Läpimurtosi vuosi: 5 inspiroivaa päivää uuden vuotesi käynnistämiseksiEsimerkki

PÄIVÄ 5 – Unelman kuolema

Melek Sert oli viidennellä kuulla raskaana, kun joutui kovien kipujen ja verenvuodon takia sairaalaan. Vuoto kuitenkin loppui ja hän sai lähteä sairaalasta kotiinsa. Seuraavana päivänä sama kuitenkin toistui ja hän joutui palaamaan aviomiehensä Hasanin kanssa sairaalaan jälleen.

Hänen tilaansa seurattiin jatkuvasti, koska riski keskenmenoon oli olemassa. Lopulta hän synnytti ennenaikaisesti, mutta lääkärit kertoivat poikalapsen syntyneen kuolleena. Hän sai Turkin Seyhan State -sairaalasta kuolintodistuksen ja pienen hautauspussin.

Hasan vei vauvan Herekli Neighborhood -hautausmaalle haudatakseen hänet. Ajaessaan hautausmaalle hän kuuli vauvan itkevän. Hän pysäytti auton ja avasi pussin. Hän riisui takkinsa, kääri sen vauvan ympärille ja käänsi auton lämmityksen täysille.

Ambulanssi nouti vauvan Adana City Research -sairaalaan ja häntä hoidetiin tehohoidossa. Vauva oli kriittisessä tilassa. Hänen verenpaineensa oli erittäin alhainen. Mutta Melek näki, että hänen vauvansa oli elossa! Vauvan kädet ja jalat liikehtivät levottomasti ja hänen sydämensa sykki.

Pariskunta oli järkyttyneessä tilassa. Heidän poikalapsensa oli ennenaikaisesti syntynyt, mutta ei kuolleena, vaan elossa. He kokivat täydellisen epätoivon muuttuvan ihmeelliseksi iloksi. Heidän lapsensa oli elossa ja nyt he rukoilivat, että hänen tilansa paranisi: että hänen kasvunsa jatkuisi ja hän saavuttaisi täydellisen terveyden.

Luukkaan evankeliumin jae 15:24 (KR92) sanoo: ”Minun poikani oli kuollut mutta heräsi eloon, hän oli kadoksissa, mutta nyt hän on löytynyt.’ Niin alkoi iloinen juhla.” Tässä kertomuksessa tuhlaajapojasta poika ei ollut kuollut, mutta vaikutti sitä olevan, koska hän oli lähtenyt pois kotoa. Kun hän palasi, oli isä ikionnellinen, koska hänen ”kuollut” poikansa palasi kotiin.

Hasan ja Melek uskoivat heidän poikavauvansa olleen kuollut, isä uskoi tuhlaajapoikansa olevan kuollut ja menneen iäksi. Me voimme kokea unelmamme kuolevan ja se voi tuntua aivan todelliselta kuolemalta.

Kun toivomme, rukoilemme ja koitamme tehdä unelmastamme totta, eikä se onnistu, se on kuin kuolema. Meille jää järkytys, tuska ja suru. Kaikki tuntuu olevan mennyttä. Tuntuu kuin elämällä ei olisi enää merkitystä.

Mutta Jumalalla on kyky palauttaa se, mikä on menetetty, herättää kuolleista. Voimme olla valmiita hautaamaan unelmamme, kun Jumala liikkuukin kiistämättömällä tavalla. Unelmasi ei ole kuollut – se on elossa.