Ei ookooEsimerkki

Raamatun aikaan moderni viemäröinti oli pitkän ajan päässä tulevaisuudessa. Se tarkoittaa, ettei ollut nopeaa aamusuihkua tai nopeaa piipahdusta hanalla vesilasillista hakemassa. Sen sijaan suurin osa kaupungeista oli paikallisen kaivon varassa. Joka aamu joku kustakin talosta meni alas kaivolle ämpärin tai kahden kanssa kauhomaan niin paljon vettä, kuin jaksoivat kantaa kotiin. Ja sitten piti säästää tuo vesi siihen, kunnes sitä todella tarvittiin – muuten piti tehdä toinen reissu kaivolle.

Se tarkoitti, että Jeesuksen ajan ihmisten piti olla paljon valikoivampia sen suhteen, milloin päättivät juoda lasillisen vettä. Se oli varmaankin aika ärsyttävää! He elivät kuumassa ilmastossa, kävelivät joka paikkaan ja melkein kaikilla oli paljon fyysisesti vaativia töitä. Ihmiset tulivat usein janoisiksi, mutta heidän täytyi olla tarkkoja siitä, miten usein he joivat vettä.

Joten voit kuvitella, miksi Jeesuksen sanat tämän päivän kohdassa saivat Hänen yleisönsä aika innostuneiksi. Vettä, joka saisi aikaan sen, ettei koskaan ole enää janoissaan? Kukapa ei olisi tähän valmis tarttumaan?!

Jeesus ei kuitenkaan puhunut janosta fyysisenä tuntemuksena. Hän puhui jostakin syvemmästä ja jopa tärkeämmästä – Hän puhui toivosta, jota hän tarjoaa. Suurimmalle osalle meistä toivo on asia, joka kuluu helposti loppuun. Me huolestumme ja stressaannumme ja tuntuu kuin toivomme olisi poissa. Mutta Jeesus sanoo, että yksi siemaus Hänen toivoaan etkä ole koskaan enää janoissasi.