Luottamus, kiire ja lepoEsimerkki

Luottamus, kiire ja lepo

“Kiire” on varmasti yksi suosituimmista muotisanoista liike-elämässä tänä päivänä. Leijonan luola  -sijoittajat hiillostavat yrittäjiä "kiirehtimään" kovemmin myynnin aikaansaamiseksi. Kaikki näyttävät työskentelevän "oheiskiireiden" kanssa samaan aikaan päivätyönsä kanssa. Mutta mitä Raamattu sanoo meidän kiireestämme? Toisaalta kirjoitukset selkeästi juhlistavat kovaa työtä. Kol. 3:23 käskee "Kaikki, mitä teette, se tehkää sydämestänne". Vaikka kristityt voivat juhlistaa kulttuurin mukaisesti kovaa työtä, meidän on myös painittava raamatullisen totuuden kanssa, että se on Jumala, emme me tai meidän kiireemme, joka tuottaa tuloksia (5. Moos. 8:17-18). Kristittyinä meidän pitää syleillä jännitystä kovan työn ja Jumalaan luottamisen välillä löytääksemme todellisen levon.

Joosuan 6. luku tarjoaa erinomaisen esimerkin, miltä näyttää tuon jännityksen syleily. Kun Joosua johdatti israelilaisia luvattuun maahan, he kohtasivat suuren umpikujan: näennäisesti läpitunkemattoman Jerikon kaupungin. Kuten Joosuan 6:2 kertoo, "Niin Herra sanoi Joosualle: 'Katso, minä annan sinun käsiisi Jerikon', mutta sen sijaan, että olisi antanut Joosualle ja israelilaisille yli-inhimilliset voimat ja ketteryyden valloittaa Jeriko omin voimin, Jumala vaati heitä luottamaan itseensä. Jumala ohjeisti Joosuaa johtamaan israelilaiset seitsemän päivän marssille ympäri Jerikon, päättyen korviahalkovaan huutoon kaupungin muureilla. 

Kuten niin monesti kautta historian, Jumala päätti käyttää "maailman typeriä asioita häpäisemään viisaat". Sen sijaan, että olisi antanut Joosuan ja israelilaisten voittaa taistelun omin voimin, Jumala asetti suunnitelman taatakseen, että Hän yksin saisi kunnian. Ennen kuin antoi israelilaisille voiton, Jumala pyysi heitä luottamaan, että Hän kantaa. Silmääkään räpäyttämättä Joosua teki juuri niin. Israelilaiset luottivat Jumalan suunnitelmaan. Sitten he kiirehtivät: marssien, puhaltaen torviinsa ja huutaen kunnes Jerikon muurit sortuivat. 

Tietenkään israelilaisten marssi, huuto tai kiirehtiminen ei sortanut Jerikon muureja. Se oli Jumala. Ja uskon, että juuri niin Jumala halusi israelilaisten ja meidän sen näkevän. Meidän kova työmme on hyvä asia! Mutta usko, että meidän kiireemme tuottaa tuloksia työssämme on sama kuin israelilaiset uskoisivat, että huuto sai läpitunkemattoman linnoituksen sortumaan maan tasalle.

Kuten Joosua ja israelilaiset näyttävät meille, meidän ei pitäisi etsiä ratkaisua jännitykseen luottamisen ja kiireen välillä; sen sijaan meidän pitäisi syleillä sitä. Nuo ajatukset eivät ole ristiriidassa keskenään, ne on tarkoitettu yhteen. Mutta kuten Salomo kertoo Sananlaskujen 16. luvussa, on olemassa kaava luottamukselle ja kiireelle, joka kunnioittaa Herraa ja tuo meille todellisen levon. Tuohon kappaleeseen paneudumme seuraavan kolmen päivän aikana.