Luk 12

12
Hanei sile iam u gamo
(Matiu 10:26-27)
1Tara pöata ti gono hobotoia u katuun u para koru, ba palai e töeier a mour a palai. Be Iesu e ranga mam na turu katunun tsitsilo i tanen me poeiena, “Alimiou go hanei sileiam u is turu Parasi, nonei a man gamo i taren. 2A mamanaka te hia kopkop naier i romana ena lukapa banariou i murimuri. Na mamanaka te hamouseier i romana ena hatara nariou i murimuri. 3Na manka tu ranga naiam limiou turu kuhil e hengoe roua turu alesala. Na manka tu ranga hamous naiam limiou ena ranga halakasa ner romana.”
Alimiou go matouteiam e Sunahan
(Matiu 10:28-31)
4Be Iesu e poeiena, “Alia e ranga mera goulimiou a man hahikapien i tar, ma matout rami u katuun te puli hamatier u tuenrei kaba nori i möa ta nitagala tegi kato homi menaien u namnamei. 5Alia e hatei ragi limiou esi tego matouteiam limiou: alimiou go matouteiam e Sunahan. Taraha? Nonei e antunan kato hamatiena u tuenrei, na nonei e ka has mena a nitagala tego lapo ba meraien u katuun i hel! Aa, alia e ranga mera goulimiou, nonei tego matouteiam limiou! 6A tolima a apena e holeri a moni a tetenei. Kaba e Sunahan ema solopala noa hase nei ta töa i taren. 7Kaba limiou e niga bala koru ramiou u apena. Ma matoutmi. E Sunahan e ase hakapa hasi u hulu hoboto i baku milimiou.”
Alimiou goma holis nami e Kristo
(Matiu 10:32-33, Matiu 12:32, Matiu 10:19-20)
8E Iesu e ranga lel me poeiena, “Alia e ranga mera goulimiou: esi te hatei na noa lia turu katuun, alia tu butun Katunuma ena hatei has ragou u angelo tere Sunahan nonei a katuun i tar.#12:8 U raranga teka e mar mouna uana teka, Esi te hatei ranei u katuun nonei e hamana na i tar ne ka uana tara pala i tar, alia ena hatei has ragoen turu angelo tere Sunahan. 9Kaba esi te holis nena nonei a katuun i tar i matar u katuun, balia tena holis has nagoen romana i matar u angelo tere Sunahan. 10A katuun te ranga homi nanou lia, Alia tu butun Katunuma, e Sunahan e luba noa has nanou a markato a omi i tanen. Kaba a katuun te ranga homi nena u Namnamei u Göagono, e Sunahan ema luba nanoui a markato a omi i tanen. 11Na pöata te kout raroen limiou ba limiou te tuol mia iahana u luman lotu na i matar a pal kapan, e möa tego hakats hapara uaiam limiou bate pei miou, ‘Ime temar ranga uagou lia?’ 12Taraha? U Namnamei u Göagono te hatuts ranei limiou romana a ka tego ranga naiam limiou.”
U haharuei tara tson moni a tutu
13A töa a katuun te kaia i gusur u katuun e pei tere Iesu, “O Hihatuts, alö go ranga mei e toular ba nonei te lu kakatena a manka te mate ban e tamamulam bate hale nei lia a pala i tar.” 14Be Iesu e poeiena i tanen, “Esi te hopö kapiin tego ona menai lia a manka i tamilimiou bate lu kaakata ragen?” 15Ba nonei e poeiena i taren hoboto, “Hanei iam bate taratara kap namiou a peisa milimiou tara markato hoboto tara katuun te gulena a mamanaka. Taraha? A mouna a nitöatöa ema lue ria tara mamanaka a para te ka mena a katuun.”
16Be Iesu e hatei raneien u töa u haharuei me poeiena, “A töa tson moni e ka mei u tsiktsiki te hapusukeien a kannou a parpara koru. 17Ba nonei e mar hakats uana teka: ‘Alia u möa ta makum tego haputeia lia a kannou a parpara koru i tar. Aha tego katoi lia?’ 18Ba nonei e poeiena, ‘Bara, alia e rure gou a man luman haputu i tar bate hatakei gou a man luma a man kapan. Ba lia te hapute goua a kannou na man tana manka hoboto teka. 19Ba lia te ranga pouts megou romana a peisar bate poeiegu, Möa lel! Alia e ka megu a mamanaka a niga te antunan kaka pala nou turu hiningal u parpara. Balia te nou haniga gou bate uagu, bate roro haniga gou bate sasaalagu.’ 20Be Sunahan e poeiena i tanen, ‘Alö a katuun a tutu! Tara bong i romana noahas ba lö te mate mou! Gesi te lue nou a mamanaka hoboto ti haputi lö?’” 21Be Iesu e poeiena, “E markato has uana iesana tara katuun te gono benei a peisanen a mamanaka, kaba i matana e Sunahan nonei e möa ta ka ta niga.”
Ma matout mi
(Matiu 6:25-34)
22Be Iesu e poeiena turu katunun tsitsilo, “Nonei lasi te hatei ragi lia alimiou: ma hakats hapara silemi a nitöatöa nu tuenrei na i puta, na ha te noue mou limiou na ha te hasoge mou limiou. 23Taraha? A nitöatöa ema ka sile nei a tou nou, na u tuenrei ema ka sil hase nei u hasobö. 24Rötoiam turu apena te ngö rari u kokou. Nori ema leberi a kannou na ema hagala hase rien, na nori ema ka has meri ta luman haputu tara kannou. Kaba e Sunahan noahas te hanou ranen! Na limiou e niga bala ramiou u apena! 25Esi i tamilimiou te tokuna bate gamon hangahangahe nou a nitöatöa i tanen i puta te toku uanen? E möa tala. 26Na tema antunan kato namia limiou a tsitabubun ka teka, ga taraha ba limiou te toku sile miou a man tabina manka?
27“Rötoiam temar pan uaier a man palaua a man hie. Nori ema kuiri na ema katoeri tu labalaba i taren. Na lia e ranga mera goulimiou, e Solomon a King e ka mei u hasobö u tara haniga koru, kaba a tsi töa puku a tsi plaua teka e tara haniga bala nena u hasobö tere Solomon. 28E Sunahan e katoeiena u palaua u niga, te pusukuna i romana na te haats hase roua turu tula i mahö. Na nonei ema hala has ranoui limiou tu hasobö? Alimiou e ka memiou u nihamana u tetenei. 29Na limiou goma hakats hapara silemi a ka tego noueiam limiou na tego ueiam limiou. 30U katuun u hahamana ra i puta e roron hakats sil koruer tegi lu menai a mamanaka teka. Kaba e Tamamilimiou i Kolö e atei silena te ngil mena milimiou a manka teka. 31Kaba limiou go hakats sileiam a Nipepeito tere Sunahan, ba nonei te hala has ranoui limiou a manka teka.”
A manka man niga na i Kolö
(Matiu 6:19-21)
32Be Iesu e poeiena, “Alimiou a matsi katuun i tar, alimiou goma matout mi. Taraha? E Tamamilimiou e sasaala mena tego hala meraien limiou a Nipepeito i tanen. 33Hahol naiam a manka i tamilimiou bate hala namiou a moni turu katuun ti möa ta ka. Alimiou go kui hatagala sileiam a manka tema tatei omiri, a manka man niga na i Kolö te ka nitöana, na u katuun u kopkop ema antunan lue rien romana, ne möa ta kokoros tega kato homieien. 34Tara han te kana a manka man niga bala i tamilimiou, nonei lahas te ka noa a torimilimiou.”
U katunun kui u niga
35Be Iesu e pei lelena, “Hapouseiam u hasobön kui bate hakulupe miou a man lam bate hahalose miou a saha toukui te butu nou. 36Bate heremi u katunun kui te hahaloser a katuun pan i taren tega kopis pouts uamen tara kannouna tara hitöl. Pöata te tuku nen ba nonei te porokona, ba nori te kalata boroboro narien a tamana. 37Te sabie nen u katunun kui i tanen e hahalose ren bate ma sohori, ba u katunun kui te sasaala korur. Alia e ranga mera goulimiou, nonei a katuun pan e kato here nanoi a peisanen a katunun sösöata kannou, bate hagum ranen bate hanou ranen. 38Na tega la memen a gusuna bong, tsi tara pal bongbong koru, bate tarena nori e kalata noar bate hahalosor, ba u katunun kui teka te tatei sasaala korur. 39Alimiou go hakats naiam a ka teka: Sanena tega atei sil mameia a katuun terena luma i hangisa koru tega lama a katuun a kopkop, ba nonei te hatongo kap nena a katuun teka bate ma heleie nei a luma i tanen bate tasuna. 40Na limiou has go hanei iam. Taraha? Alia tu butun Katunuma e la guma romana tara pöata alimiou ema hakats nami romana tego la uama lia.”
A tson mammam a niga na tson mammam a omi
(Matiu 24:45-51)
41Be Pita e poeiena, “Tsunono, u haharuei teka alö e hatei ramien lam pepeisa, tsi alö e ranga na mien turu katuun hoboto?” 42Ba Tsunono e ranga palisina, “Esi i tamilimiou te here nei a tson mammam hamana te hakats hanigana? A katuun pan i tanen e hataratara kap naneien romana a palair u katunun kui i tanen. Nonei te tatei hala ranoien a kannou tara pöata hamatskö. 43A mar tson mammam teka e tatei sasaalana tega mi sabe menai a katuun pan i tanen te markato uanen teka tara pöata tego la pouts men i han. 44U mana koru alia e ranga mera goulimiou, a katuun pan i tanen emi hataratara kap naneien romana a mamanaka hoboto i tanen. 45Kaba te omina a tson mammam, ba nonei temar hakats uana teka, ‘A katuun pan i tar ema sesein la pouts namei romana.’ Ba tson mammam te hatanian singata rena a palair u katunun kui, a pal tson na touhaliou, ba nonei te nouna bate ueiena u uain bate tutuna. 46Ba katuun pan tara tson mammam teka te la hasingoto nama romana tara pöata tema hakats naneien tega lamen. Ba katuun pan te hahuna korue nou a tson mammam a omi teka bate hake noen turu katunun kui tema tara kap haniga nari a toukui i taren.
47“A katunun kui te atei silena a toukui te ngilena a kapan i tanen batema hanei sile neien, na ema katoe nei a ka te ngilena a kapan i tanen, nonei te singata hapan koruier romana. 48Kaba a katunun kui tema atei sile nei a ka te ngilena a kapan i tanen, bate katoena a ka te antunana tara nihahuna, nonei te singata hateteneier romana. A katuun ti hale ii a ka a para ega hala hapara has. Na katuun ti hataratara kap nai a toukui a kapan e ga kato haniga korui a toukui teka.”
E Iesu e lu kaakata ranou u katuun
(Matiu 10:34-36)
49E Iesu e ranga lel me poeiena, “Alia u la silema tegomi hala menai u tula i puta, na lia e solon ngil koruegu u tula teka ega kulupu boroboro! 50Alia e ka megou a kamits pan tego lui lia, na torir e tiama koru silena tega kapa uaien romana. 51Ime temar hakats uami limiou? Alia u la silema tegomi hala menai a masalohana i puta? E möa. Alia e ranga mera goulimiou, alia u la silema tegomi lu kaakata merai u katuun! 52Tara man pöata te la nama, a tolima katuun te ka roua tara töa luma e ma hianiganiga roui bate katoeriou a huol a pala. A topisa te pal rer romana a huol, ba huol te pal raier a topisa. 53U munmun tamana e hiapalpalir romana, a galapien tson nu tamaren. Na u munmun tsinana e kato has uariou iesana bate hiapalpalir, a galapien touhaliou nu tsinaren. A tahol te pal nena romana a pien tahol a halöanabei i tanen, ba pien tahol te pal nena romana a tahol a halöanabei i tanen.”
Tara marei a pöata
(Matiu 16:2-3)
54Be Iesu e pei hasena turu katuun, “Pöata te tare mia limiou u köasi te butu nama tara pala te tsiruku uana a pitala, ba limiou te pei miou, ‘A langits e polo nou,’ ga langits e polo noahas nou. 55Na pöata te hasagohe mia limiou a lomolomo a belbelaha, ba limiou te pei miou, ‘A ka e hiski nou,’ ga ka e hiski noahas nou. 56Alimiou e tatei röto uamiou turu tsiktsiki na i kolö bate atei sile mou ime te mar mouna uanen. Kaba limiou u gamogamo! Taraha ba limiou tema atei silemi te mouna uana a manka te butuna i romana?”
Hamatskö gono meiam u katuun te kamer a niomi i tamilimiou
(Matiu 5:25-26)
57Be Iesu e poeiena, “E hana ba limiou tema ona peisemi a ka te matsköna? 58Tara pöata te la gono memia lö a katuun te ngilin kout neno lö, na tara pöata te ka noa mia limiou i maroro, alö go torohanan hamatskö gono meien. Nonei e namots las mena nei lö tara katuun pan turu kout bate hala nanoua lö tara polis, ba polis te hake noua lö tara karabus. 59Alia e ranga megou lö, alö ema tatei lakasa mumei romana e antunana tara pöata te hala namia lö a mamana hiholuna turu kout.”

Currently Selected:

Luk 12: HLA 2020

Highlight

Share

Copy

None

Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in

Free Reading Plans and Devotionals related to Luk 12

YouVersion uses cookies to personalize your experience. By using our website, you accept our use of cookies as described in our Privacy Policy