmoet ëts jä maay'pïjk juu ëts xtukitaakp.

14Jäts jä Jesús y'atsew:

—Muwu'k, ¿ka' ëts pën xtukotspet jäts nyajkutuket o'k naax nkipxwajkxet?

15Nawye'en wya'any:

—Nay'ixiteta ka' y'oya jäts muniyujk tii jaty xtsok'tat; nimëjep yëë mjuukyen katii mpëëmtejk, o'k katii jotkuken.

16Wa'nit tumumatyejk jä tumu'ixen: Tu'k jä jotkujk jaye, mëj naax jä myëët, wa'ats mëj jä kyam ooyep jä pyëëmtejk may'am jä tsyi'k. 17Jäts jä jotkujk jaye tpayotyëka: ¿Tso wi'in njatkat? Katii juma n'apëjkat yëë npëëmtejk. 18Jäts nya nyë'ëmxe, njitnep ëts wi'in yëë nmojktejk wa'ats muutsk yëë niyujk jäwään mëë nyajk'oyat, jäp ëts jä npëëmtejk nijum n'apëjkpätet juu jaty ëts nmëët. 19Wa'nits ëts nanyëmxet, mits njawen may am jä pëëmtejk te xnipëjkpet jäts may juunt x'ajootat; pookxe, xëë tune ëëwe ätse kaye'e, uuke'e tuxoontke jä mjuukyen. 20Jäts jä Kunu'kxtee nyë'ëmxe: mits ka' ketsmotepa, xäm yëë tsuu m'ooket, ¿juu te xpëkë'k pën jäwe'e tujuukiap? 21We'en jä jaye jyaty juu tyajknipätp jä jotkuken yaj naxwiin, jäts jä Kunu'kxtee jyä'ä ka' jä twinmay, ayoow jä'ä Kunu'kxtee winkujkm.

Kunu'kxtee ix ijtp jä y'unek

(Mateo 6.25-34)

22Jäts jä Jesús tnïmye jä y'ixpëjkpatejkta: Ka' miits xwinmaytat tso mjuukyetat tii mkaytap m'uuktap, nay ka' xwinmaytat tii wit mnatyuxoxetap jäts xyu'utstat jä mnijkx mkopk. 23Yëë juukyen niyujk tnimëjep, katii jä kaaky tojkx, yëë nijkx kopk tnimëjep, katii yëë wit xo'ox, 24Aaxejkta yëë jeek: ka' nyi'pta pyëmta, ka' tsyijkta ka' jä tëjk tmëëteta juma t'apëjketat jä pyëëmtejk; jä'ä Kunu'kxtee mooyep jä y'uuk jïjkx. Miits niyujk nimëjep katii jä joonta. 25We'n miits xpayo'oyta ku miits mayta mta'ta ¿jäts jäjk niyujkap jä tu'k xëë jä mjuukyenta? 26Pën ka' m'oyxeta juu yïïn wään, ¿tiëx miits tijaty xmayta xta'ta?

27Aaxejkta yëë pï'ta juu ayjootm utsjootm: ka' yëë tyunta ni kya kojta. We'en miits nëjmeta, ni jä yajkutujpa Salomón kya nyaxo'xe wa'ats tëjkxp wa'ats mätskp we'en ix'un yë pïjta. 28We'en jä Kunu'kxtee txë'ex jä pïjta jä aay jä u'ts juu xäm jäm kamjootm jäts kyep yajëëmpëjkenet, tso jä'ä miits mka' xo'xetat, miits jayeta wa'ats yïïnem jä mjaantsy jawe'nta xmeteta, 29ka' miits mayta mta'ta tii mkaytap m'uuktap. 30Yëë naaxwiinete jaye jä'ä myatep tya'tep, jäts miitsta jäm miits jä mKunuukxtee' juu tsapwootm juu tnijawekexp tii miits mka'itxetep. 31Payo'ye jä Kunu'kxtee kyutujken, Jä Kunu'kxtee mo'jetap jä kyunuukxen nayjä'ä tyajkni'ooye kexep pën tii maayen tii ta'jen mëëta, jä'ä mo'jetap jä jotkuken.

Jä jotkuken juu jäm tsapwootm

(Mateo 6.19-21)

32Ka miits mtsëjketa ëts mëët miits m'ijta, we'en ixu'n tu'k jä ix ijtpa jä byorrego t'ix ijt, niwaanye miitsta, jäts jä Kunu'kxtee myëët ja nimëjen, tëë tunipëma jäts mojetap jä kutujken. 33Tookta, tijaty mëëjta moe jä muwujk pen yajk ayoow tyajknaxp, juye jä m'apëjken juu nijunita kya tujket, jä jotkuken juu tsapwootm nijunita kya këxet. 34Juma miits jä mjotkuken nay'jä' miits jä mjawe'enta.

Awaata naajk'iteta

35We'en mnaajk'itetat, ixun jä tuumpa t'aax it jä wintsen tixëë jyayat, 36aax'ijta, yajktoyta jä mkuno'kenta, awaata nyaajk'itene, ku jyayat jäts tëjk twinkoxet, jatye jä tëjk xyajk awatstat. 37Kunu'kx jä tuumpa ku jä wintsën tnijäyat jäts yajkpaaty ka' mya'a ijt jäts t'aax ijt, ajootan yëë, jäts jä wyintsen yajkna'xet kapyajtken winm, jäts jä'ä keyxet jä kaaky jä tojkx. 38Xoon yëëta pen yajkpaatep jotjuukyta, oyam jä tsu'm yajknijäyat o'k tseew yaaxpy. 39Winmoteta juu ëts nkotswaampy, ku jä wintsën tnijawat junit jyayawany jä määtspa, ka' jä tyajkjatet jäts jä määtspa tyëjkat tyëjkjeet jäts myätstat, ka' jä myajet niwi' jä'ä tsyunaxet. 40Nawye'en miitsta awaata mnaajk'iteta, we'en xawe' myatset jä naaxwiinete jaye y'unek tunjä'ye jyayat juma wyena xka' aax'ita.

Jä tuumpa juu wintseken tmëët, jäts jä tuumpa juu jä wintseken tka'a mëët

(Mateo 24.45-51)

41Wa'nit jä pedro tyajktïïwe: Wintsën, ¿yë tumu'ixën juu tixkets ëëts mitse xwanyep, o'k ananyjuma xwaanya? 42Jä Wintsën tyajktïwa: ¿Pën tuumpa jawe'e juu tëjk ix ijtp oy, ku jä Wintsën tkyemokïxe jä tyëjk jäts t'ix ijtet, tsojk tyajk kayet tyajk'uuket ka' yajk'yooknaxet? 43Xoon jä tuumpa ku jä Wintsën jyayne jäts jäm yajkpaaty tyëjkjootm tyun pïjk. 44Tïwa ëts nwa'any wa jä Wintsën pyëmjet nimëë jäts tkëmokyëxet nijum jä pyëëmtejk jäts t'ix ijtet. 45Ku jä tuumpa tpayoy tanap jä'ä Wintsën, jäts jä myuju'k juu myëët tuump twojpne tsiijkne ka' t'o'k tyakayne. Wa'nit jä'ä natyëm kyak y'uuky, jäts jä nëë t'uukne juu muukp jäts nyaakmujktokene, 46jä xëë juma tka aax, tunjä'ye jä wintsën jyayat, jäts jä wintsën myiojet jä tsaatsytunen nawye'en jyatet mëët jä juu ka mëë ixtep. 47Jä tuumpa juu tnijawep tso jä wintsën tsek, jäts ka' nyapïme awata ni tkamumote, niyujk jä tsaatsy'paaten yajkmoet. 48Jäts jä tuumpa juu tkanijaawep tyuump jä'ä juu tsaatsypaaten tmëët, waanye jä'ä yajksaatsytunet. Pen pën may yajkmoopy, nawye'en niyujk yajk'amotenet; pen pën yajtunipëjk jä tuunjk mëjk jä yajknipayoyet.

Jesús, jä'ä tyuump jäts jä jaye tyajknawyajkxët

(Mateo 10.34-36)

49Jä ëts nmets jäts jä jëën nyajkmëjat yaj naawiin, we'en njä'tsojkne jäts jäjan jä jëën jaxïp tyoyne 50Jayïp ëts tunaxet jä tsots ixën juu wa'ats tsu'ux, winjun ëts jä maayen tajen nmëëta konem wyena kyutyune. 51¿We'n miits xpayo'oyta jäts jä'ä te nmëts jäts nyajk'jäjat jä natsyoken yaja naxwiin? We'en miits nëmeta jäts ka', jä'ä ëts nyajkjajawäämpy jä nawyajxën jäts namyumaten. 52Xyam tse tsyoontejk we'en wimpätet, muwooxk jä'ä, tu'k tëjkta pëjwäkx ijtat, nituuk jaye mëët jä nimätsk nyawiink'ixetenet. 53Jäts jä unektee tmenanipëkenet jä myajk, jäts jä myajk jä tyee, jäts jä unejktaak tmujotmatnet jä nyëëx, jäts jä nyëëx tmujotmatnet jä tyaajk; jä xyäjkix tmujotmatnet jä myajk tye'extëjk jäts jä myajk tye'extëjk tmujotmatnet jä xäjkix.

Jä ixpätt tse jäts winteemep jä yajkjuukyepa

(Mateo 16.1-4; Marcos 8.11-13)

54Jäts jä Jesús tnïmye jä jayeta: ku miits x'ixta yë winejts nyax anuuxem jäts miits mwantat tuuwaamp yë it, we'nam tyune. 55Ku ja ijt xyëë'pej, jäts jaye wya'any mëjk jä xëë y'anwa'any jäts we'en tyune. 56Pën mnijawetep miits, wa'ats miits yë x'ixkapta tso yë tsap, tso yë naax, ¿tso miits xyam xkamutaywata juma mjuukyita?

Jyajat jä määkxtuken pen pën mu'äjkep

(Mateo 5.25-26)

57¿Tiëx mits kë'ëm mka'a nanypayoye, jäts xtunet juu tukitaakep? 58Pen te myajkniëëna mnëjkxtap mëët jä'ä kutuunjk winkukm kuwana xkots'oyetat nam jak'oyepnem we'en tso katii myajk munijkx juma mëë kutujken winkukm katii jä yajkutujkpa m'ayajknaxë jäts jä tsumwa matspa myajpuxentëkjat. 59We'en mits nïma jäts ka' mits mpitsemet jäm, konem xkujukyexet pen winjun myajtukuwana jä meen xpëmet.

Nu markerat:

Lucas 12: LKMIXHUI

Märk

Dela

Kopiera