Maatteeo 10

Ĩꞌthõ Yeesu ꞌthooyyiak õmmõtõ hĩ ꞌramma

(Tigiil Maarko 3:13-19; ꞌLuuka 6:12-16)

1Ũtũvva Yeesu ꞌthooyyiak cĩgĩnnĩg õmmõtõ hĩ ꞌramma hiita hĩ ĩnõõnnõ nẽ aaꞌnyĩk ꞌtirrian ꞌcĩ iiggiaĩ loriẽẽt ꞌcĩg abathĩ hĩ ꞌcĩg ẽẽlanĩ eet mooriꞌthioohĩ cũũmõ cũũmõ.

2ꞌThaarriok cĩg ꞌthooyyiak#10:2 ꞌThooyyiak: Ĩĩn ꞌthooyyiaha eet ꞌcĩg baag ĩꞌthõ Yeesu ꞌtirriaana hõõt hillimatteek eet thõõth cĩnnĩ nẽ aaꞌnyĩk ĩhõõggõ ꞌtirrian ꞌcĩ iiggiaĩ loriẽẽt ꞌcĩg abathĩ nẽ ĩdĩmanit hẽlẽggĩ ꞌcĩg ĩnaat eeta. ꞌcĩg ĩĩn õmmõtõ hĩ ꞌramma ho cieegi: Hõdẽĩ ꞌThimõõnẽ ꞌcĩ haĩ ꞌthaar ũgĩ Pẽẽtũrũ, hĩ ꞌgõtõnĩ ꞌcĩ haĩ Andrea, hĩ ꞌJeemith ngeertĩ ꞌThebedeeo, hĩ ꞌgõtõnĩ ꞌcĩ haĩ Yõaannẽ. 3Pilippo hĩ Bartolomeeo, Tomaaꞌthio hĩ Maatteeo baa ĩĩn eet ꞌcĩg alũt occoro, ꞌJeemith ngeertĩ Aliveo, hĩ Tadeeo; 4hĩ ꞌThimõõnẽ ꞌcĩ haĩ ꞌThilot,#10:4 ꞌThilot: Ẽẽtĩ ꞌcĩ haĩ ꞌThilot ko, ĩĩn ꞌJudeeinit ꞌcĩ ĩĩn toromeec ꞌcĩ adiim iiggia habu cĩ ꞌRooma. hĩ ꞌJuuda Ithkarioote ꞌcĩ hatĩ aku õhõppõõcan Yeesu.

Tilooinit ꞌcĩ adukiaak ꞌthooyyiak õmmõtõ hĩ ꞌramma

(Tigiil Maarko 6:7-13; ꞌLuuka 9:1-6)

5Baa ĩꞌthõ Yeesu ꞌthooyyiak iccig ĩĩn õmmõtõ hĩ ꞌramma ho, ꞌgõõlaa ꞌcĩ annẽẽkĩ ĩhõõggõ, “Ma hooyyu hĩ eet ꞌcĩg hõllõngaa ĩĩn ꞌJudeei hode ꞌtaaũnnioohĩĩ cĩg eet cĩg Thamaria.#10:5 Thamaria: Baa ĩĩn hĩbaangĩ cĩg eet cĩg Thamaria ũgẽẽgĩ ꞌJudeei, nẽ iita ũgẽẽgĩ eetinii cĩrrĩĩng. Baa gõõng ala eeta cĩg Thamaria Nyekuc muuraa ꞌcĩ haĩ ꞌGerithim, ꞌgõõlaa ꞌcĩ hõllõngaa aduhõõ hĩ ꞌgõõl ꞌcĩ alaĩ ꞌJudeei Nyekuc. Tigiil thõõth icci ꞌBuuhaa cĩ 2 Habuẽẽt 17:27-40; Yõaannẽ 4:1-42. 6Õõt hĩ eet cĩg Ĩꞌthĩraẽlĩ diooni, hĩnĩngĩtĩ aattĩg nẽẽg hĩ aꞌtha ꞌcĩg iꞌngittõõthĩ ẽlẽk. 7Nẽ ma oottu, irrioonit nyeemuut ꞌcĩ aĩ, ‘Õbõhĩ habuccieet cĩ hẽẽtkujjieen aau ojoonu.’ 8Aanytĩk eet ꞌcĩg õmmõõrĩ hũbũttaathõ, uruguꞌthia eet ꞌcĩg adaahĩ, ũtũũnyĩt eet ꞌcĩg adak helleggeri nẽ itiggiayyu loriẽẽt ꞌcĩg abathĩ. Baa ammũdaannu niig ꞌbaaninit ꞌcĩ hõllõngaa adũmannu thõng, nẽẽthĩ ꞌyioko, eelit niig buúk eet haaga. 9Ma haꞌnyaku ꞌrabbẽẽt hode ꞌdaab hode maccĩrẽẽn. 10Nẽ ma haꞌnyaku locoburẽẽt hẽẽrõna hode ĩttooriku ceremwa ũgĩ hode caawa hode hĩbahĩt cĩ tohomiitto, hĩnĩngĩtĩ gõõng ꞌthẽk adiim dticcianniooha ꞌgẽẽn dtiicaa ꞌcĩ adtican nẽẽgĩ.

11“Ma aduhunnu ꞌtaaũn hode õlõ umwa, ĩꞌthaac eet nẽ idiimtau eet ꞌcĩ õõrĩ ꞌthĩnĩt nẽ aauttu nĩngaata, ĩꞌthõng ũtũngteek nĩngĩtĩho. 12Má aduhunnu õlõ umwa, aanytĩk ꞌgattan cĩ ganõõnõ ngaatĩho. 13Má abũnnaa õlõ tĩho, aanytĩk ꞌgattan haau nĩngaata. Má aitiõõ, aanytĩk ꞌgattan cunuung ko, hõbõda hĩ ngagiita. 14Nẽẽthĩ, má aburruung eet umwaanĩ hode hõllõngaa athĩhĩ nyeemuut, utuddungteek tuduhaac cĩ ꞌthoo cugguung hĩĩ terethiinit ꞌcĩ aburruung nẽẽg ngagiit, hatĩ ũtũngteehu õlõ tĩho hode ꞌtaaũn tĩho. 15Haduhaakuung dĩdĩ, mẽẽn hatĩ ukẽẽnĩtĩ cĩ ꞌThõõdõmĩ hĩ ꞌGõmõõra#10:15 ꞌThõõdõm hĩ ꞌGõmõõra: Baa aruk Nyekuci eet cĩg ꞌtaaũn cĩ ꞌThõdõmĩ hĩ cĩ ꞌGõmõõra korriook baag Abũrahamĩ, hĩnĩngĩtĩ thooꞌthiok ꞌcĩg abathĩ ꞌcĩg adĩman nẽẽgĩ. Tigiil ꞌBuuk cĩ ꞌThianaattõ 18:20-33; 19:1-28. kõr cĩ decciaanĩt cĩ lootu, hĩllõõan ukẽẽnĩt cĩ ꞌtaaũn tĩho.

Terethiinit cĩ thõõth ꞌcĩ abathĩ

(Tigiil Maarko 13:9-13; ꞌLuuka 21:12-17)

16“Hĩꞌthooyyuung naa ngagiit aaut hĩ aꞌtha ꞌcĩg hĩꞌthooikuung hõrggẽẽnaa cĩ huduumwanu. Nẽẽthĩ, õõt eggeenyit aaut hĩ hũkaaꞌnya nẽ iittu tarbalĩg hĩ ngabuuthiꞌnya. 17Uꞌthuutti eleeti cugguung, hĩnĩngĩtĩ aggammuung hatĩ eeta nẽ oottuung lokihẽẽtĩ nẽ uuktuung ꞌCieethinii cĩg Laiittak. 18Aꞌnyakiaannu hatĩ lokihooa hĩ ꞌgaala ꞌcĩg obbitig hĩ habuẽẽta, hĩnĩngĩtĩ iiginnu nuyyiook cĩgannĩg. Ĩĩn hatĩ ciee kõr ꞌcĩ aduhaaku makayyiook hĩ eet ꞌcĩg hõllõngaa ĩĩn ꞌJudeei nyeemuut caannĩ. 19Nẽẽthĩ, ma aggamtuunga, ma hommothiinnu thõõth ꞌcĩ hatĩ ooyyu aduhaannu hode ooyyu hatĩ aduhaannu hutuno. Kõr niccia, adukiaakuung hatĩ thõõth ꞌcĩ ooyyu othooꞌthu, 20hĩnĩngĩtĩ hõllõngaa hatĩ ngagiit ꞌcĩg hatĩ othooꞌthu ho, Lori cĩ Maaconu ꞌcĩ hatĩ aduhaakuung thõõth ꞌcĩ hatĩ ooyyu othooꞌthu.

21“Waathinnioohĩĩ nĩĩcag noho, õhõppõõcan hatĩ ꞌgotonnia ꞌgõtõnĩ huruhi hadaak nẽ õhõppõõcan maaꞌnyia loholeec cĩnnĩ. Aruhõõ hatĩ lohollia hĩ maajihi hĩ ngaaggi haanytĩk hurukti. 22Aaburreekuung hatĩ eeta vẽlẽk, hĩnĩngĩtĩ nganĩĩta. Nẽ ẽẽtĩ ꞌcĩ aꞌthũũnnĩ lemiinit cĩnnĩ ĩꞌthõng dtuurnanĩt cĩ lootu, eelliaa hatĩ nẽẽnĩ. 23Ma adĩmannuung eeta ꞌbuth ngaamwaanĩ, ũtũngteek nĩngĩtĩho nẽ ivvirru oottu ngaatĩ ꞌrĩĩng. Haduhaakuunga, hõllõngaa hatĩ ẽdẽcaaku ngaatĩ ooyyu ꞌtaaũnnioohĩĩ cĩg Ĩꞌthĩraẽlĩ vẽlẽk, õõaa ꞌcĩ nga hikiaaĩ Ngeertĩ Eeto.

24“Hõllõngaa occa ĩllõõan loholeec cĩ ꞌthukuulo ꞌlimmannioohit cĩnnĩ, hode ĩllõõan appahaca makayyioohit cĩnnĩ. 25Ũũppan ngaatĩ occa aayyi loholeec cĩ ꞌthukuulo hĩ ꞌlimmannioohiti cĩnnẽẽnĩ nẽ occa ũũppan appahaca buúk ngaatĩ occa aayyi hĩ makayyioohiti cĩnnẽẽnĩ. Nẽ má aũyya eeta nganĩĩt baattĩ olu anneeka ꞌBeelthebub,#10:25 ꞌBeelthebub: Ĩĩn ꞌthaara ꞌcĩg haĩ ꞌBeelthebub ko, ꞌthaar cĩg ꞌThĩttaan ꞌcĩ ĩĩn habu cĩ aajĩlẽẽt baag abũrĩ Nyekuc, nĩngĩtĩ iiggiaĩ Nyekuci ĩhõõggõ hẽẽtahujjieen. Tigiil ꞌBuuk cĩ Terethiitto 12:7-9. aũ hinnia hatĩ eeta eet cĩg halang cĩnnĩ vẽlẽk anneek nganĩ?

Itingolli Nyekuc

(Tigiil ꞌLuuka 12:2-7)

26“Nẽẽthĩ hoti ho, ma hiꞌngolinnu eet umwa! Hẽlẽggĩ vẽlẽk ꞌcĩg aguꞌthi, appulanniaa hatĩ battaala nẽ hẽlẽggĩ vẽlẽk ꞌcĩg ammiꞌthi, au hatĩ edeeꞌnyia. 27Thõõth ꞌcĩ haduhaakuung naa muguratõõ, õõt othoothit waath nẽ thõõth ꞌcĩ ĩgõrꞌthaaki ẽẽtĩ hĩdĩĩc ĩtaata, othoothit thõõth tĩho õlĩla cĩ ꞌcieethu. 28Ma hiꞌngolinnu eet ꞌcĩg aruk ẽlẽ diooni nẽ hõllõngaa occa aruk lori buúk. Itingolli Nyekuc diooni ꞌcĩ occa aruk ẽlẽ hĩ lori cunuung ꞌgwoyyiaa ꞌcĩ aalla ũdũt. 29Hõllõngaa nooyyia ũũtĩ hĩbaallĩ ꞌramma ꞌcĩg kidicig ꞌrabbaacit hõdẽẽthõng? Nẽẽthĩ, hõllõngaa occa adhukiaak umwaa looc, nga haga Maaꞌnyu cĩ hẽẽtahujjieen. 30Tananga ĩmana cĩg õõ cunni buúk, itigiilli vẽlẽk. 31Ma hiteelinnu, hĩnĩngĩtĩ iiginnu niig eet ꞌcĩg tiirik ĩllõõannu hĩbaallĩ ꞌcĩg hidicig ꞌcĩg mẽẽlĩg.

Uduktaak eet thõõth cĩ Krĩstõ

(Tigiil ꞌLuuka 12:8-9)

32“Ẽẽtĩ ꞌcĩ aduhaak eet ũgĩ aĩ hĩĩnĩ eet caannĩ, haduhaahi hatĩ naa buúk Baaba ꞌcĩ hẽẽtkujjieen hanneehi, ĩĩnĩ nii nuyyioohit caannĩ. 33Nẽẽthĩ, ẽẽtĩ ꞌcĩ abũrra nganĩĩt hẽbẽrẽẽnnĩĩ cĩg eetuk, haburi hatĩ naa buúk ĩnõõnnõ hẽbẽrẽẽnnĩĩ cĩg Baaba caannĩ cĩ hẽẽtahujjieen.

Aꞌnyaha Yeesu jore hõllõngaa ganõn

(Tigiil ꞌLuuka 12:51-53; 14:26-27)

34“Ma hammuku hainnu hakuu naa haꞌnyaha ganõn looccaa nĩĩcĩ. Hõllõngaa haꞌnyaha ganõn, haꞌnyaha bathi cĩ joro. 35Hakuu hikia hũtũhũ,

“ ‘Nyahaappanĩt hurukto hĩ maajihi,

nẽ urukto buheeci hĩ ngaaggi,

aruhõõ alawanĩta hĩ inyigwa.

36Arũmeennu hatĩ hĩ mĩrõk halaꞌngiõõhĩtõõ cugguung.’#Tigiil ꞌBuuk cĩ Miika 7:6

37“Ẽẽtĩ ꞌcĩ ammĩnan maaꞌnyĩ hode aattĩnnĩ hĩllõõan ngaatĩ ammĩnanna nganĩĩta, hõllõngaa ĩĩn caannĩ. Nẽ ẽẽtĩ ꞌcĩ ammĩnan ngeerĩnĩ hode bũhaanyĩnĩ hĩllõõan ngaatĩ occa ammĩnanna nganĩĩta, hõllõngaa ĩĩn nẽẽ buúk eet caannĩ, 38nẽ ẽẽtĩ ꞌcĩ hõllõngaa irriongan hurucce#10:38 Hurucce: Baa aruk eeta cĩg ꞌRooma eet hadaahito ꞌgõõlaa ꞌcĩ õdõõddĩkĩ hurucciẽẽtĩĩ ꞌcĩg adĩmanniaa iggioolĩnĩ. Adaahĩ eeta daahĩth ꞌcĩ aku hĩdĩĩc hĩdĩĩc nẽ ahuci gẽrrẽẽt. cĩnnĩ nẽ ũnũa nganĩĩta, hõllõngaa ĩĩn nuyyioohit caannĩ. 39Ẽẽtĩ ꞌcĩ adiim aꞌthũũnnĩ rũgẽt cĩnnĩ loota nĩnga, adhuheek hatĩ rũgẽt cĩnnĩ ho tuu. Nẽ ẽẽtĩ ꞌcĩ adhuheek rũgẽt cĩnnĩ tuu, hĩnĩngĩtĩ nganĩĩta, aalla hatĩ rũgẽtĩ cĩnnĩ ũdũt.

Dũman cĩ thooꞌthiok ꞌcĩg abũnnaa

(Tigiil Maarko 9:41)

40“Ẽẽtĩ ꞌcĩ elemmuung ngagiita, ẽlẽmma nganĩĩt buúk nẽ ẽẽtĩ ꞌcĩ ẽlẽmma nganĩĩta, ẽlẽmĩ eet baa ĩꞌthõõannaa nganĩĩta. 41Nẽ ẽẽtĩ ꞌcĩ ẽlẽmĩ põrõvẽtaac hĩnĩngĩtĩ ĩĩn nẽẽ põrõvẽtaac, aaꞌnyĩhoothĩk hatĩ ĩnõõnnõ ꞌbaaniniti cĩ põrõvẽtaacõ. Nẽ má ẽlẽmĩ ẽẽtĩ eet umwa, hĩnĩngĩtĩ adĩman thooꞌthiok ꞌcĩg aũlanĩ, aaꞌnyĩhoothĩk hatĩ ĩnõõnnõ ꞌbaaniniti cĩ eet ꞌcĩ adĩman thooꞌthiok ꞌcĩg aũlanĩ. 42Nẽ má aaꞌnyĩk eet umwaa tarballiook cĩgannĩg ko hooppo cĩ maam ꞌcĩg alalĩ, hĩnĩngĩtĩ ĩĩn eet tĩho nuyyioohit caannĩ, haduhaakuung dĩdĩ, ammũda hatĩ nẽẽ ꞌbaaninit.”

अहिले सेलेक्ट गरिएको:

Maatteeo 10: did

हाइलाइट

शेयर गर्नुहोस्

कपी गर्नुहोस्