Raamatullinen näkemys yhteiskunnan muutokseenEsimerkki

Itsestämme antaminen

Tämän päivän tekstissä (Markus 6:35-36) löydämme opetuslapset erittäin samanlaisesta tilanteesta, jonka monet meistä kohtaavat Jeesuksen seuraajina tänäänkin.

Uupuneena Jeesuksen seuraamisen vaatimuksista ja muiden palvelemisesta, opetuslapset halusivat taukoa. Heidän lyhyt hengähdystaukonsa keskeytyy ison väkijoukon kerääntyessä, epäilemättä, monine vaatimuksineen.

Kun ilta laskeutuu, opetuslapset huolestuvat, koska väkijoukko ei näytä lähtemisen merkkejä vaikka paikka on asumaton ja siellä ei ole ruokaa. He reagoivat pyytämällä Jeesusta lähettämään heidät pois, mitään ei ole tehtävissä.

Me haluamme usein menetellä samoin niiden kanssa, joiden tarpeisiin vastaaminen on meidän kykyjemme ulottumattomissa. Meillä on taipumus keskittyä mahdollisuuksien sijaan ongelmiin. Yhtälailla opetuslapsien kanssa meillä on taipumus lykätä ongelma kokonaan Jeesuksen ratkaistavaksi, sen sijaan että voisimme kysyä Häneltä, miten voisimme tehdä yhteistyötä. Monet rukouksemme ovat kuin opetuslapsien pyyntö—Jeesus, ota tämä vastuu pois käsistämme!

Pohdittavaksi:

Ilman Jumalan uskollisuutta me kamppailisimme toimeentulosta ilman toivoa elämän muutoksesta. Mutta Jumalan sana on istutettu uskovien sydämiin ja hän on antanut meille halun työskennellä yhdessä nähdäksemme Hänen muutoksen aiheuttavan voimansa.

Opetuslapsilla oli rajalliset resurssit, mutta Jeesus moninkertaisti ne suuren väkijoukon ruokkimiseksi. Mitä resursseja sinulla on, jotka Jumala voisi moninkertaistaa ja käyttää yhteisösi siunaamiseksi? Ne eivät välttämättä ole aineellisia resursseja, vaan myös taitoja tai aikaa.